Aprillipäivänä

Ei ole varmaa tietoa siitä, mistä aprillipäivän vietto on lähtöisin. Jo roomalaiset viettivät maaliskuussa Hilaria-juhlaansa ja hindut Holi-juhlaansa, niihin molempiin liittyi hilpeää hassuttelua ja sosiaalisten eriarvoisuuksien unohtamista. Milloin aprillipäivä tuli Suomeen, sitäkään ei tarkkaan tiedetä. Aprilliloru ”aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle” on ainakin osittain ruotsalaisilta lainattua.(April,april din dumma sill!)Joskus ehdotettiin, että aprillipäivä merkittäisiin myöskin almanakkaan, mutta silloin se olisi luultavasti menettänyt yllätyksellisyytensä.

Jokainen varmaan on joskus joutunut aprillipilan uhriksi. Sanomalehdilläkin on tapana aprillata lukijoitaan huhtikuun ensimmäisenä päivänä virheellisillä uutisilla, joiden tarkoituksena on saada lukijat liikkeelle sen johdosta tai muuten ottamaan kantaa siihen. Joskus ne ovat niin hyvin keksittyjä, että on ollut itse kukin vähällä joutua aprillattavaksi.

Kuva: kirjoittajan.

Kuva: kirjoittajan.

Muutama hauska uutinen eri tiedotusvälineistä vuosien takaa:

  • Läskisoosi palaa kouluruokailuun!
  • Turun kauppatorille tuodaan pysyvä joulukuusi!
  • Ministeriö kieltää perunan kotikasvatuksen Suomessa! 
  • Arla jakaa ilmaista maitoa hämeenlinnalaisille torilla! 
  • Lähes tuliteriä Bemareita myytävänä parilla tonnilla! 
  • Madonna tänään pilkillä Porvoonjoen jäällä! 
  • Varkaudessa siirrytään kouluruokailussa käyttämään kiinalaisia syömäpuikkoja! 
  • Juha Miedolle sittenkin kultamitalli Lake Placidista! 
  • Tampereella nyssekyytiin pääsee kuskia kättelemällä! 
  • Talviolympialaiset Lappiin v. 2018! 

Yksi aprillipäivä vuodelta 1950 on jäänyt minulle mieleen. Olin ensimmäistä vuotta Raumalla seminaarissa ja asuin kahden luokkatoverini kanssa kämppäkavererina. Oli lauantai ja iltapäivällä oli näytesoittovuoro. Harjoittelu tahtoi jäädä aina viime tippaan, joten oli pakko mennä aamulla harmoonia ”rääkkäämään” seminaarille. Panin kellon soimaan kuudelta, mutta kaverinpahukset olivat siirtäneet viisareita tunnilla taaksepäin. Herääminen aamu-uniselle tahtoo aina olla vaikeata. Kun kellon soitua olin saanut itseni ylös sängystä ja ”viruttanut” naamani, lähdin silmäluomet lurpallaan seminaarille. Rauman torille tultuani unet kyllä karisivat silmistäni, kun huomasin, että vanhan raatihuoneen kello löi vain kuusi kertaa. Seminaarin ovet avattiin vasta seitsemältä. Silloin minä tajusin kavereiden juksanneen minua pahemman kerran. Ei sisu antanut periksi palata takaisin kämpälle, vaan join kupillisen kahvia ja söin lämpimän munkkirinkelin torin kioskilla. Vieläkin jäi reilusti aikaa seminaarin rapuilla värjöttelyyn. Kaverit luulivat minun palaavan takaisin kämpälle, jotta olisivat saaneet oikein kuorossa luritella aprillilorunsa. Ei onnistunut. Kun tulivat ensimmäiselle oppitunnille toivottelivat ilkikurisen näköisenä:”Hyvää aprillipäivää,Masa!” Silloin vasta tajusin, että oli huhtíkuun ensimmäinen päivä.

Vuosien mittaan sitä joutui monet kerrat oppilaiden aprillipilan kohteeksi. Joskus onnistuivat joskus eivät. Opettaja muuten onnistui aina, sillä lastenhan tuli siihen aikaan totella opettajaansa. Niin sitä arvovallalla on aina johdettu joukkoja hyvään jos pahaankin.

Hyvää huhtikuun ensimmäistä päivää ja onnistuneita aprillipiloja!

Pussinpohjan Masa

P.s. Taustatiedot netistä

Share

Post navigation

8 comments for “Aprillipäivänä

  1. Pääsiäisliljat ovat Arja-Leenan ikuistamat viime vuoden
    pääsiäisenä.

  2. Pitipä naureskella ”kootuille piloille.” Olin 4:luokalla kansakoulussa, kun toverini keksivät oivan pilan.Luokallamme oli ”ongelma-poika”. Menossa oli käsityötunti ja paikalla vain tyttöjä.Tällaisella tunnilla meno oli vähän vapaampaa ja jotkut istuskelivat ikkunan vieressä. Sieltä he näkivät pojan äidin tulevan koululle päin.Jonkin ajan kuluttua joku pyysi päästä käytävään käsien pesulle, kun ei lanka tahtonut juosta hikisissä sormissa. Käytävään päästyään hän palasikin takaisin ja sanoi pojan äidin kyselevän siellä opettajaa.Touhuissaan opettaja lähti käytävään. Ja me kaikki huusimme innoissamme koko aprillilorun kuravesineen. Tämä pila jäi erityisesti mieleeni, koska opettajan suuttumus oli aivan hirmuinen. En vieläkään ymmärrä miksi.

  3. Ei ollut aprillia tänään, kun sähköt katkesivat klo 9.30. Olin vain unohtanut, että Pohjois-Karjalan Sähkö tiedotti siitä etukäteen sekä vanhanaikaisesti kirjeellä että modernisti tekstiviestillä.

    Niinpä jäi ottamatta vettä varastoon, ja on tultava toimeen aina klo 13.30 asti. Voi, surku!!!

    Onneksi on kuitenkin jäänyt vettä saunan saaviin ja pataan, niin että voi keittää herätyskahvit, niin hellalla, jonka alle voi virittää tulen. Ja jos ei olisikaan saunalla vettä, niin Kaustajärvessä, joka odottaa kesän tuloa jään alla Kaustajärven kylässä, joka sijaitsee Värtsilän pitäjässä ja Tohmajärven kunnassa, joka on ja on, vaikka Kuopiossa ei haluta sen olevan, vaan siellä tehdään putinit ja liitetään tämä rajakylä Savoon.
    Onhan sukuni 1600-luvulla tullut tänne Savosta, vaikka onkin nyt karjalaistunut eikä minua kukaan painosta paitsi kainuulaissyntyinen nyky savolainen, muuan Keränen.

    Nyt pitää lopettaa tämä löpötys, sillä vanhan läppärin akku saattaa kohta sammua.

    Eikun reimullista aprillinpäivää sinne Uuteenkaupunkiin, jossa rauhaa hierottiin, olikohan se vuonna 1523 tai suunnilleen. Ope voi oikaista muistisairaan kovalevylle tallentunutta tietoa.

  4. Olikohan aprillia tuo tieto minkä Tarja soitti kotiin iskälle ja äitille. Toivotaan, että ei!
    Äiti-Mirja

  5. Luitteko tämän päivän Karjalaisesta sen aprillijutun.

  6. Kouluvuosina juoksutimme sijaisopettajaa aprillipilalla,
    josta saimme koko luokka puoli tuntia jälki- istuntoa.
    Tuon ajan kuluttua hän huusi ovenraosta, että Aprillia!

    Karjalaisen aprillijuttu on tainnut mennä minulle totena.

  7. Se oli yllättävä ratkaisu lapsilisäkysymykseen.

  8. Se häntäveitsen haku naapurista ei tainnut liittyä aprillipäivään. Siinä vaan lasta juksattiin teurastuspäivänä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *