Kun olen saanut vaatteeni käännettyä ensin nurin, sitten oikein, on jo aika pestä tekarit. Seuraavaksi etsin vinkuvan kuulolaitteeni ja kadonneet silmälasit. Nyt onkin aika istahtaa kaikessa rauhassa kahvikupin ääreen. Siinä sekoitellessani kiellettyä sokeripalaa, jääkin lusikka pystyyn kuppiin. Ja eikös vain, käsi hipaisee lusikkaa leipäpalaa kurkottaessani – ja kuppi nurin! Sotkun siivottuani haukkaan palasesta murusten tippuessa iloisesti lattialle. Kun noukin muruja ähisten lattialta, niin alkaa pieru narista. Silloin tiuskaan jo vihaisena: Hiljaa siellä takarivissä, sinulta ei ole kysytty mitään!
Siinäpä se aamu onkin lähtenyt leppoisasti käyntiin. Päivän toimet on jo sitten ihan eri juttu!
Mummo
Otan osaa, mutta elämä on mielenkiintoista vielä mummo ja pappa iässäkin.
Opettaja sanoo luokalle musiikkitunnilla: ”Etupuoli laulaa ja takapuoli rummuttaa”.
Iloa mummon päivään!
Ihan ku meilläkii.
Vaari
Mummon aamutoimissa on samaa hellyttävää
huumoria kuin lehtien Mummo -sarjakuvassa.
Mummohahmo on printattuna erääseen t-paitaani.
Täytyi oikein vilkaista sen tekstiä:
”Viel’ on virtaa!” Niinhän siinä sanotaan,
kun mummo ja paappa viuhtovat sauvakävelyllä.
Kyllä mummo on arvossaan, koska kolme kauneinta suomalaista sanaa ovat : äiti, koti ja mummola.
On niitä nuoriakin mummoja, joilla menee toisella tavalla kuin tuolla mummolla aamuoimissaaan. Sellainen pirtsakka mummeli on Soile Luukkainen, Tohmajärven kunnan Värtilän pitäjästä, läheltä valtakunnan rajaa. Hänet on valittu Rääkkylän seurakunnan talouspäälliköksi. Kirkkoherra Markus Kontiaisen työkaveriksi, joka samasta Värtsilän pitäjästä, vielä lähempää rajaa.
Siunausta heille molemmille runsain mitoin!! Muistakaa syödä aamupalanne hötkyilemättä! Ja pakkasella auton lohkolämmitin päälle hyvissä ajoin!
Tapaamisiin Rääkkylän kirkossa, kun jonakin pyhäaamuna ukko selviää sopivan varhaisessa vaiheessa!