28 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 51

  1. Luin Markus Halosen artikkelia.Hänen kirjoituksestaan saa sen käsityksen, että Luonnonsuojeluliitto Tapiola ry on täysin ”hihhuulien” vallassa. ja tuntuu siltä, että juuri tämäntyyppiset vaikuttavat eniten esim. susien kaatolupiin. Uhkailevat mm. seuraavasti: ” …tullaan saattamaan EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi. Silloin susien 5 vuodessa aiheuttama 6 miljoonan porovahinko tulee tuntumaan juomarahalta.
    En ole mikään susien vihaaja, mutta tämäntyyppisen uhkailun vihaaja kyllä. Jokin tolkku pitää olla.
    Susia on metsästetty iät ajat, eikä ne ole loppuneet. Kyllä sudet tällaislta kyläiseltä paikalta pitäisi karkoittaa kauemmaksi. Säästyisi veromarkkojakin kunnan kukkaroon, kun ei tarvittaisi ”susikyytejä”.

  2. Luonnonsuojelu ja luonnon kanssa yhdessä eläminen ovat ihan eri asioita. Ei kukaan halua susia kokonaan hävittää, mutta eivät ne saa kotipihoillakaan maleksia tai lapsia koulutiellä saalistaa. Eivät aidan takana olevat lampaatkaan ole susien ruuaksi tarkoitettuja. Oikealla tavalla ymmärrettynä ihminen on luomakunnan herra. Vuosisadasta toiseen ovat ainakin maaseudun ihmiset osanneet tulla toimeen lehmien, sonnien, oriiden, tammojen, kissojen, koirien, kettujen, jänisten, siikonen, lahnojen, särkien, ahventen, lutikoiden, russakoiden, täiden ja hämähäkkien kanssa. Nyt on aika stadin kundienkin oppia tätä maalaisten viisautta. Tästähän tässä on kysymys. Ei sen kummemmasta.

  3. Susista puheenollen, jos on aikaa kirjoita : Kennel Ontuvan Ja
    lueskele Blogia
    Ei saanu Karpela kaveria linnaan,vaikka yritti susien tappamisista.
    Värikäs persoona on Kari.

  4. Pohjois-Karjalan seurakuntien edustajat kokoontuivat
    Joulukuun alussa Joensuuhun keskustelemaan.
    Seurakuntien yhteistyön tiivistämisestä ja mahdollisesti ?
    yhteisen Seurakuntayhtymän perustamisesta.

    Tohmajärven seurakuntakin on lupautunut olemaan
    myös mukana omalta osaltaan selvitystyössä.

  5. Kaustajärven ahvenista tehdään kalapullia tänäkinvuonna joulupöytään. Joulukukkia kävimme ostamassa ja siinä juolahti mieleeni. Mikä on pienikala joulupöydässä? Sehän on hyasintti.

  6. Ilmari M.on hyvä, ettäTohmajärven seurakunta on mukana Kuopion hiippakuntaan kuuluvien seurakuntien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Mutta mikä on tulos? Mikä on Tohmajärven seurakunnan saavuttama hyöty? Siirtyvätkö Kiteen ja Tohmajärven seurakunnat Kuopion hiippakuntaan, mitä jo 1990-luvulla toivottiin? Joka tapauksessa pohdintaa johtaa näkemyksiltään luotettava pappi, lääninrovasti Jukka Reinikainen Kontiolahdelta. Toivotaan hyvää!

  7. Nyt on uutta tietoa; Koti-Karjala lauantai 12. 12. 2015 otsikon alla: Tohmajärven srk:n talous pysyy plussalla.

  8. Edelliseen viitaten, ei ollut mainintaa, että Värtsilän kirkon kunnostukseen olisi talousarviossa varattu jotakin.

  9. Ei ollut mainintaa, ei!!
    Kuoleva kylä.
    Toivottavasti srk:n tilaisuuksissa käy paljon väkeä Värtsilässä, muutenhan tohmajärvi laittaa pöngän ovelle.
    Alasajo on jo alkanut.:(

  10. Ei ole mikään kuoleva, joka talossa asutaan. Käsittääkseni.

  11. Eihän siellä Värtsilässä ole enää mitään palveluja.

    Ennen oli ja paljon.

    Taitaa siellä vielä kauppa-auto ajaa?????

    Kirkko ⛪ on vain enää ja hautausmaa.

    Hyvä kun on KYLÄTALO.

    Ala-aste on lähellä Niiralaa.

    Nuoret muuttaa muualle leivän perässä, jopa ulkomaille asti.

  12. Nyt menee Muistelija s.a.n ja Tuulan fb.ksi. Sori. Mutta kuitenkin, Ei ne nyt ihan joka paikassa muuallakaan kaikki palvelut ole just ikkunan alla. Ja sanoisin kuolleeksi kyläksi semmoista, missä on jo valtaosa ikkunoista pimeinä..
    Ennen oli ennen ja nyt on nyt.

  13. Koti-Karjalan uutinen pitää paikkansa; Tohmajärven seurakunnan v. -16 talousarviossa ei ole varsinaisesti varattu mitään summaa Värtsilän kirkon kunnostamiseen. Jutussa olisi tietysti voinut mainita jonkun rivin verran myös suunnitelmavuosista 2017-18, mutta ketään toimittajaa ei ollut jostakin syystä kokouksessa paikalla.

    Keväällä pidetyn piispantarkastuksen yhteydessä kirkkomme asia nousi mielestäni hyvin järkevällä tavalla esiin. Tälle oli oivallisena jatkumona Kirkkohallituksen ja Museoviraston edustajien seurakunnassamme kesäkuun alussa suorittama vierailu, jonka yhtenä tarkastelukohteena oli Värtsilän kirkko.

    Johtoryhmä, kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunta sekä kirkkoneuvosto ovat tykönänsä pohtineet asiaa. Keskustelujen tuloksena on tehty seuraavanlainen suunnitelmaesitys jonka kirkkovaltuusto on linjauksena talousarvion yhteydessä hyväksynyt:
    -Värtsilä-työryhmä koordinoi toimintaa ja tarpeita kirkon osalta ja tekee esitykset johtokunnille sekä kirkkoneuvostolle
    -kirkon remontin suunnittelu ja ulkomaalaustyön kartoittaminen sekä anominen kirkkohallituksen avustuskohteeksi 2016
    -kirkon pääsisäänkäynnin otsalautojen korjaus ja maalaus esim. lahjoitusvaroja hyödyntäen 2016
    -ulkovaraston seinän koemaalaus talkootyönä 2016
    -sadevesijärjestelmän ja kirkon ulkomaalauksen uusiminen 2017 mahdollista kirkkohallituksen avustusta hyödyntäen

    Jussi Raerinne , kirkkovaltuuston vpj

  14. Tuulalle. Siinä olet oikeassa, että ei ne palvelut ole ikkunan alla. Nykyäänkään.
    On kymmenien jopa satojen kilometrien matkoja. –
    Kun ei ole töitä, niin ei ole töitä.

    Kiitos! Jussi

  15. Jussi Raerinne hoitaa luottamustehtäväänsä erinomaisesti. Kiitos ja siunausta edelleen!

    Kirkon pääsisäänkäynnin korjaus ja maalaus on kiireinen osa kirkon ulkomaalausta. Huomenna kokoontuva Kotiseutuyhdistyksen johtokuntaa päättää siihen osoitettavasta avustuksesta. Eiköhän varaston seinän koemaalaukseenkin löytyne talkootyövoimaa. Kirkon ja seurakuntakodin ulkoportaathan korjasikin jo Pitäjäyhdistys Kotiseutuyhdistyksen maksaessa kulut. Myös vesikouru korjattiin. Ja tapuliin johtavien portaiden alapää. Ja parkkipaikalla lojottanut aidan osa nostettiin pystyyn Pitäjäyhdistyksen toimesta. Ja Kolehmaisen Jussi uurastaa kirkon pihassa ympäri vuoden!!!

    Mutta kohtuullista olisi, jos seurakunta antaisi valojen palaa kirkon etupihalla. Takapihalta voi sammuttaa säästösyistä, ja seurakuntakodin portaiden ja eteisen valoja voisi polttaa vain pimeän aikana eikä ympäri vuorokauden. Hautausmaan keskusristin valot julistavat ristinsanomaa pimeän aikana – pimeän maailman keskellä – jos seurakunta niin haluaa. Silloinkin kun papit nukkuvat ansaittuja uniaan vuoteissaan.

    Värtsilä-työrymä olisi pitänyt perustaa jo aikoja sitten. Onneksi piispantarkastus antoi sille sysäyksen.

    Eipä muuta tälläkertaa!

  16. Kuitenkin jatkoa edelliseen. Papit made in Värtsilä -messun kolehti 19.7.2015 oli 720 euroa, ja on tilitetty suoraan seurakunnalle. Sillä voi päästä alkuun heti keväällä 2016.

  17. Koti-Karjalan uutisessa ”Seitsemän seimeä
    Tohmajärvellä” mainitaan, että mukana on seitsemän kylää.
    Kylistä luetellaan Akkala, Peijoniemi, Järventaus,
    Riikola, Saario, Värtsilä. Sitten suora lainaus:
    ”Kaustajärveläiset ovat rakentaneet seimensä
    Kaustajärventie 636:een Alma Parviaisen ja Vesa
    Backmanin talon lähistölle”. Jos se on sama paikka,
    jossa seimi oli viime vuonnakin, niin mielestäni se oli
    jo Kenraalinkylän puolta.

    Vaikka kaustalaiset ovatkin aktiivisia, niin luulenpa
    että seimestä kiitoksen sanan ansaitsevat kenraalinkyläläiset,
    vai olenko aivan väärässä?

  18. Tohmajärvellä tunnetaan vain Värtsilän kylä. Niin näyttää olevan myös Värtsilän Pitäjäyhdistyksen näkemys, ainakin kun lukee sen sääntöjä. Olen koettanut inttää moneen kertaan, että on syytä puhua Värtsilän pitäjästä, jossa on monta kylää, kuten esimerkiksi Kaustajärvi ja Kenraalinkylä. Mutta ei ole saanut kannatusta. Kiihtelysvaara on herännyt pitäjäajatteluun. Joka tapauksessa minun kotini on Kaustajärven kylässä eikä Värtsilän kylässä!

    Olisi nyky aikaan mukautettuna aiheellista alkaa käyttää nimitystä Värtsilän kirkonkylä ja unohtaa vain – rekistereihin – Uusikylä. Tällöin Niirala korostuisi kylän nimenä.

    Tämän kaikki Tohmajärven kunnan sisällä!

  19. Värtsilälle voisi löytyä Uusia nimityksiä ties miten paljon, jos laitettaisiin ihan nimi ja nimike kilpailu pystyyn.
    Esimerkiksi otettaisiin kohteeksi maantietellinen kohde, silloin voisi sopia sellaiset nimikkeet, kuin Kukkovaaran kirkonkylä Värtsilän pitäjässä.Tai Värtsilän kirkonkylä Kukkovaaran pitäjässä.
    Ties mitä kaikkea Kirkonkyläläiset, tai Pitäjäläiset saisivatkaan aikaan, jos vain rohkenisivat ja uskaltaisivat mielipiteensä esittää.
    Minulle sopii erittäin mainiosti nykyisetkin nimikkeet. Asun siis Tohmajärven kunnassa Värtsilän pitäjässä ja ihan keskellä Värtsilän kirkonkylää. Enkä haluaisi hiuksia halkoa ja pilkkuja viilaten ainakaan Savon ELY pomoja taas ärsyttää kesken talviunien. Voisivat vielä siirrättä minut mökkeineni ja tontteineni jonnekin Savon salolle jossa olisin lähempänä isis tarkailtavana.

  20. Tiedustelin Erkin mainitsemista seurakuntasalin valoista. Selitys on seuraava:
    Ulkoportaikon ja tuulikaapin valaistus on nyt pimeänä aikana pidetty jokseenkin jatkuvasti päällä kutomapiiriläisten kulkemista varten, joka on mielestäni sinänsä aivan ymmärrettävä peruste. Sen sijaan kyseisen piirin kokoontuminen ns. rippikoulusalissa/kerhohuoneessa on kylläkin eräänlainen ”työtapaturma”; kunta teki kaupat omistamastaan rivitalohuoneistosta, jossa kutojat sekä tarinatupalaiset ennen kokoontuivat. Asunto täytyi tietenkin tyhjentää ja tavarat (lukuisat kangaspuut) oli helppo sijoittaa seurakunnan omistamaan tyhjään tilaan kirkolle. Kauppakirjaa ei kuitenkaan keritty allekirjoittaa ostajan jänistettyä homman aivan kalkkiviivoilla. Jos asiaa ajatellaan loogisesti, niin nythän pitäisi tietenkin viedä kutojat takaisin Auralanrantaan ja siirtää päiväkerho monen vuoden tauon jälkeen takaisin kirkolle. Kerhotoiminnan jatkuminen Värtsilässä lienee kuitenkin ensi talven osalta vielä epävarmaa, joten ehkä nyt ei kannata tämän(kään) asian kanssa töytäillä.
    Muutoin, kudontasali on nyt kyllä erittäin kodikkaan tuntuinen, siellä on lämmintä ja iloisenväriset räsymatot lattialla ym.; tämä on ehdottomasti parempi ratkaisu ko. tilalle tyhjänä olemisen sijaan.

  21. Seimiasiasta seuraavaa; Telle on oikeassa seimen sijaintipaikasta. Viime vuoden voittaneen seimen tilalle on kohonnut täksi jouluksi uusi upea, valoisa seimi ja tämä seimi sijaitsee Kenraalinkylässä, vaikkakin Kaustajärventien osoitteessa, Alman ja Vesan pihapiirissä.
    Rakentajina ovat toimineet Alma ja Vesa ja me kyläläiset olemme vaan uteliaina odotelleet ja sitten ihastelleet uutta seimeä. Kiitos seimestä kuuluu siis ahkerille rakentajille Almalle ja Vesalle.
    Käykää muutkin katsomassa lopputulosta, jos satutte liikkumaan Kenraalinkylän suunnalla.

  22. Hempalle kiitos tunnustuksesta, että asut Tohmajärven kunnassa Värtsilän pitäjässä ja ihan keskellä Värtsilän kirkonkylää”.

    Jussin edelleen selventämien tietojen johdosta, ettei minusta vain tehdä kutojien vihamiehiä, niinkuin pelkään: olin ennen Värtsilään muuttoa Etelä-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja usean vuoden ajan ja siksi tiedän ja myös arvostan kutomisen erinomaista merkitystä. – Toivottavasti kuitenkin seurakuntakodin porras- ja eteisen valoja ei enää polteta päivällä, vaan pimeänä aikana.

  23. venäjä otti rajavyöhykeluvat käyttöön.toisin kun suomi haluaa tietää mitä porukaa siellä ramppaa.no tämähän oli tietossa kun ne kolme viisasta miestä tuli vuosi sitten kiteen heinäjärven yli suomeen.nyt niitä ramppaa alvariisa venäjällä oikein luvan kanssa.suomi poika järjestää

  24. Tänään oli Hesarissa muistakirjoitus Leino Hassisesta. Sen oli kirjoittanut Taneli Hassinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *