Sahatoimintaa Värtsilässä

Keskiviikkoiltana 1.7. kokoontui kylätalossa joukko innokkaita muistelijoita. Vieraaksi oli saapunut Pauli Hiltunen poikansa dosentti Juha Hiltusen kanssa. He kertoivat Paulin isän Juho Hiltusen muutaman vuoden mittaisesta toiminnasta Värtsilän kunnan sahalla ja myllyssä. Monet valokuvat palauttivat mieliin aikaa, jolloin pystyssä oli vielä Nils Ludvig Arppen pojan Nils Edvardin rakentama kartano. Arvokas rakennus purettiin 1950 ­luvulla ja sen tilalle pystytettiin uusi Värtsilän kunnan virastotalo, nykyinen Värtsilän kylätalo. Läheisyydessä oleva Valkoinen talo pursui siinä tilapäisesti asuvia perheitä. Kunnan maatila eli voimissaan.

sahatoimintaa värtsilässä

Kuva: Erkki Lintunen

Kurkistus vuosikymmenten taakse sai ainakin vanhempien paikalla olleiden mielet herkiksi. Silmien eteen palautui sellaista, mitä ei olisi saanut koskaan hävittää. Toisaalta on tunnustettava, että 1950 ­luvulla elettiin aikaa, jolloin kaikki vanha piti laittaa menemään ja tilalle piti rakentaa uutta. Tämä on meidän ymmärrettävä sosiaalipsykoligisesti. Se oli silloista todellisuutta, jota ilman ei olisi nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa. Jotain oli uhrattava uuden tieltä. Tämä on myös nykyisin syytä muistaa, kun Suomea ohjataan kohti tulevaisuutta.

Vaikka edellä sannottua voitaneen pitää totena, on samalla myös syytä korostaa ikiaikasta totuutta: ”Joka ei tunne menneisyyttään, sillä ei ole tulevaisuutta”. Niinpä keskiviikkoinen ilta olikin osa sitä puuhaa, jota Värtsilän Kotiseutuyhdistys harrastaa mm. Värtsilän Myllymuseon saattamiseksi upeaan esittelykuntoon. Värtsilän Myllymuseosta voimme tehdä paikkakunnan ylpeiden aiheen.

Aktiiviisen kesäteatterin ja Värtsiläpäivien vierailjoille on mahdollista vuoden parin kuluttua tarjota vaikuttavia elämyksiä menneiden sukupolvien elämästä Myllymuseon arvokkaiden esineiden ja niiden säilytyspaikan avulla. Jos niin sitten tahdomme, me nyt elävät värtsiläiset. Puitteet ovat erinomaiset. Onko meillä intoa ja talkoomieltä? Asiantuntija­apua on tarjolla. Sitä saatiin roppa kaupalla keskiviikkoiltana ja tilaisuuden antia seuraa valokuvien ja tekstien muodossa digitaalisella taidolla. Pohjois­Karjalan museo on luvannut jatkossa antaa asiantuntija-apuaan.

Pauli ja Juha Hiltusen mielenkiintoinen anti jatkuu torstaina seurakuntakodissa klo 18. Dosentti Juha Hiltunen kertoo sanoin ja kuvin historian eräästä merkittävimmästä dolkumentista, Torinon käärinliinasta, joka lienee ollut Jeesauksen ruumiin ympärillä haudassa. Tällaista tilaisuutta ei tarjota ihan joka kylässä. Mutta Värtsilähän on ennenkin kulkenut kulttuurin kärjessä, ainakin silloin kun raja ei ollut vielä väärässä paikassa.

Tohmajärvi mainostaa itseään ”rajattomana mahdollisuutena”. Värtsilän pitäjä, sen itäisenä osana, on elävää nyky aikaa. Se ponnistaa hienosta menneisyydestään ja rakentaa nykyisyyttään tähän aikaan soveltuvalla tavalla. Sen merkiksi nostetaan parin viikon kuluttua Värtsiläpäivillä ilmaan oma viiri.

1 comment for “Sahatoimintaa Värtsilässä

  1. Kuten jo Erkki Lintunen toi esille käyntimme syyn, voin vain todeta matkamme onnistuneen erinomaisesti ja nostalgiset muistot palasivat mieleeni vuosien takaa. Minulla on nyt melko selkeä kuva sahan ja myllyn sijainnista koneineen. Myllyn koneethan ovat lähestulkoon entisellään jotka vaativat vain huoltoa ja entisöintiä.Tämä nähtävästi toteutuukin ajan myötä jos rahoitus järjestyy. Sahan kohdalla asia on vaikeampi kun käsitykseni mukaan sen toiminta prosessi perustuu muistitiedon varaan, kun lisäksi sahan kaikki koneet on poistettu paikoiltaan. Käyntini poikani kanssa auttoi palauttamaan muistilokeroita niin että minulla on mahdollisuus tehdä jonkinlainen peruskaavio sahan toiminnasta ja missä eri koneet sahalla toimivat. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä kysyä ennen kuin ryhdyn tähän, onko kunnalla kenties olemassa mitään sahaan tai tähän rakennukseen liittyvää pohjapiirustusta. Vielä tässä yhteydessä haluan tuoda esille suurkiitokset huolenpidostanne meitä kohtaan, siinä näkyi ja tuli todettua karjalainen vieraanvaraisuus.

    Kiittäen lämpimästi
    Pauli Hiltunen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *