Värtsi-lehti palaveri

Tule keskustelemaan Värtsi-lehden toimittamisesta jatkossa

9.2.2017 klo.19.00 Värtsilän kylätalo.

Kahvi tarjoilu.

Tervetuloa!

Värtsilän Pitäjäyhdistys ry

60 ajatusta aiheesta “Värtsi-lehti palaveri”

  1. Täällä tosi tyytyväinen Värtsin lukija. Sama mitä jatkossa tapahtuu, kunhan .vain nettilehti jatkaa elämäänsä. Vaikeudet on tehty voitettaviksi. Tämä Värtsi on kuitenkin paras ja ainoa Värtiläis-kanava. Antakaa jatkos,etu lienee yhteinen

  2. Erkki Jormanainen

    Laitan vielä arvoisille päättäjille vetoomuksen. Kehittäkää pitäjäsivuista kaupallinen julkaisu. Nehän ovat alunperin pitäjäyhistyksen luomus ja ovat sisältäneet mainoksia ties miten kauan. Keksikää nimeksi vaikka Pihan Sanomat, niin ei viittaa pelkästään Värtsilään eikä rajoita mainosten haalimista. Mäne tiijjä vaikka kehittyisi Tohmajärven paikallismedia. Kirjoittajia varmaan riittää ilmaiseksi tai palkkiolla.

    Värtsi täyttyisi minkä täyttyisi lasten piirustuksista, oppisivat muutakin kuin möykkäämään meikäläisen tapaan netissä. Myö ikinuoret kirjotettas tänne entiseen tapaan muisteloita. Ja saattashan joku työikäinenkin keritä ja innostua.

    Toivottelen Tohmajärven kirkollisten ilmoitusten kuvan tapaan Hyvää joulua.

  3. Erkki Jormanainen

    Käväisin tuolla kyläsivuilla. Ei sinne taijja enempää mainoksia ja ilmoituksia mahtua, vaikka semmosta täällä ehottelen. Kommentointimahollisuuttakin on kaiketi viime aikoina rajoitettu.

  4. Leo Härkönen

    Kaupallisuus sallittakoon, mutta Värtsin hallinnoimissa rajoissa. Uutisoinnin ja mielipiteiden vaihdon kehittäminen olkoon ykkösasia.

    Kieli poskella tehdyistä ehdotuksista huolimatta Värtsi olkoon jatkossakin Värtsi. Ei nimi miestä pahenna. Porskuttaahan meillä Viipurin Urheilijat ja taitaa toimia Sortavalan Sähkökin.

    Ja mikä estää Tohmajärveä muuttamasta nimensä Värtsiläksi?

  5. poikamies jo kolmannessa polvessa

    Urheiluseuroista tuli mieleen, että olihan niitä muutama, esim, Leminrinteessä on urheiluseura Kalmiston jäykät ja hieman alempana Urheiluseura Vetelin kuivat, hieman kevennystä tähän viikkoon:-)

  6. Leon komentti ”Ja mikä estää Tohmajärveä muuttamasta nimensä Värtsiläksi?”

    Olisikin paljon trendikkäämpi kunnalle. Maailmalla tunnettu nimi. Josko laittaisitte Värtsilän asukkaat aloitteen tästä.

  7. esko tarvainen

    Värtsilehti on oiva väline ihmisten mielipiteille ja ajatusten kerronnalle. Painettu lehti varmaan kohta katoaa ja rajaseutukin tarvitsee välineen, joka tiedottaa paikallisista ajankohtaisista asioista.
    Meillä 100-vuotias Suomi on pikkuhiljaa siirtymässä täysin kehäkolmosen sisään vallankahvan saaneista heiluttajista riippumastta. Politikot kulkevat rahan talutus nuorassa. Laina Toropainen Kaurilasa lausui oman käsityksen maailman menosta: rahan edessä pirukin tanssii.
    Syrjäseudut Suomessa ovat antaneet varmasti kaiken minkä ovat voinut antaa Suomen sodanjälkeiselle kehitykselle. Nyt jos koskaan on herättävä ja katsottava ”akateemisesti” mitä on tehty ja mitä on tehtävissä koko Suomen asuttuna pitämiseksi. Ei riitä kierot polittiset analyysit vaan asioita pitää katsoa rehellisesti ja tehdä analyysi sen pohjalta.

  8. Eira Varonen

    Pitäjäyhdistys on jakanut vuosia, vuosia ns. tapahtumakalenteria. Sitä ei ole viimeaikoina näkynyt postilaatikossa. Olisiko aika palata myös paperiseen tiedottamiseen? Kaikki tiedotuskanavat käyttöön! Ne eivät sulje toisiaan pois!

    – vartsila.fi
    – vartsi.net
    – tapahtumakalenteri (kylän asukkaille postilaatikkoon jaettava tiedote)
    – facebook
    – ilmoitukset ilmoitustauluilla (kaupat ym)
    – puskaradio

    – joskus oli käytössä myös tekstiviesti tiedotus

  9. Erkki Jormanainen

    Tohmajärvellä olisi tällä hetkellä tuhannen taalan paikka hyvin toimitetulle, Värtsin teknisillä systeemeillä pelaavalle paikallisnettilehelle. Se ei rahastaisi tilauksista eli lukemisesta, vaan tulopuoli koostuisi ilmoituksista. Vinkki on kunnan ja muitten intressiryhmien vapaasti käytettävissä, ihan ilmaiseksi.

    Värtsin ei tietenkään pijä tämmöseen sotkeutua, Värtsin toimituksen pitää sijaita Värtsilässä, muuten paikkakunta jää mopen osalle. Ja Jouko Varosta ei ole ansiotta nostettu arvoon arvaamattomaan.

  10. Erkki Jormanainen

    Värtsi lähentelee kymmenen vuoden ikää. Sitä on värkätty talkoovoimin. Väitän, että kyseessä on ollut eräs mittavimmista Värtsilässä koskaan järjestetyistä päivittäisistä talkoista. Tuskinpa siitä on haittaa ollut, onhan se säteillyt kauemmaksikin.

    Talkoitten luonteeseen kuuluu, ettei kukaan saa palkkaa. Näin pitäisi myös jatkaa. Talkoilla on saatu suuriakin pöllejä siirtymään.

    http://www.vartsi.net/2011/08/13/operaatio-hako/

    Itekseni oon ihmetellyt, mitä vikaa alunperäisessä Värtsissä on ollut, kun sitä halutaan muuttaa. Markkinavoimat ovat murjoneet pientä Värtsilää viime vuosikymmenten aikana, ja luulenpa, ettei vielä olla tien päässä. Kun on saatu kehiteltyä jotain omaperäistä, jota kaupallisuus ei hevin heiluta, se aiotaan heittää pohjattomalle suolle.

    Värtsin elinehto lienee, että paikkakunnalla saadaan koottua toimiva talkootiimi hoitamaan ns. toimituspuolta. Yksien harteille sitä ei pitäisi jättää. Valmiiden juttujen tekninen pyörittäminen lehteen sujuu varmaan kylätalon väellä, mutta se on vain pieni osa toimittamista, johon kuuluu esimerkiksi juttujen väsäämistä paikkakunnan tapahtumista ja muista aiheista.

  11. Erkki Jormanainen

    Jatkanpa näitä talkoomietteitä. Tiedän Värtsilässä olevan paljonkin ihmisiä, jotka osaavat kirjoittaa ja valokuvata. Rohkaisen heitä osallistumaan. Värtsin yhteystiedot löytyvät ylhäältä. Nykyisen toimituksen tehtävä on saada heitä innostumaan.

    Tietenkin on hyvä muistaa, että kaikki eivät ehdi tai halua osallistua kaikkiin talkoisiin, joita paikkakunnalla kiitettävästi järjestetään. Mielestäni Värtsi-talkoot ovat yksi tärkeimmistä.

    En takuulla ole vastaan, jos opiskelijoille järjestetään kesäduunia korvausta vastaan Värtsissä. He saavat siellä tutustua alaan, joka on niitä kiehtovimpia. Ja samalla he tulevat kuin huomaamattaan tehneeksi arvokasta kotiseututyötä. Nuorilla on kykyjä, kuten viime kesänä näimme.

  12. Leo Härkönen

    Tietysti Värtsiä tehdään jatkossakin palkattomana tiimityönä. Niin suurta mainostulojen tulvaa tuskin kukaan odottaa, että kirjoituspalkkioita päästäisiin jakelemaan.

    Toiminnassa muodostuu kuitenkin kuluja, jotka eivät sisälly “talkoiden” piiriin. Jo Erkinkin ehdottamien, eittämättä olennaisten kehitystoimien ja ideoiden toteuttamiseksi tarvitaan nokkamies, jolle maksetaan palkka.

    Värtsi voidaan toki nähdä talkootyön hedelmänä, onhan se yhdessä tekemistä. Minä olen kuitenkin kokenut talkoot aina pyyteettömänä vähäosaisen auttamisena ylivoimaisen ongelman kohdatessa. Siinä mielessä verkkolehtien, edes Värtsin, ylevöittäminen talkootyöksi kuullostaa helpolta semantiikalta.

    Pohjimmiltaan Värtsi on jatkossakin yksi aikamme yleisönosastoista, jossa ilmaisukykyisten ja aktiivisten kansalaisten laatimat mielipiteet ja kommentit päivän perhosina liihottelevat. Ikuisia totuuksia on niukasti.

    Toki julkaisun sisältö (myös mainonta) on osa arvostamaamme ilmaisunvapautta. Ja yhdessä tekemistä se joka tapauksessa on.

    Make Värtsilä Great Again!

  13. Erkki Jormanainen

    Jotenkin jäi nyt sellainen mielikuva, että keskustelen tässä Värtsin omistajan, tulevan nokkamiehen kanssa. Onko näin? Siinä tapauksessa mielipiteeni lienevät turhia ja ne on syytä lopettaa.

  14. Leo Härkönen

    Väärä tulkinta. Mutta keskusteltaessa niiltä ei voi välttyä.

  15. Lissu Kaivolehto

    Lainaus kommentista Leo Härkönen 29.1.2017 at 12:34

    ”Värtsi voidaan toki nähdä talkootyön hedelmänä, onhan se yhdessä tekemistä. Minä olen kuitenkin kokenut talkoot aina pyyteettömänä vähäosaisen auttamisena ylivoimaisen ongelman kohdatessa. Siinä mielessä verkkolehtien, edes Värtsin, ylevöittäminen talkootyöksi kuullostaa helpolta semantiikalta.”

    Talkootyöstä mainittakoon toiminta esim. pitäjäseuroissa. Mm. Pälkjärven pitäjäseurassa ihan kaikki tehdään talkootyönä, kukin osaamisensa mukaan. Olemme esim. toimittaneet Pälkjärveläinen-lehteä vuodesta 2009, yhteensä 17 numeroa kokonaissivumäärän ollessa liki 1300 sivua. Siinä on kuulkaa tarvittu lukematon määrä tunteja kirjoittajilta ja toimitukselta täysin ilman palkkaa eli talkootyönä, jota on siivittänyt valtava innostus ja rakkaus menetettyyn kotiseutuun. Em. toiminta on mielestäni kaukana Leo Härkösen kokemasta ” pyyteettömänä vähäosaisen auttamisena ylivoimaisen ongelman kohdatessa”.

    Ja eikös sitä Kausta-kirjaakin tehdä talkootyönä?

  16. Erkki Jormanainen

    Ihan piti kahtoa nykysuomen sivistyssanakirjasta, mitä tuo selib… eikun semantiikka tarkoittaa.

    ”kiel. merkitysoppi/ fil. merkkien ja niiden kulloistenkin tarkoitteiden suhteita koskeva tutkimus”

    Terveisin ”Huriseva kalaukko”.

  17. Mökkiläinen

    Olen Lissu Kaivolehdon kanssa samaa mieltä noista talkootöistä.
    Värtsi-lehteä on tehty talkootyönä Erkin mukaan kohta kymmenen
    vuotta ja se on toiminut hyvin. Ylilyöntejä kommenteissa ollut
    jonkin verran, on jopa menty henkilökohtaisuuksiin, joihin toimitus
    on reagoinut.
    Ainahan voi lehteä kehittää, mutta talkootyönä.
    Annetaan lehden nykyiselle toimitukselle työrauha.

    Edellä olevien pitkien kirjoituskommenttien johdosta on mielestäni
    vaikeaa löytää talkooväkeä. Tietääkseni monikin on jättänyt hyvien
    juttujen tekemisen.

    Kuulemani mukaan Kaustajärvi-kirjaa tehdään talkootyönä.

  18. Minäkin vielä tähän soppaan.. Käsittääkseni nykyisin Värtsiä hallinnoi (omistaa ?) Värtsilän Pitäjäyhdistys. Lehden ”aineiston ylläpitäjinä” lienevät Jaatisen Matin lisäksi ovat toimineet yhdistykseen PALKATUT työntekijät. Muu toiminta käsitykseni mukaan vapaaehtoista ”talkootyötä”. Eikö tämä ole ollut hyvä näin? Minusta on ollut tosi mukavaa kun minunkin kötöstämät jutut ovat kelvanneet julkaistaviksi. Kiitos.

  19. Leo Härkönen

    En mitenkään väheksy Värtsin aktiivien uraauurtavaa ja epäitsekästä työtä nettilehden eteen. Päinvastoin: aikaansaannos on kaikin puolin kunnioitusta herättävä tällaisenaankin.

    Sekin on mainio asia, että rahanahneena aikanammekin löytyy vielä innostuneita ja pyyteettömiä tekijöitä yhteiskunnallisesti arvokkaisiin hankkeisiin, joita mm. monet kotiseutujulkaisut ja paikallishistoriaa taltioivat kirjat ovat.

    Helposti vain teemme uhrautumisestamme turhankin suuren numeron. Mutta turha sitäkin on odotella, että kissan hännän nostaisi joku muu kuin kissa itse.

    Kyllä Värtsin tekemisen voidaan hyväksyä talkootyöksi siinä missä taloyhtiöiden siivoustalkootkin. Käsitehän on jo aikaa sitten kärsinyt inflaation.

    Leksa

    Semantiikka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sanat tarkoittavat eri ihmisille eri asioita.

  20. Leo Härkönen

    Hienoa! Esa Pakarisen viesteissä on kansaa yhdistävää lupsakkuutta.

  21. Erkki Jormanainen

    Sanonta kuuluu: jos tuote on todella hyvä, se varastetaan. No, tuskinpa tuo varastamisen osalta pitää Värtsistä puhuttaessa paikkaansa.

    Tähän asti olen lukenut ristiriitaisia ja osin nimimerkkien takaa annettuja vihjeitä verkkolehden suunnitelmista. Kun luotettavaa ja yksiselitteistä tietoa ei ole tullut, alkavat huhumyllyt jauhaa. Minullekin on kerrottu mielenkiintoisia tarinoita Värtsin loistavasta tulevaisuudesta.

    Siksi kannattaa mennä tuohon ”keskustelutilaisuuteen” 9.2. Pitäkäähän siellä huoli, että Värtsi pysyy Värtsilässä ja säilyy kaikkien värtsiläisten yhteisenä omaisuutena. Liike-elämän pyörteissä saatetaan näilläkin historian huminoilla pyyhkiä pahimmassa tapauksessa pöytää.

    http://www.vartsi.net/2010/12/28/satavuotiskekkerit/

    Aikoinaan tyrkytin puoliväkisin verkkolehden kahdelle luotetulle paikkakuntalaiselle, jotta ”perintöä” vaalittaisiin. Olisi sille parina alkuvuonna muitakin ottajia ollut, mutta palstatilat ja lehti eivät olleet myytävinä.

    Värtsilän elinkeinoelämän tukeminen on aina ollut Värtsissä mukana ja toivottavasti vastakin, mieluummin kunnollisina, ilmaisina juttuina kuin mainoksina.

    Tarkoitukseni ei ole täältä lihapatojen ääreltä sammuttaa Värtsilän valoja, vaan kirjoitteluni on yhtä pyyteetöntä kuin Värtsiä aikoinaan puuhatessani.

  22. Erkki Jormanainen

    Kun oon muistelemaan ruvennut, niin kerronpa pienen, sinänsä mitättömän yksityiskohdan Värtsin historiassa silloin alkuaikoina. Ällistykseni oli suuri, kun minulle eräänä päivänä kerrottiin, että oli sovittu pitäjäyhistyksen tulemisesta Värtsin kustantajaksi. Minulle vain oli unohdettu siitä mainita. Asialla oli verkkolehen toimittajaksi lupautunut, joka oli jo siirtynyt paikallislehen avustajaksi. Ymmärsin hänen siirtymisensä täysin, koska siellä oli leveämpi leipä.

    ”Vallankaappaukseen” ei ollut valmiuksia. Verkkolehti ei ollut talkootyönä tehtynä mikään kustannuskysymys. Lisäksi olisi päätösvalta saattanut siirtyä asiaan vihkiytyneeltä toimitukselta jonnekin muualle.

    En oikein osannut silloin panna painoa lehden kehittämisessä toimitusneuvostoille, politrukeille tai päällepäsmäreille, jotka harvoin itse osallistuvat käytännön hommiin. Niistä on tarpeeksi näyttöjä puoluelehistä.

  23. Muutoshaluja sinne palaveriin 9.2.

    Vuosi on vaihtunut ja Värtsin meno jatkuu kuin entisessä Esson baarissa.
    Siis entisellään. Jos joku sitä ennätti ihmetellä, että mitä HÄH ?
    Kantapöydässä turisee edelleen hampaattomat ukon turilaat ja muut kyläläiset ja mukaan pääsee vain
    sisäsiittoiset sukulaiset tai muutoin armahdetut ulkopaikkakuntalaiset.

    Niin tai näin, muutosta on kuitenkin havaittavissa.
    Selkeä pelon ilmapiiri on nyt Värtsissä päässyt valloilleen
    käsin kosketeltavissa ellei jopa mukaansa tempaavasti, kuten ahkerasti vatkutetaan joka mutkassa.

    Kirjoottelu alakoi jo mennä meleko virkeäks ja kovin eläväiseks melekkein jo kuolleeksi julistetussa lehessä.
    Pelekoko ja synnintuska se lie kirvoitellut kielenpäitä.
    Elekeehän vielä, toreissaan potilas on, mutta hengittellöö nyt aikamoiseen tahtiin. Iha kui kessumummon keuhkot iltahämärissä ilakessun aikoihin.

    Vaikka, eipä tässä valoa juuri pilkahda, ellei kunnon verkkojulkaisuksi aleta jo lukemaan myös pienen piirin keskustelupalstaa, jota chatiksikin voi kutsua. Noita alkaa jo nurkat pursuamaan liiaksikin ja nopeampi on älykännykän Whatsup käyttää tuohon hommaan.

    Vähemmän ketään kiinnostaa kenenkin kommellukset ruoanlaittopuuhissa etenkään kun ei ole julkkiksista kysymys.
    Ne jutu voisi jättää ihan hyvin omien tupailtojen iloksi omalle pienelle piirille.
    Saisi hyvässä lykyssä luettavaa myös paljon unohdetut toispaikkakuntalaiset eli ulkopuoliset lukijat vapautuvilta palstariveiltä.

    Kun nyt taas ei tahtoisi tulla pintaan tuota ylpeyden pahaa taipumusta jota
    huonoksi käyttäytymiseksikin ulkopuolisia kohtaan voidaan luonnehtia näitä lehden jatkomahdollisuuksia selvitellessä. Luontaantyöntävääkin se on nykypäivänä huontotapaisuus. Ei suotavaa, ei suotavaa…

    Onnea ja selviytymismahdollisuuksia henktoreiselle potilaalle myös ulkopaikkakuntalaisilta. Näin mielessämme pyytelemme, jos iso kynä sen vielä sallisi.

  24. Erkki Jormanainen

    En ole nimimerkki ”Muutoshaluja sinne palaveriin”, joka esittää kai mielestään hyvätapaisia mielipiteitä. Itse kirjoitan täällä aina omalla nimelläni.

    Mutta muistelu on paikallaan. Eräs muisto saa vieläkin suupieleni nousemaan ylöspäin.

    Oton synttärijutussa, johon on linkki aiemmassa kommentissani, mainitaan stipendirahasto. Eräässä ”kehityskeskustelussa”, joita piettiin turhan harvoin, toin esiin ajatuksen, että Värtsi kehittelisi Oton kunniaksi paikkakunnan nuorille kirjoittajille stipendin, jolla kannustettaisiin kirjoittamaan verkkolehteen.

    Eipä aikaakaan, kun pitäjäyhistys kertoi kotisivuillaan perustaneensa stipendirahaston. Joku oli ehottanut sitä kokouksessa.

    Tällaiset yhteensattumat ovat inhimillisiä ja elämän suola, pääasia että stipendi tuli. Paikkakunnan nuoret kirjoittajat ovat varmaan iloinneet siitä.

    Täytyy kyllä todeta, että pitäjäyhistyksessä on syntynyt paikkakunnan kehittämiseksi paljon mainioita ideoita. Mieleen tulee esimerkiksi Värtsilä-logo. Seurasin sen vaiheita mielenkiinnolla lehestä.

  25. Leo Härkönen

    Kun Värtsi -lehden palaveriin 9.2.2017 on vapaa pääsy, olisi todella hyvä jos siihen osallistuisivat kaikki joilla on asiasta mielipiteitä ja myös ne jotka lehteä aktiivisesti lukevat mutta harvemmin juttuavat ja kommentoivat. Asia on todella tärkeä.

    Tänne pohjan perille ei ole kantautunut huhuja, vihjauksia tai arveluja Värtsin salaisista suunnitelmista, suuntautumisista ja suurista tulevaisuuden odotuksista. Kun en tunne lehden taustoja ja “omistusuhteiden” liikkuja, enkä osaa lukea rivien välistäkään, kuten ne joilla ehkä on vielä oma lehmä tai ainakin sen toinen takajalka ojassa, niin olen vapaa esittämään mielipiteeni.

    Toivotaan todellakin etteivät suuret kustannustalot saatikka ulkolainen pääoma ole Värtsiä kaappaamassa, vaan lehti pysyy pitäjän osaajien hallinnassa.

    Värtsilän (ja Tohmajärven ja Kiteenkin) elinkeinoelämän tukeminen uutisten muodossa osana muuta uutisointia on luonnollista juttusisältöä. Sen sijaan niin paikallisten kuin muidenkin yritysten mainoksille tulisi järjestää julkaisusssa omat maksulliset palstansa.

    Nyt voisi olla aika tehdä kauskantoisia sisältöpäätöksiä ja nähdä erilaiset kulttuuri-ilmiöt ja yritystoiminta toisiaan tukevina kumppaneina ilman vastakkain asetteluja. Heimomme avarakatseisuutta osoittaa mm. se että karjalaisissa on myös filantrooppeja liike-elämän edustajia varsin runsaasti. Ihan aitoa sydämensivistystä löytyy “rahamaailman” edustajilta tänäkin päivänä.

    Haluttaessa Värtsi -lehden palaveri voisi oikeastaan olla kuulemistilaisuus, jonka jälkeen kenties vielä asiantuntijoita kuulemalla tai kuulematta tehtäisiin päätöksiä. Näillä palstoilla käyty sanailu tuskin päätöksen tekoon riittäviä eväitä antaa.

  26. Erkki Jormanainen

    Käy se palaveria ootellessa mielipiteitten vaihto näin nettiaikana tälläkin tavalla. Toisinaan ihan ehtaan some-tyyliin, jota myös on kaipailtu Värtsin palstoille.

  27. Taas on se aika vuodesta kun lehtilaskut
    lankeavat maksettavaksi. Aikamoinen lovi tulee
    eläkeläisen kukkaroon siitä huvista että pysyy
    ajan hermolla.

    Siinä numerosarjoja näpytellessä tuli mieleen,
    että eipä niiden maksullisten lehtien sisältöön
    ole ainakaan meikä pystynyt vaikuttamaan, eikä
    toivelistojaan esittämään. Ja jos jotain törkeää lähettäis
    kommenttipalstalle, se varmaan poistettaisiin.

    Toisin se on täällä rakkaassa ilmaislehti Värtsissämme.
    Kukaan ei tunnu olevan tyytyväinen entiseen, jotain
    uutta täytyis saada. Ja jos joku tänne vielä tarinan kirjoittaa,
    hänenkin mielensä on pahoitettava puskasta ampumalla.

    Minusta Värtsin suola on ollut nimenomaan se, että siellä
    ei tarvitse välttämättä olla Julkkis, areena on ollut
    avoinna itse kullekin säädylle, aivan arkisistakin asioista.

    Tosiasia lienee, että ”hampaattomat ukot ja mummot” ovat
    kuitenkin osaltaan vieneet tätä julkaisua eteenpäin. Turha
    syyllistää, että he olisivat olleet jonkin kaikkia hyödyntävän
    uudistuksen esteenä.

    Toivottavasti en tule (tahallaan) väärinymmärretyksi. Ehkä
    en minäkään osaa tuoda asiaani esille selkosuomeksi.

    Onnistunutta palaveerausta!

    RP

  28. Minä en välitä politiikkasta, en Värtsi-politiikastakaan. Tosin en oikeastaan tiedä mitä sillä tarkoitetaankaan. ”Muutoshaluinen” kirjoittaja kirvoittaa kuitenkin muutamaan ajatukseen.

    Koska olen niitä ”Essonbaarin” ukkoja niin en keksi uusia asioita vaan huruan niitä vanhoja kuten toisetkin jo vuosikausia. Me vanhat muistellaan menneitä. Näin se vain on.

    Voitaisiinhan sitä kokeilla tai ainakin kuvitella, että vaikkapa yli kuuskymppiset luokitellaan niin vanhoiksi, että heidän kirjoituksia ja kommentteja ei julkaista Värtsin nuorekkailla sivuilla. Sitä voisi aluksi kokeilla vaikkapa vuoden. Sitten olisi palstatilaa nuorekkaille ajatuksille. Jatkaisi sitten jos se olisi hyvä.

    En kuitenkaan yllytä aloittamaan kokeilua ihan vielä, koska minulla on itsekkäitä ajatuksia. Työlistassani vielä muutama muistelo, jonka olen ajatellut kirjoittaa Värtsiin ennenkuin siitä sammutetaan valot kokonaan.

  29. Erkki Jormanainen

    Tuo kaupallisuus somessa onkin aika jännä asia. Itselleni tuli aikoinaan tarjouksia Pohjanmaalta asti. Jos kirjoittaisin erinäisistä tuotteista tietyllä tavalla, alkaisi valua tilille rahaa. Taisipa joku yhteyvenotto tulla Sveitsissä majaansa pitävältä firmalta, jolla oli olevinaan toimisto Helsingissä.

    Nykyisin netti on pullollaan näitä tuote-esittelyjä ja ”muotiblogeja”, joissa ei ole kriittistä häivääkään. Jotkut ansaitsevat niillä kuulemma paremmin kuin tavan hommissa. Ja mikäpäs siinä, yrittäminen on vapaata. Värtsi on kiitettävän hyvin pysynyt tällaisesta puhtaana.

    Toinen on sitten mitä erilaisimmat ja kummallisimmat aatteet, joille halutaan palstatilaa jos jonkinlaisilla verukkeilla. Jos yhelle antaa, niin toinen on mankumassa.

    Enkä ole ihan varma, kannattaako Värtsin lähteä ”uutisoimaan” ainakaan Kiteen elinkeinoelämää. Se olisi sama kuin alkaisi kilpailla siellä vuosikymmeniä ilmestynyttä paikallislehteä vastaan. Ei moiseen taijja rahkeet riittää, kun ei aina Värtsilänkään uutisiin.

  30. Leo Härkönen

    Muutoshaluja jne. -nimimerkin kirjoitusta ei voi pitää mitenkään loukkaavana vaan ainoastaan kansanmiehen hyväntahtoisena havaintona Värtsin nykyhetkestä.

    Esson baarissa kuultuna vaikutelma olisi ollut leppoisampi. Präntätyn tekstin riviväleissä lukijan on tavallista nähdä lisämerkityksiä.

    Valittu tyylilaji, “ilman alaleukaa” ja “juttua kuin vajaakanttista lautaa…” -tyylinen pakina on mukavaa vaihtelua korkeakulttuurisessa ympäristössä. Tosin pari kertaa piti lukea jotta sai langan päästä kiinni.

    Nimimerkillä voi olla enemmänkin annettavaa. Toivottavasti hän jatkossa laukoo puskastaan omalla nimellään.

    XXXX

    Mielestäni Värtsi voi jossain määrin uutisoida myös ympäristönsä alueiden ja pikkukeskusten asioista – samaan tapaan kuin paikallislehdet ovat julistautuneet myös värtsiläläisten äänenkannattajiksi. Kovin verisestä kilpailusta ei varmasti ole kysymys.

    Nähdäkseni alueen ihmiset ovat samaa maata kuin maalarin housut, tuttuja ja usein sukua keskenään. Samaa “työssä- , tansseissa- ja kirkossakäyntialuettakin”.

    Suuri rajapyykki Värtsin kohdalla lienee se, suuntautuako jonkin asteiseksi paikalliseksi uutisvälineeksi vai pysyttäytyäkö puhtaasti nykyisen kaltaisena keskustelupiirinä. Se kysymys jakaa väkeä – ja tämänkin keskustelun taustalla pyörii.

    Pitää luottaa siihen, että myös tehtäväänsä valittu Värtsin henkilöstö (edeltäjiensä lailla) osaa hommansa, eikä mene ansoihin joita markkinatalous tietenkin virittää.

  31. Erkki Jormanainen

    Lukijoitten ja Värtsin osalta etenkin kirjoittajien luottamus on tärkeää. Siihen pääsee ihan tavallisella tekstillä, ei siihen ”sisäsiittoisia sukulaisia” kaivata.

    Somen ja Värtsinkin riesana on kirjoittajia, jotka käyttävät useita nimimerkkejä ja tarpeen vaatiessa riitelevät vaikka itsensä kanssa. Hankaluus on monesti siinä, ettei toimitus pysty varmistamaan kirjoittajan henkilöllisyyttä. Itse poistin tällaiset kommentit, vaikka ne olisivat olleet miten järkeviä, muuten ei tilanne olisi pysynyt millään hallinnassa. Lehti ja kustantaja ovat viime kädessä vastuussa sisällöstä niin lukijoille kuin muutenkin.

  32. Pentti Pakarinen

    Kirjoituksissa jos otetaan ikärasismi käyttöön,onhan jotenkin hoidettava.
    Laitetaan oma lokero esimerkiksi yli 80 vuotiaille.Saavat höpistä sinne
    omia höpinöitään.

  33. Erkki Jormanainen

    Esson baarin hyvinkin yksityisiä tarinaporukoita ja suhteellisen laajan julkisuuden omaavaa Värtsiä ei vastuukysymyksissä voi rinnastaa keskenään. Viime mainitussa on kielenkäyttöään syytä harkita huolellisemmin.

    Julkisuuden henkilöitä ja etenkin valtaa pitäviä voi arvioida ja arvostella mediassakin rivakammin, ei kuitenkaan loukkaavasti. Tavallisten ihmisten, esimerkiksi Värtsiin mainioita juttuja kirjoittavien mollaaminen on eri asia. Siinä voi loukkaamiskynnys ylittyä paljon helpommin.

  34. Leo Härkönen

    Me kaikki tavalliset ihmiset jotka esitämme julkisuudessa – vaikkapa Värtsissä – mielipiteitä, otamme niin tehdessämme vallanpitäjän roolin ja (herranen aika!) pahimmassa tapauksessa olemme vaarassa kehittyä julkisuuden henkilöiksi.

    Meidän pitäisi ymmärtää, että olemme tietoisesti asettuneet alttiiksi kritiikille ja senkin, että kritiikin ja loukkaamisen raja on joskus hämärä ja monitulkintainen. Ihmispolo kun on niin subjektiivisesti ajatteleva otus.

  35. Hemppa Turunen

    Hyvä Leo, ihan hyviä kommenteja, muista savolaisetkin.
    Jostain kirjasta luin, että savolainen, kun puhuu niin vasttuu jää kuulijalle.

  36. Erkki Jormanainen

    Pakinoitten paikka ei ole kommenteissa, vaan tuolla juttupuolella, jossa toimitus voi etukäteen arvioida soveltuvuutta julkaistavaksi. Pakina ja huumori ovat taitolajeja, joissa epäonnistumisen vaara on suuri. Savolaiset osaavat.

    Verkkolehdenkin toimituksella on sanankäytön suhteen valtaa, jota ei pidä luovuttaa ulkopuolisille. Vastuutakin on melkoisesti. Kyse ei ole ennakkosensuurista, joka on laissa kielletty. On lehden oman edun mukaista antaa riittävästi tilaa erilaisille näkemyksille.

    Kun Karjalainen joku vuosi sitten tiukensi kommenttikäytäntöjä, se ei menettänyt sisällön suhteen mitään. Tosin jotkut mielestään neropatit kiertävät mennen tullen myös vaatimusta oman nimen käyttämisestä, mutta se on heidän häpeänsä. Sellaisia tapauksia oli aikanani Värtsissä ainakin yksi.

    Lakituvissa ratkotaan parhaillaankin sananvapauden rajoja ja vihapuheita. Sitä on mielenkiintoista seurata.

    Värtsin rikkaus on kirjoittajakunta, jonka hyväntahtoisuutta ja talkoomieltä pisnesimmeisten ei pijä noin vain ruveta hyväksi käyttämään. Mainokset ja sisällön muuttaminen Esson baariksi saattavat kilisyttää rahaa joihinkin pusseihin, mutta tätä lehteä ne eivät pitkään pyöritä, vaan pahimmassa tapauksessa tuhoavat.

  37. Jussi Raerinne

    En voi väittää, etteikö Muutoshaluisen nimimerkin kommentista pilkahtele ainakin rivien välistä niitäkin ns. totuuden siemeniä, mutta siitä huolimatta en voi kaikkea ymmärtää.
    Ajattelen asian siten, että jos jotakuta eivät Värtsin jutut kiinnosta, niin hän on silloin velvoitettu ja vähintäänkin oikeutettu tekemään itse parempia. Kritiikkiä saa ja täytyykin esittää, mutta kenenkään mieltä pahoittamatta ja hengentuotteita halveksimatta; mieluummin ”korjaavaa palautetta kuin parjaavaa kolautetta”!
    Palstatilaa löytyy takuulla vaikka kenen kirjoituksille päätellen siitä, että joskus menee useita päiviä ennenkuin jokin uusi juttu ikkunaan ilmestyy ja ovathan ne joka tapauksessa siellä julkaisujonossa.
    Itse luen jokaisen jutun ja olen niistä hyvilläni; kaikkia en tietenkään välttämättä kommentoi.

  38. Leo Härkönen

    Olen samaa mieltä Hempan kanssa. Savolaisten kommenttien julkaiseminen on Värtsillekin riskipeliä. Vastuun siirtäminen kuulijalle olisi tarpeen mutta eihän yhdelle kansalaisryhmälle voi antaa etuoikeuksia.

  39. Erkki Jormanainen

    Juttujen julkaisemisen kriteereinä ovat ainakin hyvä maku, hyvät tavat ja lait. Mielestäni Värtsi on onnistunut tässä hyvin. Samaa olisi hyvä tavoitella myös kommenteissa. Se on paljolti meistä itsestämme kiinni.

    Median sisäistä sääntelyä varten perustettu Julkisen sanan neuvosto menee journalismin ohjeissa osittain pitemmälle kuin lait. Myös mainonnalla on omat eettiset säännöksensä. Mainittakoon, että toimitus on vastuussa myös mainosten sisällöstä.

    On siinä piätoimittaja-Matilla opiskeltavaa. Vain mikäli miehen tunnen, niin kyllä se sujuu.

    Mummo laski lapsenlapsensa kanssa mäkeä. Poika ihmetteli, miksi mummo sujahti pulkallaan aina ohi. Mummo selitti, että ”se on se painovoima”. Siinäkös riitti pohtimista, mikä on painovoima.

  40. Leo Härkönen

    Ainakin Oulun paikallinen sanomalehti pyytää lehden lukijoita arvioimaan lehdessä julkaistuja ilmoituksia. Tietysti sillä tähdätään ilmoitusten laadun kehittämiseen ja varmaan ilmoitusten statuksen nostamiseenkin.

    Mikäpä estäisi Värtsissäkään käymästä kriittistä keskustelua mainonnan laadusta ja roolista – jopa yksittäisistä ilmoituksistakin.

    Joitakin vuosia sitten näin lukijatutkimuksen, jonka mukaan ilmoitusten huomio- ja lukuarvo lähenteli juttusisällön arvoja ja paikoin ylittikin ne.

    Mutta eihän mainonnan hyödyllisyyttä ilmiönä kukaan ole täälläkään vähätellyt, ainoastaan sitä, ovatko ne Värtsin lukijoille tarpeellisia.

  41. Erkki Jormanainen

    Mulle tuli ajatuskatkos tuon edellisen kommenttini lopussa. Tarkoitus oli vielä jatkaa, että Värtsiin kirjoittavat ukot ja mummot eivät vähästä hätkähä, vaikka heitä morkattaisiin. He vyöryvät painovoimallaan eteenpäin.

    Tullookohan tästä nyt painokanne lehelle?

  42. Pentti Pakarinen

    Aamulla kun herää
    ravistele aivo kerää
    Varmaan nyt jotain muistaa
    kirjoituskin kyllä luistaa
    Pian sen sitten huomaa
    ajatus oli unen tuomaa
    Siihen innostus sitten loppu
    no eihän tässä mihinkään oo hoppu.

  43. Erkki Jormanainen

    Kylläpäs tekee terää
    kun päivätorkuilta herää.
    Sitten vain sukset jalkaan,
    jos selkä taipuu ylimalkaan.
    Turha enää pihalla kykkiä,
    aletaanpas lavulle lykkiä.
    Runosuoni alkaa taas sykkiä,
    ei olla enää yhtään mykkiä.

  44. Erkki Jormanainen

    Ylikunto kun yllättää,
    on paras kynä hyllyttää.
    Mihin laittaisi lärpäkkeen,
    tämän tietsikan härpäkkeen?
    Kunnon löylyt poikaa ois,
    saisi enimmän hien pois.
    Ala sinäkin Leo nukkua,
    jatketaan huomenna juttua.
    Jos alat mainosta halata,
    voin miekin baanalle palata.

  45. Pentti Mielonen

    No, jopas nyt jotakin kovin on kommentit runollisiksi
    menneet!
    Hyvä hyvä huusivat lapset ja ……..

  46. Erkki Jormanainen

    Olen toisinaan ihmetellyt paikkakunnan passiivisuutta Värtsiä kohtaan. Aikoinaan luulin sen aiheutuvan siitä, että olin muukalainen, mutta eipä tuo ole paljon kohentunut, vaikka verkkolehti on nyt pitäjäyhdistyksen hallussa. Välillä tuntuu, että lehteä kaivataan enemmän muualla.

    Tietääkö kuka, keitä Värtsilästä on kunnanvaltuustossa? Kun olen joskus kirjoittanut, että palstoille ei kaivata politiikkaa, en ole tarkoittanut kunnalliselämää, vaan puoluepropagandaa. Mukava olisi lukijoitten saada terveisiä, mitä kuntapuolella on Värtsilän suhteen tapahtumassa, vai onko mitään. Valtuusto ei ole mikään salaseura, ja tuskin siellä on sellaista ilmapiiriä, ettei asioista saa puhua. Liian sisäänlämpiävää on, jos asioista kertoillaan vain omissa ”tupailloissa”. Nykyaikaa olisi käyttää omaa tiedotusvälinettä, joka tavoittaa enemmän ihmisiä. Olisi tietysti toimituksenkin asia yhteyksiä viritellä. Mikä estää pirauttamasta kunnan tiedottajalle, jos jotain mielenkiintoista on tapetilla.

    Seurakunnan puolelta jotain silloin tällöin kuuluu. Mitään uskontopropagandaa sieltä tuskin odotetaan, mutta asiallisia tietoja ja terveisiä seurakunnan toiminnasta ehkä joku halajaa.

    Onneksi koulu ja urheiluseura ovat aktivoituneet Värtsin palstoja käyttämään. Toivottavasti siitä on toiminnalle hyötyä. Monien kylien hiljentymisen ymmärrän. Seudun virein alue Niirala rajanylityspaikkoineen on esillä turhan harvoin.

  47. Erkki Jormanainen

    Puolustelisin edellä esittämiäni mielipiteitä sillä, että kunnallisten asioiden esillä pitäminen lisäisi mielenkiintoa yhteisten asioiden hoitamiseen ja kenties innostaisi äänestämäänkin.

    Aikoinaan jonkin verran niistä kirjoittelin. Seurauksena oli yleensä käsinkosketeltava hiljaisuus. Aateltiin kai, että tuo peijakas taitaa pyrkiä ite päättäjän pallille. Piti kertoa lehessä, että en rupea ees ehokkaaksi.

    Mainosasiastakin ovat keskustelleet lähinnä oululainen ja lehmolainen. Esimerkiksi pitäjätoimikunnan jäsenillä saattaisi olla hyvin perusteltuja näkökohtia. Kai myö on sen verran taukoa pietty, että suunvuoron ois saanut.

    Varmaan nyt mietitään, että mitähän huomisaamuna. Kerron että ei mitään. Lähen pilikille. Kylärauha palatkoon.

  48. Maija Varonen

    Erkkille: kunnanvaltuuston ja – hallituksen sekä eri lautakuntien esityslistat
    ja kokouspöytäkirjat päätöksineen ovat nähtävissä kunnan omalla nettisivulla.

    Samoin siellä on luettelo henkilöistä, jotka ovat päättämässä asioistamme.
    Yhteystietojakin löytyy. Kannattaa soittaa pirauttaa niille päättäjille itselleen,
    jos jotain asiaa ilmenee.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top