Värtsilän koulun lelu- ja pelipäivä
Koulun vanhimmat oppilaat (5- ja 6-luokkalaiset) olivat alkuviikon kevätretkellä Helsingissä. Siitä retkestä kuulemme lisää myöhemmin jonkun oppilaan kertomana.
Nuoremmilla oppilailla (1-4-luokkalaisilla) oli lelu – ja pelipäivä. Tätä päivää oli jo odotettukin! Jokainen oppilas sai tuoda kouluun jonkun itselleen tärkeän lelun tai pelin, jota on kiva pelailla vaikka luokkakavereiden kanssa. Jo aamulla useammalla oppilaalla oli kainalossa nalle, nukke tai joku pehmolelu. Kerrankin sai kulkea koulun pihalla mukava lelu mukanaan, eikä kukaan ihmetellyt asiaa! Yksi oppitunti oli varattu vain leikkimiselle ja pelailemiselle. Aluksi toisten leluja ihailtiin ja pelejä käynnisteltiin. Pian oma leikkinurkkaus löytyi ja leikit alkoivat kehittyä. Onneksi ”ruutupelit” ja sähköiset vempaimet eivät vielä ole täysin tyrehdyttäneet lasten mielikuvitusta. Lautapelit näyttävät myös edelleen olevan suosittuja.
Unidominoa pelaamassa
Tunnin lopuksi saimme nähdä pätkän nukketeatteria, jossa yksinäinen kissa sai kavereita. ”Teatterilavastus”, hahmot ja juoni sekä toteutus olivat 1. luokkalaisten tyttöjen aikaansaannosta. Palikoista alkoi rakentua taloja ja keskelle luokkaa muodostui kahdesta pulpetista ja opettajan huoneen torkkupeitosta maja tai olikohan se peräti leikkihahmojen koti. Luokkahuone muuttui yhden oppitunnin aikana leikki- ja pelitilaksi. Tunnin lähestyessä loppuaan oppilaat alkoivat kysellä seuraavaa lelu- ja pelipäivää. Sen verran mukavat kokemukset päivästä jäivät, että opettajat lupasivat miettiä uutta lelupäivän ajankohtaa; sitten syksyllä, kunhan helteisen rentouttavan kesäloman jälkeen taas palataan kouluun. Leikit ja pelit jatkuivat vielä välitunnilla paahteisella koulunpihalla, kun urheimmat kesäsään uhmaajat pelasivat jalkapalloa. Osa oppilaista viihtyi hiekkaleikeissä ja jotkut jo pakenivat hellettä koulurakennuksen varjoisalle puolelle tai kauniisti vihertävien pihlajien alle. Näin mukavan lämpimissä tunnelmissa vietettiin koulun lelu- ja pelipäivää.
Iita ja Hilda esittelevät nykyajan nukkesuosikkeja
Helteisenä päivänä leikit jatkuivat hiekkakasassa
Arsenii ja nallekarhu käsinukke
Aini, Mira ja Aada sekä suosikkilelut
Värtsilän koulun oppilaat ja opettajat
Kuvat ja teksti: Vuokko Väänänen
Saimme taas nauttia Värtsilän koulun menosta! Toivottavasti me aikuiset ymmärrämme, miten tärkeää on säilyttää tämän kokoisia kouluja, joissa voidaan toimia tuollakin tavalla.
Kuuntelin pari päivää sitten radiosta ohjelmaa, jossa selvitettiin Tuupovaaran koulun yhdistamistä Kiihtelysvaaraan, kun koulussa on pari oppilasta alle 100, mikä on hallintoihmisten mielestä se raja, jonka alittumisesta alkaa koulun lakkauttaminen. Ihailin vanhempainneuvoston puheenjohtajan puheenvuoroja. Niistä kävi ilmi, että hän on syvällisesti perehtynyt koululainsäädäntöön, eikä vain siihen vaan myös pedagogiikan oppeihin ja myös kolmannen sektorin mahdollisuuksiin olla apuna lasten koulunkäynnissä lähialueellaan.
Lapsiin sijoittaminen on tärkeää valtion ja kuntien politiikassa. Raha voi ratkaista myös tässä mielessä, sijoittamisessa oikeaan kohteeseen eikä vain leikkaamisessa.
KOULULLA ÄÄNESTETTIIN!!!!! Joko Sinä Äänestit?????
Itä-Ukrainassa ään estettiin.
Siis ään – estettiin. Sellaista se demokratia on sosialismin jälkeen. Voi, itku!!!