Saamelaisten taustat ja nykypäivä
” Aitoa on vain elävä”
Suomessa asuu 6000 saamelaista
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset, Kustannus Puntsi
” Rajonen ylittäminen luo uudenlaisia muotoja ja jännitteitä, joita ilman kehitystä ei voi tapahtua. Aitoa on vain elävä.”
( Nils Aslak Valkeapää)
Saamelaiskulttuuri on vuosikymmenien ajan elänyt murroskautta. Toisaalta halutaan pitää oma identiteetti, mutta suuri osa saamelaisista haluaa yhdistää perinteitä uuden ajan vaikutteisiin ja näkemyksiin.
Lueskelin tätä kirjaa, josta on ilmestynyt myös englanninkielinen painos, mielenkiinnolla.
Jokakesäinen reissu saamenmaan kulttuureihin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kun kuuluu ohjelmaamme. Ennen oli reissujen eräs kohokohta luonnon hyödyntäminen hillojen, taimenien ja merikalojen muodossa. Mutta nykyisin painopiste on siirtynyt tutustumiseen paikalliseen kulttuuriin ja luontoon.
Saamelaiset- kirja on monipuolinen katsaus saamelaisten historiaan, sulautumiseen moderniin yhteiskuntaan, uuden ajan haasteisiin etniselle kansanosalle, joita elää neljän valtakunnan alueella ( Suomessa 6000, Norjassa 45 000, Ruotsissa 25 000 ja Venäjällä 2000). Myös saamelaistaiteeseen luodaan kirjassa seikkaperäinen katsaus.
Koltat, jotka asuvat Sevettijärvellä, ovat tulleet asuinsijoilleen toisen maailmansodan jälkeen, kun Petsamo luovutettiin Venäjälle. Koltat kuuluvat valtaosaltaan ortodoksiseen kirkkoon ja kuuluvat Rovaniemen seurakunnan vaikutuspiiriin. Niinpä Rovaniemen entisillä kirkkoherroilla on ollut merkittävä osuus kolttien asuinolosuhteiden parantamisessa ja tietysti myös kolttasaamelaisten kirkollisen perinteen vaalimisessa. Koltilla
on oma ortodoksinen kirkko ja he ovatkin syvästi kiintyneet ortodoksiseen uskoon.
Vierailemme usein myös Varangin vuonolla, Pykeijassa josta on lynyt matka saamelaisten ortodoksien tärkeään paikkaan Trifon Petsamolaisen asumukseen Neidenissä. Trifon Petsamolainen on Petsamon luostarin perustaja ja alueen ortodoksien henkinen isä. Trifon vietti syntistä ryövärin elämää Keski-Venäjällä, mutta muutti tapansa ja nousi pyhäksi henkilöksi.
Pykeijan seuduilla asuu entistä suomalaisasutusta, kveenejä, jotka ovat muuttaneet Suomesta nykyisille asuinsijoilleen.
Enontekiön saamelaisista on suuri osa poronhoitajia, joskin ammatti on nykyisten säädösten vuoksi kokenut vaikeuksia.
Lehtolan kirja on oivallisesti toimitettu ja valaisee paljon saamelaisasiaa, joka on noussut nykyisin yhä enemmän esille.
Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta ja kirjan tekijä varmaan myös toivoo, että saamelaisten asia noteerataan entistä paremmin.
Jouko Varonen