49 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 47

  1. Kyllä huomaa että on tullut kypsään ikään, kassaneidit
    toivottivat kauniisti hyvää päivänjatkoa.Kolmessa eri
    liikkeessä tänäpäivänäkin. Ai että!!!!

  2. Hyvät Värtsin lukijat ja Värtsilästä kiinnostuneet. Lukekaa netistä seuraavat lähteet: Klikatkaa ensin Tohmajärven seurakunta. Sitten siitä avautuva Wärtsilä-Yhtymän sulattimon toimitusjohtaja. Siellä mielenkiintoinen kirjoitus 15.4.2015 K.G.Åhmanista. Ja vielä heti sen jälkeen juttu Värtsilän kirkon kohtalo, 26.9.2013 ja siihen lähetetyt 176 kommenttia. Kannattaa perehtyä paikkakunnan menneisyyteen, jotta voisi ymmärtää paremmin nykyisyyttä. Mielipiteille siis pohjaa!!!

  3. Korjaus edelliseen: Klikkaa ensin: Tohmajärven seurakunnan kirkkovaltuusto. Sitten muut kohdat.

  4. Ilkka Peurojan toiminnassa näkyy selvästi hänen sotilaallinen koulutus. Upseerimies on ottanut ohjat käsiinsä, toivottavasti muut vastaanottokeskukset ottavat hänen toiminnasta mallia. Kun lukee hänen työhistoriaa, en ihmettele yhtään hänen nopeaa toimintaa.

    Kauhavalle tulleista pakolaisista oli ristiriitaisia mielipiteitä, kun sinne avattiin vastaanottokeskus. TV-2:n ajankohtaisessa pakolaisillassa jokin aika sitten, kritiikkiiä oli monenlaista. Peurojaa ohjelmassa ei ollut, hänen neuvojaan olisi varmasti ohjelmaan kaivattu.

    Hänen toimintansa saa varmaan nyt paljon julkisuutta, toivon ainakin sitä.

  5. Sakarille ja muillekin, ihan sama juttu. Minua siinä kiinnostaa erityisesti Åhmanin yhteiskunnallinen osallistuminen, mihin luen myös jäsenyyden Värtsilän seurakunnan kirkkovaltuustossa, kuin myös Tohmajärven seurakunnan kirkkovaltuustossa aina vuoteen 1965 saakka. Myös Wilhelm Wahlfors osallistui Värtsilän seurakunnan kirkkovaltuuston työskentelyyn ennen kuin muutti Helsinkiin. Sieltä käsin hän jatkoi toimintaansa Värtsilän hyväksi vielä sotien jälkeenkin. Muun muassa kirkkomme rakentaminen on paljolti hänen johtamansa Wärtsilän yhtymän ansiota.

    Wahlfors ja Åhman olivat syntyneet samana vuonna 1891 ja käyneet samaa koulua. Heidän työuransa oli Oyj Wärtsilä Abp – käyttääkseni firman nykyistä nimeä. He jatkoivat Arppen suvun aloittamaa aktiviteettia seurakunnan hyväksi. Tämä kiinnostaa minua suuresti.

    Ei tietysti ole modernia olla kiinnostunut – myönteisaellä tavalla – kirkosta ja seurakunnista. Tämä on hiipimässä myös seurakunnan hallintoon. Kun K-kauppa ja S-market pitävät yllä kylttiensä valoja, silloinkin kun ovet ovat kiinni, seurakunta sammuttaa kirkkonsa valaistuksen ja hautausmaan ristin valot. Kahvipakettia kannattaa mainostaa. Mutta kirkkokahvien pitopaikkaa ei.
    Täältä saa ostaa ruokaa alennettuun hintaan! Mutta ehtoollisleivän tarjoamisen paikkaa ei mainosteta, eikä ristin sanomaa kuoleman hiljaisessa puistossa.
    Mitähän entisety teollisuusmiehet tähän sanoisivat? Minä vain kysyn!

    Nyt joku varmaan huomauttaa aamukahvilla, että Lintunen se näpertelee pikku asioissa. Vai onko kysymys henkilökohtaisesta loukkaantumisesta, kun hänen virka-aikanaan nuo e.m. valot pantiin palamaan? Sellainen kysymys on kuitenkin tehty, että arvosteliko minun edeltäjäni kirkkoherran virassa sitä, minä minä tein. Ei arvostellut ainakaan minun kuullen. Olisi kyllä ollut aihetta, kun itsekin jälkikäteen arvostelen. Mutta ne valot sytytti ja piti palamassa seurakunnan virallinen päätöksenteko. Ja kysymys oli silloin kirkkorakennuksen merkityksen mainostamisesta ja ristinsanoman valaisemisesta eli kirkon toiminnan ja olemassaolon esillä pitämisestä.

  6. Mitenkäs muilla hautausmailla? Onhan niitä suomessa.
    Kaikki ihmiset kuolee ja haudataan tavalla tai toisella.

    Onko suomen hautausmaat pimeänä?

    Miten on muilla hautausmailla?

    Kirkollisveroja maksetaan. Kolehtia kerätään.

    Pääasia on, että virkamiehet saavat palkkansa.
    Jostain säästetään.
    Miksi ne seurakuntakodin rappu- ja eteisenvalot palavat yötä päivää?????

    Annetaan ymmärtää, että Värtsilän hautasmaalla pitäisi polttaa kynttilöitä.
    Valaista hautausmaata niilllä.

    Maksaa ne kynttilätkin!!!!!

    Joulun jälkeen alkaa valoisa aika lisääntyä.
    Maaliskuussa on kevätpäivän tasaus.
    Kellot siirretään kesäaikaan.

    j

  7. Näin Keskospäivän kunniaksi luin kaikki Värtsissä olleet perinteikkäästä kätilö Aino Halmetojasta kertovat jutut. Hän teki Värtsilässä Arvo Ylpön lailla uraauurtavaa työtä vauvojen elämän alkumetreillä. Useista mahdollisista jutuista nostin tähän yhden linkin
    artikkeliin ”Lapsille koreja” . Siinäkin Wärtsilä yhtymä ja KG Åhman olivat merkittävässä asemassa. Tehtaan herrat antoivat mm vanhoja lakanoita kätilön käyttöön, joista hän teki vauva-lakanoita vauvakoreihin. Korit piti sitten myöhemmin palauttaa pestyinä uusia vauvoja odottamaan. Aino järjesti myös vauvan vaatteiden kierrätyssysteemin. Eli annettiin vähän vauvan vaatteita, jotka palautettiin aikanaan. Samalla sai suuremmat vaatteet myös lainaan määräajaksi.

    https://www.vartsi.net/2011/10/04/lapsille-koreja/

  8. Kyllä ne vanhat suakkunan kertojat on kadonneet,ennen vanhaan
    hyvään aikaan pikkukollina tuli niitä kuunneltua. Talvitie kulki
    Värtsilästä Kaustajärven yli lampija pitkin Saarivaara,Hoilola
    suuntaan.Joku pysähty siinä tankkaamaan hevosta ,siinä sitten
    riitti juttua.Yksi näistä jäi erikoisesti mieleen hänellä ei ollut koskaan
    kiirettä.Joskus meni lähelle puoliyötä kun hän huomasi pitää lähteä
    kotia päin. Hän kuului muuten runoilija sukuun.

  9. Kiitos, Lissu!!! Tämä pitää katsoa uudestaan ainakin kaksi kertaa. Mieleen palautui eräs Aunuksen matka ja sen aikana käynti Kuujärvellä, jossa Yrjö Jylhä kirjoitti tunnetun runonsa. Sikäläinen mies lausui sen järvelle johtavan tien yläpäässä. En unohda sitä hetkeä.

    Kiitos!!!

  10. Jatkan matkailua Karjalassa. Tule mukaan! Klikkaa netissä: Karjalan kirkkoja. Sitten sieltä: Luovutettu Karjala. Ja: Värtsilä. Voit lukea Värtsilän historiaa ja katsella luvia monilta vuosikymmeniltä alkaen 1800-luvun lopulta. Mielenkiintoista! Loistava menneisyys. Surullinen lopputulos!

  11. Ihan ensiksi pahoittelen että käytän nimimerkkiä mutta siihen syynsä. En halua loukata ketään mutta pakko sanoa että näistä valoista tullut melkein vitsi. Ymmärrän tunteen mutta asia on saanut hölmöt mittasuhteet. Melkein jo siksi aukaistava sivu, että mitä valoista kirjoitetaan. Meillä paljon pieniä valottomia hautausmaita, risteillä ja ilman. Aivan ihania paikkoja, joihin itse menen otsalampun kanssa jos ei kynttilöitä.
    Eiköhän tehdä ekoteko, tehdään Värtsilän hautausmaasta ja kirkon pihasta luomu.oikeita kynttilöitä eikä sähköä. Tälläisiä on ja niissä tulee kyllä esiin jotain ainutlaatuista. Ei me tarvita sähkövaloja. Ei tämä ole rahakysymys. Lukiessa näitä juttuja tulee joskus olo että mitä luurankoja Värtsilän seurakunnan kaapissa on tai on ollut kun kaivetaan vanhoja ja arvostellaan toisin. Haudataan menneet ja eletään tätä päivää. Myönnetään tosi asiat. Sekin että nykyään ei asukkaita ole syrjäseudulla paljoa, ei kirkossa kävijöitä ja hautausmaan portitkaan eivät usein kulu. Jos esivanhemmilta kysyttäisiin valoista niin luulen että eipä sillä olisi merkitystä. Ristillä on ja kirkolla, ei valoilla.

  12. Mitä se Ekoteko raivoaa? K-kauppa ja S-market mainostavat. Ole ihan rauhassa! En minä noiden valojen takia hermoparantolaan joudu. Eivät minun saarnanikaan mitään herätysaaltoja nostanut. Löydän tien alttarille ja kirkot, missä sellaisia on. Hautausmaillakin käyn kynttilöitä sytyttämässä. Mutta Värtsilän valoja ikävöin.

    Hekoheko!!!

  13. Hyvä Ekoteko! Että vanhaksi käynyt jorina loppuu, ennen kuin kommentoijat joutuvat kirjoitteleemaan kopionakin entisiä faktojaan.
    Toisaalta ideasi saattaakin antaa uuden asia aiheen. Ruvetaankin kirjoittelemaan kirkon ja hautausmaan kynttilöistä.
    Niistähän saisi vielä monta jutun juurta.
    Millaisia kynttilöitä saa tuoda milloinkin haudoille ja minkä verran. Kuka keksii vielä lisää juurta juttuun.
    Odota vain näin tässä käy.

  14. Voipi toki olla että niin käy. Mutta saadaan ainakin eri katsantokulma asiaa,(=
    Ja jos ihan ekoteko tehtäis ni ei kynttilöitäkään kun nekin savustavat. Eikä ainakaan muovikuorta kun ne roskaavat, tai ainakin kierrätysmuovia. Mutta kauniita ovat yhtä kaikki.

  15. Värtsistä on tullut roskakori! Kiitti!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

  16. Päiviemme Motto:

    Tärkeintähän meidän on pysyä rauhallisena!

  17. VÄRTSILÄ IN MEMORIAM

    Kuin surusaatto
    vaeltaa joki
    mykkä ja sanaton.
    Voi arkunkantajasta tuntua
    kuin liinan toista päätä
    kuollut itse kantaisi.

  18. Juuri kun eilen mainostin Värtsiä tapaamilleni
    yliopisto ihmisille ja lupasin tehdä tapaamisestamme
    jutunkin tänne. Kerroin kuinka laajalti lehteä
    luetaan ja kuinka tasokkaita kirjoituksia siellä
    on ollut vuosien varrella.

    Annoinkohan aivan väärää infoa? Jos nyt
    uteliaisuuttaan vilkaisevat, niin roskapostiksihan
    tämä määritellään!

  19. Hyvä Värtsi verkkolehti taitaa mennä roskapostiviestilaatikoksi.
    Kirjoitetaan mitä sylki suuhun tuo.
    Pitäisi ottaa järki käteen ja ajatella.
    Nyt eletään nykyaikaa, 2000 vuosilukua, eikä sitä aikaa: ”Kun isä lampun osti”.

    Värtsilässä syntynyt

  20. Värtsi tarvitsee kaikkia kirjoittajiaan ja komtoijiaan ollakseen elävä,mielenkiintoinen Värtsilän äänitorvi.
    Erkki L on tuonut loistavasti esiin hänen mielenkiintonsa kohteen.Tähän samaan on mahdollisuus kaikilla muillakin,oman mielenkiintonsa mukaan.

    Minulle karjalan poikana on yllätys herkkähipiäisyytemme.Käämi palaa usein liian herkästi.ILOnhan piti elää Karjalassa.

    Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja sanan säilän sivallella Värtsin perustajan Erkki Jormanaisen viitoittamalla tiellä.

  21. Samaa mieltä Joren kanssa. Ja Telle, tee vaan se juttu. Kiitos etukäteen. Ja oli vitsi tai ei ,niin valot päälle kirkon pihaan. Köyhäilemisen esittäminen täten lopetettakoon. Pimeys (kaikenlainen) aiheuttaa masennusta!

  22. Tällään vielä tämän kommentin, sitten annan suunvuoron
    toisillekin:

    Jore mainitsee Erkki Jormanaisen. Kuten jo aikaisemmin
    kerroinkin, hän on avannut uudelleen bloginsa ”Bittiparatiisi”.
    Sieltä saa päivittäisen hyväntuulen annoksen ihan ilmatteks.

    Joskus Värtsissä oli sellainenkin ”sääntö”, että itseään
    saa kehua mutta muita ei saa mollata. Suosiolla jätän lehden
    linjanvedon toimitukselle, mutta aivan purematta en sitä niele,
    että aivan asiallisetkin kannanotot leimataan roskapostiksi.

    Onhan näille sivustoille joskus päässyt sihdin läpi aivan
    oikeaakin roskapostia…..

  23. Uskonoppineiden ja kansanihmisten mielipiteet taas kerran kanttaavat. Arvojen kohtaaminen ei kanna hedelmää. Usein vahingonilo onkin ainoa ilomme. Voipi ilmassa olla myös aitoa huolta ja harmistumista Värtsin sisällön kaventumisesta. Mistä raikkaiden näkökulmien valoa tähän pimeyteen?

    Herkkähipiäisyys on meille karjalaisillekin varsin tyypillinen ominaisuus ja avarakatseisuus harvinainen lahja.

  24. Leino Pekka Päiviö Hassinen (s. 30. kesäkuuta 1924 Sortavala, k. 16. marraskuuta 2015[1] Tuusula]]) oli pappi, joka teki pitkän uran Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Eläkkeelle jäätyään hän toimi Inkerin evankelis-luterilaisessa kirkossa eri tehtävissä, viimeiseksi kirkon piispana (1993–1996).

    Leino Hassinen vihittiin papiksi 9. tammikuuta 1949 Tampereella. Ensimmäinen papin paikka oli Vihdin seurakunnan nuorisopastorina 1949–1951. Teologian lisenssiaatin tutkinnon Hassinen suoritti Ruotsissa Lundin yliopistossa 1951–1954. Jurvassa virallisen apulaisen tehtävissä 1954–1956. Kirkkoherrana Hassinen toimi Värtsilässä 1956–1959, Karkkilassa 1966–1968 ja Vihdissä 1977–1987. Hassinen oli uutena virkana perustetun Teknillisen Korkeakoulun ja Helsingin Kauppakorkeakoulun korkeakoulupastorina 1959–1966. Asemapaikkanana Espoon Otaniemi. Hassinen toimi kirkon johtavan sanomalehden Kotimaan päätoimittajana 1969–1977.

    Eläkkeellä oleva Hassinen kutsuttiin juuri uudelleen itsenäistyneen Inkerin luterilaisen kirkon palvelukseen 1989. Hassinen koulutti uusia pappeja inkeriläisseurakuntiin. Hallinnollisesti Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluneen Inkerin rovastikunnan lääninrovastina hän toimi 1990–1992. Inkerin kirkon piispana Hassinen palveli 1993–1996. Hassinen jäi pois piispan tehtävästä Aarre Kuukaupin aloittaessa tehtävässä.

    Talvisodan aikana Hassinen asui Sortavalassa. Kun Neuvostoliitto 2.2.1940 pommitti kaupunkia, Leino Hassinen katseli kotitalonsa ikkunasta, kun palopommit iskivät läpi Sortavalan maaseurakunnan kirkon peltikaton ja kirkko paloi. Viisikymmentä vuotta myöhemmin hän pääsi vihkimään Sortavalan uutta kirkkoa.[1]

  25. Eletään vuoden mustinta ja synkintä aikaa. Ei löydy luonnostakaan juuri ilon aiheita. Ei paista aurinko eikä kuu. Ei ole ihme jos mielipiteetkin ovat enempi synkänlaisia. Tiedotusvälineetkin tuovat synkimpiä mahdollisia uutisia maailmalta.
    Kun sataisi lunta niin luultavasti mielikin hiukan kirkastuisi.

    Suuri orkideanäyttely on näinä aikoina Helsingissä. Toivottavasti Lissu pyöräilee sinne ja laittaa meille tänne Värtsiin piristykseksi kukkaistervehdyksen.

    Ps
    Yksi ilonaihe meidän pirtistä; Joulukaktus on nuppuja täynnä !

  26. Telle. Älä ota nokkiisi ainakaan minun kirjoituksesta, sillä en minä ole sinua tarkoittanut.
    Kysymys on Värtsilän kirkon ja hautausmaan asioista.

    Värtsilässä syntynyt

  27. Pyynnöstä välitän näin vapaasti kerrottuna metsästyspuolen toimenkuvaani liittyen seuraavanlaisen reaaliaikaisen tiedotteen, jonka olen saanut tänään klo 13.38 eli n. 50 minuuttia sitten.
    Keskellä Värtsilää Uudenkylänlammen maastossa on tällä hetkellä kolme sutta (yksi täysikasvuinen ja kaksi pienempää). Lisäksi Värtsilän pohjoispuolella (Kaustajärvi-Kenraalinkylä) on tehty havainto kahdesta sudesta, jotka kiertelevät mainitulla alueella käyden välillä todennäköisesti myös Venäjän puolella. Edelleen Värtsilän eteläpuolelta (Noittaa-Musko) on havainto yhdestä sudesta.
    Mihinkään erityiseen paniikkiin ei ole välttämättä aihetta, mutta paikallisia asukkaita sekä muitakin liikkujia kehotetaan olemaan valppaina ja ennenkaikkea huolehtimaan kotieläinten sekä lasten turvallisuudesta. Kaikista asiaan liittyvistä epäilyistä tai havainnoista pyydetään ilmoittamaan välittömästi Värtsilän Riistamiesten suurpetoyhdysmiehille joko Pekka Kunnakselle 0400 172748 tai Jukka Kolehmaiselle 050 3217556.
    Suden kannanhoidollisen metsästyksen v. 2016 aluekohtainen lupaprosessi alkaa ensi viikolla, jonka vuoksi kaikki havainnot ovat erityisen tärkeitä.

  28. Ilonhan piti elää Karjalassa, kuten Jore totesi. Kun lukee näitä kommentteja nyt ja myös aikaisempiakin, ilo on kaukana. Kateus vai mikä vaivaa ihmisiä? Tuntuu, että täällä käy valtataistelu, kuka haluaa sanoa viimeisen sanan ja olla ”Kukkulan Kuningas.”

    Kannattaa ajatella positiivisesti ja laskea kymmeneen, ennenkuin kirjoittaa mitä katuu jälkeenpäin.

    On hyvä mennä joskus kauemmas, niin näkee ne kotiseutunsa parhaatkin puolet.

  29. Juuri noin pitäisi tehdä. Joskus nukkua yönkin yli ennenkuin laukaisee.

  30. Klikkaamalla linkin auki, saat annoksen kukka- ja väriterapiaa.

    https://www.vartsi.net/2013/11/25/keskittyminen/

    Kuvan alapuolella oleva ajatus tuli mieleeni lukiessani tuota ylläolevaa kommenttirivistöä.

    Alpoaatokselle: En mie tuonne keskustaan pyöräile, metrolla männä päräytän orkideanäyttelyyn, jos ei esteitä ilmaannu. Perjantaina näyttää alkavan.

  31. En minä ole ottanut nokkiini.
    Ilmeisesti en ole osaanut tuoda ajatuksiani
    kyllin selvästi ilmi kun näyttää syntyvän mieltä
    väärää. Niitä valoja voi sytyttää ja sammuttaa
    jokainen mielensä mukaan.

    Kyse oli vaan siitä, että jos Värtsiä sanotaan
    roskakoriksi, on se aika vahvasti sanottu. Siitä
    en tykännyt ja sanoinkin sen.

    Nyt mieltä askarruttaa nuo seudulla liikkuvat sudet.
    Puolison kanssa tuumittiin, että jalakapatikassa ei
    kannata liikkua ennen paksun lumen tuloa. Parhaillaan
    tallennamme Kunnaksen numeroa puhelimeemme.

  32. Hyvä on, Telle, kun et ole mieltäsi pahoittanut.

    Nämä on niitä Viikon puheenaiheita.

    Ei pitäisi lusikkaansa työntää joka soppaan…..mutta joskus on pakko…

  33. Ilmeisesti tässä nyt sitä roskapostia. Puolustaudun kyllä etten roskapostia kirjoittanut enkä rumia puhunut. Halusin tuoda esille eri näkövinkkelin ja mielipiteen. Minä joka rakastan myös valottomia metsäteitä ja kumoankin sen väitteen ettei luonnosta iloja löydy tähän aikaan. Ilo on sisällämme. Laittakaapa kumpparit jalkaan ja ottakaa otsalamppu…miten mukava onkaan porskuttaa.
    En siis kirjoittanut syysmasennuksessa tai harkitsematta yön pimeydessä. Jos roskapostia on se mikä poikkeaa valtaosan mielipiteestä niin se on voi voi. Ja senkin vielä sanon ettei se uskoani himmennä vaikka pimeyttä luonnossa kannatankin.
    Mutta minun puolestani saa olla aihe. Käsitykseni sananvapaudesta horjahti vain. Sellaisen ohjeen kyllä antaisin niille jotka puhuivat masentavasta ajasta. Että eiköhän nosteta ennemmin esiin ilon aiheita kun huonoja asioita. Antaa uutisten sanoa mitä tahansa. Mutta niissä ei tarvitse elää. Ulkona voi nähdä kuun pilven takana jos haluaa. Ei kannata ruikuttaa. Nyt on elämäni ihanin syksy. Ja toivoisin sitä teillekin…Kuljetaan vaikka kirkon ohi päivällä ja ihaillaan että onpa kaunis kirkko,,eikä illalla ja valiteta eipä valot pala. Aina kun on pahaa , on jotain hyvää.

  34. Aika kummallinen sattuma. Leino Hassinen oli se, joka johdatteli minut teologiseen tiedekuntaan ja sitä kautta papin töihin. Olen saanut häneltä hyvin paljon. Hänen vaikutuksensa jatkuu ja saa uusia muotoja suhteessani kirkkoon.Tuo valoihin mielen kiinnittäminen on vain yksi esimerkki, vaikkei niitä valoja vielä hänen aikanaan kirkkomme pihalla ollutkaan, eikä Leminrinteen hautausmaalla.

    Muistan häntä kiitollisesti vierailustaan ja saarnastaan v. 2010, kun kirkkomme täytti 60 vuotta. Muistan hänet myös viime vuoden kesältä, jolloin sain tavata hänet viimeisen kerran Tammelassa. Vien huomenna kynttilän muistelukivelle keskusristin eteen.

    Virsi 437

    Ihmiskunnan tuskaa kantaa Jeesus aivan omanaan / esikuvan meille antaa rakkauteen toimivaan / Hän, ken antoi ilon meille, kutsuu alle kuormien / Väistymmekö muille teille pettäjinä Jeesuksen?

    Ristin armoon turvatkaamme, jokainen on kelvoton / Uuden voiman siitä saamme työhön työhön, joka Herran on / Sytyttäen Hengen liekin Jeesus meitä johdattaa / Mihin tehtäviin hän viekin, ne hän meille valmistaa.

    Koko maailmamme yllä loistaa risti Kristuksen / Yhteistä on tuska kyllä, avuntarve yhteinen / Kun me täällä huojennamme veljiemme kuormia / näkymättä rinnallamme kulkee Kristus, auttaja.

  35. Kävin tänään Juuassa, jossa erään kansainvälisen liikeyrityksen pihaan
    oli rakennettu punaiseksi maalattu majakka illan ja yön pimeyteen valoa antamaan.

    Siitä samasta suuryrityksestä saa myös ostaa susiaitatolppia, joita tarvitaan pihapiiriä
    susilta suojaavan aidan rakentamiseen. Kun turva- aidasta on kysymys, saanee sieltä
    myös aitaverkkoa.

  36. Harmi, kun ei voi laittaa kynttilää lumipalloista tehtyyn lyhtyyn pihalle palamaan. Lumesta ja pakkasesta ei ole tietoakaan, kun sääennusteita katsoo. Tänäkin aamuna hyttyset tanssivat autotallin oven edessä. Piti käydä ostamassa sähkökynttilät ja asetella pihapihlajaan syksynpimeyttä loistollaan valaisemaan.

  37. Ekoteko toi asialliset ajatuksensa julki sellaisella lämmöllä, että pitää ihan sydämelliset kiitokset Sinulle lausua. Minäkin teen lenkkini suureksi osaksi pimeään aikaan otsalampun valossa. Varsinkin mustan ikikuusikon keskellä ihminen tuntee itsensä sellaiseksi kuin on, varsin pieneksi. Voi kuulla kun ”sydän tarinoi” niin kuin Kai Hyttinen lauloi Värtsilän konsertissaan laulussa Pieni ihminen.

    Pieni ihminen. Kai Hyttinen
    https://www.youtube.com/watch?v=U_QlJRdzc4k

  38. Viikon vihon viimeiseksi menin Joensuun kaupungin Enon pitäjän Louhitalon
    teatteriin. Agapetuksen näytelmä Hilman päivät (sattui myös hilmanpäivään)oli yllättävän hyvä elämys. Nuori Kirsikka Leino oli tehnyt loistavan sovituksen ja ohjaustyön.Sali oli etukäteen loppuun myyty, kuten myös huominen. Kaksi viimeistä – nyt ilmoitettua – esitystä ovat la 28. ja su 29.11. klo 15. Puh. 045 784 50 340. Väliajalla – pannukahvia!

  39. Asiasta kolmanteen. Olin eilen hautajaisissa.Ohjelma on yhä pöydälläni. Kuljen sen ohi. Mitä? Onko hän kuollut? Ilmeisesti asia ei ole mennyt vielä selkäytimeen.Kuolemasta kuulin lähes 2 viikkoa sitten, eikä vieläkään ole mennyt perille! Hyvät ystävät, pitäkää toisistanne huolta niin kauan kun he ovat vielä lähellänne!
    Kyllä ne säät vaikuttavat ainakin minuun. Tänä aamuna oli ihana herätä. Luonto oli puhdas ja valkoinen. Aurinko pilkahteli puiden lomasta! Jokainen päivä on lahja, sanoo aina Aune Tikka.

  40. Irene tarkoittaa ilmeisesti erästä Värtsin väkeen
    aktiivisesti kuulunutta henkilöä. En minäkään voi
    hänen poismenoaan uskoa todeksi. Elokuun lopulla
    istuimme vielä toistemme pihapiireissä syksyn
    kukkaloistoa ihaillen. Marraskuussa hän lähtikin yllättäen
    viimeisten muuttolintujen matkaan.

    Kunpa osaisimme olla tukena sureville lähimäisillemme.

  41. Minäkin luin tänään kuolinilmoitukset.

    Laitatteko joku soimaan tänne jotain kaunista ja lohdullista?

  42. Kuulin suru-uutisen vasta tälläviikolla. Osanottoni omaisille.

    Mikähän ”kirjoittamaton sääntö” meidän kulttuurissa on, kun näitä suruviestejä ei voida tiedottaa julkisesti?
    Viesti kulkee vain suusta suuhun.

    Jos joku ns. maan merkkihenkilö kuolee, uutisoidaan se heti valtakunnallisesti.

    Mikä ero tässä asiassa on? Ihmettelen… Olisi heti helpompi osallistua surunvalitteluihin netin kautta.. Nytkään ei nimeä kukaan tohdi mainita..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *