Karjalaista kielenkäyttöä

Minnuu nii ilettää kipasta ilikosillaa saunasta tuppaa.

Opettaja! Miulta jäi uapinen pihhaa.

Hirvittääks sinnuu männä pimmeellä huussii?

Hämmennähä huttuu härkimellä!

Ota kampsus ja ala kalappia!

Ej ou ollunna kitskua, ku uutee saunaa korsteeni muurattii.

Ramasoo nii mahottomasti, taijan ottoo tirsat tuossa kolopitsalla. Emintimä kiikutti het hurstin miulle.

Kotvan se nuapurin neveskä ol lietsussa.

Mihi työ pitskat outta pannunna? Et sie niä, tuossa ranssillaha ne o.

Miusta se Dimitri Mujune om melekonen natku.

Hämmentäisi hiilijä, en vua löyvvä ranstakkoo.

No, puoskat! Elekeehän nujutko!

Mikä sinnuu tirskuttaa?

Em mie sitä Issakaisen Iivanoo mieheksen huoli.

Elä tokkiisa, ohan se miusta iha kuvalline mies.

Söisin mie pottuja, ei vuan ou kahvelii. Luskakii puuttuu.

Miusta se uus kauppijas o iha höyl mies. Eikö vuan?

Myö pojat sitä lähettii livohkaa, ku jiätii arestii.

Kauvvan se Kutvosen minnii sitä Kutvoskoo kesti ennen ku otti hatkat.

Mie tuas luulin, jott sill ol iha lokosat oltavat.

Paas Amalia aitaov linkkuu!

Meijjä Vihtor se vuan hökälehtää.

Hej,Olga! Heilautas vitmii männessäs!

Hyij! Teppana tappo kapustalla russaka.

Ej tytöt enne nuamojansa tököteillä hölövänneet, olivat nättijä muutennii.

Äit`,tää maito o myrtyny!

”Joha o värkki”, sano Ihalaiska ku separaattorin näk.

Antakee pojalle seksi, ni lakkovaa vänisemästä.

Miu mielruokoo om muute kuallouta ja sultsinat.

Hyvvii ne om muikutkii ku riehtilällä paistovaa.

Pitäs hankkii uus metla! Tällä vanahalla ej tie sitte mittää.

Virvoitkos sie kummiis? Enhän mie ies muistanna, jott ol palmsunnuntai.

Suatat suaha sapiskoo, jos liikoo utsit.

Elä patista, ej täss mittää hoppua ou.

Ihmekkös se, jos Jumppaska läsii, ohan se jo yl 90.

Ryystä tassilta, ni ett polta suutas!

Meijjä ukki se vuan penskoille marmattaa.

Mie oun ollunna iha äimän käkenä, ku se vanhemp velj viimennii akottu.

Miusta muute näyttää, jott taijjetaan piästä koht`sillää rotinoille.

Kuaja taasaa vesj ja pese nuamas! Täss o hantuuki.

Tuntu metkalta, ku piäs ens kerra Käksalamee.

Myö Ilimarin kanssa syötii kunno sapuskat ja juotii paakkelsin kanssa suajut piälle.

Sillo olj muuto kunno rospuutto, mutt ej se meitä haitanna.

Elekeekä hökkyilkö, asjathan lutviutuu ylleesä ihestää!

Pussinpohjan Masa

 

Share

17 comments for “Karjalaista kielenkäyttöä

  1. Maija- Liisa
    11.2.2014 at 8:49

    Hauskaa murretekstiä on tässä Masalla.

    Joka sanan najusin, ihan vet`suun vehnäselle!

  2. Kalevi Tikka
    11.2.2014 at 8:57

    Otatko käntyy kysy sotilaskotisiar Bundan Maija Lieksan rajasotilaskodissa.

  3. mirja v
    11.2.2014 at 11:01

    😀 😀

    Tuttavalle tuntui! Rikasta oli kielenkäyttö ennenvanhaan!

  4. Erkki Lintunen
    11.2.2014 at 12:59

    On niiku mukavoo kieltä niiku tuo karjala kieli, eikä niiku vastuu oo niiku kuulijala, niiku yhen toise kiele vientäjän iessä.

  5. ReinoA
    11.2.2014 at 15:26

    Metsissä ja vainioilla kuultua.

    Elekee ostake Miettisen perunii. Miettisen peruniss on puolet pahhoi. Ostakee mein perunii, mein peruniss on puolet hyvvii.

    Härnee hulluu tai heiluta pököö, molemmat suat piälles.

  6. jore
    11.2.2014 at 15:41

    Kyllä murteet ovat kielen rikkaus.Masan kooste on siitä hyvä esimerkki.Masa on otsikoinut juttunsa oivasti, “Karjalaista kielenkäyttöä”,sitähän se.

    Karjalan alueellakin puhuttu kieli vaihtelee yllättävän paljon.Savon rajalla ja Ylä-Karjalassa murre on aivan erilaista kuin vaikka Etelä-Karjalassa.Laatokan-Karjalasta kotoisin olleen mummoni murteessa vilahteli venäläisperäisiä sanoja ja”oikeaa” Karjalan murreta on jo vaikea ymmärtää.

    Yksi sana jäi tästäkin jutusta pimentoon.Mitä tarkoittaa neveskä?

  7. Sakari H
    11.2.2014 at 15:53

    Neveskä ja vitmi ol miule tuiki outoloit.

  8. Maija- Liisa
    11.2.2014 at 16:00

    Mielestäni neveskä tarkoittaa neitiä/tyttöstä ja vitmi
    kätkyttä.

  9. Pentti Pakarinen
    11.2.2014 at 16:11

    Neveskä tarkotta miniää,kun poika toi taloon nuoren emmännän.

  10. Pentti Pakarinen
    11.2.2014 at 16:40

    Vitmi oli oressa roikuva pärekori,jossa se jollekkin tuleva neveskä
    oli aloitelemassa elämän alkua metrejä.Vaihtoehtoisesti onhan siinä
    aloittanun elämänsä alkuosan jollekkin tuleva vävyn vötkälkkin.

  11. Martti Törrönen
    11.2.2014 at 16:52

    Selailin joskus netistä “Murresanakirjaa luovutetusta Karjalasta”. Ajattelin kirjoittaa oikean kertomuksen käyttäen
    näitä löytämiäni murresanoja. Taitoni ei kuitenkaan siihen
    riittänyt, joten kirjoittelin vain tällaisia yksittäisiä lauseita. Nämä murresanat ovat kaikki sellaisia, joita jo lapsena Pussinpohjassa ja kesälomilla Korpiselässä olin kuullut. Pentti on oikeassa, neveskä tarkoittaa samaa kuin miniäkin.
    Vitmi taas on kattoon ripustettu kankainen vauvan kehto.
    Terveiset lumettomasta Porista!
    Masa

    on oikeassa, neveskä tarkoittaa samaa kuin miniä. Vitmi taas on kattoon ripustettu kankainen vauvan kehto.
    Oli muuten aika hauskaa tämä murteiden käyttö kirjoituksessa.
    Terveisin Masa

    Neveskä on sama kuin miniä ja vitmi on kankainen kattoon ripustettu vauvan keinu.

  12. Martti Törrönen
    11.2.2014 at 16:56

    Tämä Masan masina möhli taas kummasti. Tosin en tiedä, oliko
    vika Masassa vai masinassa.
    Anteeksi!

  13. Kalevi Tikka
    11.2.2014 at 17:14

    Käntty Maija oli Salmista ja tarkoitti kysymyksellään pullaviipaletta.

  14. Unto Kortelainen
    11.2.2014 at 17:32

    Pussinpohjan Masan teksti oli kovin tuttua; kyllä huomaa, että “nuapureita” ollaan.
    Seuraavassa muutama esimerkki kirjasesta “Päläkjärven pätinäkuntoo”
    Paahan pännär, jotta hulupilo tulis kuvallinen
    Seun niin inhakka, kul likasilla koprillaan ruokii reposteloo
    Viskook kanollen kamahlollinen jyvee
    Meijän mies olj koko syksyn lapietissa
    Kyllä siinon ämmäparka muokissa, kun huostii viis lehmee ja kymmenen puoskoo

  15. Raija Träff
    11.2.2014 at 19:39

    Voi,olihan siellä minullekin paljon tuttuja sanoja.Mukavaa tekstiä.
    Minä muistan kun mummo aina sanoi että,otanpa häntäniekka ettonen.
    Sitten on jäänyt sellaisia sanoja mieleen kuin lyyssi,pojankossit.

  16. Pentti Pakarinen
    11.2.2014 at 19:44

    Mies toiselle:
    Kah´onkos siulta piässyt puuro pohjaan palamaan,
    vai ekkö muistant tarpeks hämmentöö?

  17. Hannu Kivivuori
    11.2.2014 at 22:37

    ReinoA:n esimerkit.
    “Elekee ostake” lienee kesälahtelaista taivuttelua. Veijo Saloheimon mukaan. Muusta tekstissäsi en osaa sanoa.
    – hannu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *