Patsolan koulu alkuperäisessä asussaan. Kuvausvuosi ehkä 1919.
Irene P. kyseli taannoin olisiko Patsolan koulusta vanhoja kuvia. Myös Alpoaatos ihmetteli koulun nykyisiä vanhaan rakennustyyliin sopimattomia ikkunoita. 1900-luvun alkupuolella rakennettu hirsinen koulurakennus on alkuperäisessä muodossaa ollut aikansa rakennusmuodin mukainen tyylikäs rakennus. Tuossa vanhimmassa kuvassa siinä näyttäisi olevan ulkopuolellakin vielä hirsipinta, joka myöhemmin on peitetty lautaverhouksella.
Vuosikymmenten aikana rakennuksesa on tehty muutostöitä ja modernisointeja, joissa rakennuksen alkuperäisen tyylin ja rakenteiden säilyttäminen on jäänyt toissijaiseksi. Patsolan koulun lakkauttamisen yhteydessä vanha koulurakennus arvioitiin korjauskelvottomaksi. Jonkinlaista toimintaa rakennuksessa on kuitenkin ollut koulun lopettamisen jälkeenkin.
Patsolan koulu ajalta ennen rakennuksen asuntopäädyssä tehtyä peruskorjausta, ehkä 1960-luuvulta.
Patsolan koulut. Vasemmalla 1950-luvulla rakennettu uudempi koulurakennus.
Lähes satavuotias rakennus on hyvää vauhtia tuhoutumassa.
Mustavalkeat kuvat Värtsiläisten Seuran tiedostosta, alkuperäiset lienevät kunnan arkistossa. Värilliset kuvat kirjoittajan.
Vähän jatkoa tähän juttuun. Irenelle kiitos näistä kuvista.Irene on löytänyt arkistossa Patsolan koulun julkisivupiirustukset. Tässä olevat pienet kopiot eivät anna ihan oikeata kuvaa hienoista huomattavan paljon suuremmista alkuperäispiirustuksista. Alkuperäisissä kuvissa on lisänä näkyvissä teksti:
PATSOLAN KANSAKOULUN PIIRUSTUS
Värtsilässä tammikuulla 1918
Emil Henriksson
Julkisivukuva. Luokat olivat rakennuksen vasemmassa päädyssä, oikeassa päädyssä asunto.
Pohjoispuolen päädyssä rivi luokien ikkunoita.
Koulun rakennushistoriasta on ainakin vanhoissa johtokunnan pöytäkirjoissa tietoja. Muistelen lukeneeni, että johtokunnalla oli hyvin merkittävä rooli rakennustyön toteuttamisesa. Koulu oli aloittanut toimintansa vuokrahuoneessa lähistöllä olevassa talossa ja koululle tarvittiin om rakennus. Elettiin siis aikaa, jolloin Värtsilän alue kuului Tohmajärven kuntaan. Värtsilän kunnan koulu Patsolan kansakoulusta tuli 1920, kun Värtsilän alueesta muodostettiin itsenäinen kunta.
Hyvä juttu, kiitos.
Meidän perheen veljeksillä oli omat koulut. Vanhemmalle vanhempi ja nuoremmalle uudempi. Niitä käytiin ja lukemaan opittiin.
Kyllä ovat osanneet tehdä kauniita koulurakennuksia nuo entisajan kirvesmiehet. Kattokin on niin taidokas ja kaunis, samoin ikkunat. Mikähän on tuon vanhan koulurakennuksen kohtalo?
Mitenkähän paljon olisi säästetty, jos vanhoja hirsirakennuksia olisikin korjattu – levittämättä silti niihin muoveja ja muita senkaltaisia eristeitä – verrattuna siihen, että pantiin pystyyn homekasvustoja miellyttäviä moderneja laatikoita???
Patsolan kouluratkaisun rinnalle sopii mietittäväksi myös Valkoisen talon jättäminen epämääräiselle nuorisoryhmälle, Arppen rakentaman talon purkaminen ja sen tilalle kunnanviraston, nykyisen kylätalon, rakentaminen.
Ei ole kuitenkaan tarkoitus ketään syyllistää. Selitykset löytyvät monelta taholta. Yksi on erään aikakauden halu panna syrjään kaikki mahdollinen vanha ja antaa tilaa uudelle – edistykselle. Toinen selitys on riittämätön tieto rakennusmateriaalien keskinäisestä käyttätymisestä suhteessa luonnon olosuhteisiin ja -voimiin, esimerkiksi veden haluun imeytyä ylöspäin tai tunkeutua höyrynä sivulle päin. Ja sitten se kiire, että sääolosuhteista välittämättä on työ saatava valmiiksi määräajassa.
Olisiko nyt syytä ottaa vanhoja hirsirakennuksia laboratorioiksi ja tutkia, miten ne entisajan ukot osasivat panna pytingit pystyyn, niin että ne hengittävät ja mukautuvat erilaisiin ilmanolosuhteisiin. Ja materiaalit eivät kinaa keskenään, niinkuin lasi- ja kivivillaeristeet puun kanssa.
Rossipohjakin voi olla viisautta ainakin maaseudun omakotitaloissa.
On aivan eri asia säilöä umpioimalla elintavikkeita kuin asua muovilla ympäröidyssä mökissä, jos nyt vähän liioitellen sanon.
Kiitokset Sepolle kotikoulun kuvista. Tällainen historiallinen kuvasarja olisi paikallaan kaikista kouluista. Kaunis rakennus se on. Tuo uudemmissa kuvissa näkyvä pintalaudoitus on jo koulukuvissa 1950 luvun alussa. Olisikohan Sepolla vielä noin 60 luvun kuvaa rakennuksen etupuolelta? En muista olisiko sisäpuolella ollut hirsipinta vai joku muu.
Olen nähnyt muutaman ”rossipohjaisen” uuden talon. Nyt taloja tehdään tehtaissa valmiiksi asti ja tuodaan sitten tontille muutamassa pätkässä. Silloin pitää olla kivijalka tai tolpat valmiina minkä päälle talonpätkät lasketaan. Siitä se rossipohja syntyy. Eikä ne talot laske hirrenrakosista ilmaa sisään eikä ulos. Lämpiävätkin melkein itsestään.
Kiitos Sepolle muistojeni koulukuvista, vahinko vain, että nykyaikana annetaan arvokkaat rakennukset rappeutua/tuhoutua.
Seppo, kiitos Patsolan koulun kuvista.
Katselin kauan 60-luvun kuvaa koulusta.
Taas palautui mieleen, kun syksyllä 1964 ensimmäisen kerran tulin koulun pihapiiriin. Ihastuin heti näkemääni – kaunis koulurakennus, pihakoivut, peltoa, metsää, notkelmassa pieni, punainen sauna ison pihlajan katveessa, ja taustalla kohosi vaara.
Kipusin vinttiin katsomaan ensimmäistä omaa kotiani. Siellä oli iso keittiö, jossa oli jopa kaksi tilavaa, ikkunallista komeroa.
Kamarikin oli ihan mukavan kokoinen. Molemmissa huoneissa oli kaksi kaunista kuusiruutuista ikkunaa.
Mielessäni asetin huonekalut paikoilleen ja istahdin keittiön keinuun tuumauspaikalleni.
Jäin vielä hetkeksi katsomaan alimmaista kuvaa ja totesin, niin ne vuodet ovat jättäneet jälkensä tähän entiseen asukkiinkin.
Jäin vielä katsomaan alimmaista kuva
Patsolan koulun, ns. vanhempi rakennus ei ulkoapäin näytä järin houkuttelevalta, mutta sisältä se on osittain remontoitu, Kostamo kodin tarpeisiin. On laminaatit lattioissa, ym. ym.
Rakennuksen pintaremontti on jäänyt tekemättä, eikä kerro koko totuutta! Sisällä on peruslämmöt päällä, tiedän!
Pitääpä pyytää kunnasta kuvia sisätiloista, julkaistaviksi täällä Värtsissä.
Jouduttaisi ehkä myyntiä. Pintaan vain sitten maalia ym. ehostusta! NIIN AVOT!
Täältähän näitä kuvia löytyikin valmiina! http://tohmajarvi.kuvat.fi/kuvat/Patsolan+koulu/
Kuvien selailu ei onnistunut pohjapiirroskuvista johtuen suoraan helposti, joten tässä yksi kuva vanhasta koulurakennuksesta sisältä kuvattuna, kuvalinkkinä
Remontoitu wc tila. Ei hullumman näköinen!
http://tohmajarvi.kuvat.fi/kuvat/Patsolan%20koulu/Patsola%20vanha%20remontoitu%20wc.JPG/_full.jpg
Olisitpa, Arja, kertonut siellä Loimalahden kesäkodilla, että muutaman päivän/viikon kuluttua matkustat Värtsilään! Olisin lähettänyt äidille terveisiä! tuumailee tässä Fågeli.
Juttua on vähän jatkettu liittämällä siihen uusia kuvia ja vähän tekstiäkin. Kiitos Irenelle rakennuspiirustusten löytämisestä.
Minäkin sain tutustua Patsolan kouluun, kun syksyllä 2004 aloittelimme Tiffany-kurssia ensin Urheilutalolla, ja riittävän valon puuttuessa siirryimme sitten koulun tiloihin. Se pihapiiri oli jotenkin niin viehättävän rauhallinen, ja oli oikein mukava käydä siellä uutta oppimassa se syyslukukausi. Kevätkaudella jouduimmekin sitten Risteeseen, kun Kostamo-koti tuli koulun tiloihin. Kävin pari kertaa myös hoitokodin aikaan katsomassa tuttavantuttavaa, – ja kyllä oli tilat muuttuneet koulun jäljiltä. Toivotaan, että joku löytää siitä taas kodin itselleen, ettei rakennukset jää tyhjänpantiksi.
Kylläpä on hienon näköistä sisältä. Onko tuo vanha koulu peräti Värtsilän vanhin ”elossa oleva” rakennus. Vanhimpia ainakin.
Mukava oli minunkin muistella mihin sitä Sepon kanssa mentiin.
Tykkäsin koivupihasta, ulkosaunasta ja asumisesta, hiihtoladuista.
Vaikka meno Joensuusta talotonta tietä ei silloin ihastuttanut.
Se aika on jo eletty – mitäpä tuota muistelemaan. Puolisoni sanoo,
ettei ennen ollut ”paremmin”. Hyvä,että työpaikka löytyi ainakin
hänelle.
MirjaSisko
Aloitin koulunkäyntini v. 1944 Patsolan koulussa, kun Uudenkylän koulu oli muussa käytössä. Pian siirryin sitten omaan kouluun. Kerran kotimatkalla Patsolasta Lintulaan kiipesin aidan yli ja sillalangalla ommeltu housun takapuolen sauma repesi. Mutta peltojen kautta löytyi tie kotiin, niin ettei tarvinnut kämmenellä takapuolta peitellä.
Onhan sitä myöhemminkin ollut persauki. Mutta pääpiirteissään on saanut kiittää suomalaista koulujärjestelmää hyvien valmiuksien antamisesta. Nyt vain ihmetyttää, kun aikovat tehdä historian opiskelusta vapaaehtoista. Sen hölmömpää puhetta osaavat vain amerikkalaiset, joiden historian tuntemukseen ei juurikaan kuulu Eurooppaa. Ja sen kyllä on huomannut ja huomaa edelleen.
Suomen todellista ”kilpailukykyä” on laaja ihmiskunnan menneisyyden tuntemus. Joka ei tunne sitä menneisyyttä, sillä ei ole – globaalista – tulevaisuutta. Tästä näkökulmasta katsoen tunnen suurta kunnioitusta Patsolan vanhan joulun kuvaa katsellessani.
Kaustassa kylän vanhin käytössä ollut asuinrakennus on ”Maarasen mummon mökki”.Mökin rakennusvuosi mennee syvälle 1800-luvun loppupuolelle, asuinkäytössä se oli aina 50-luvun alkupuolelle saakka. Taisipa olla niin, että viimeiset asukit olivat kylän kaupanhoitajat Sakari H:n kummitäti ja Turusen Aila. V Hiltusen perikunta kunnosti sen kotimuseokseen joskus 60-70-luvun
taitteessa, missä kunnossa se lienee myös nykyisin.
Arkkitehtuuriltaan se edustanee 1800 luvun tyyliä, kaksi erillistä lämmitettävää huonetta ja kylmä porstua välissä.Kannattaisi vilkaista. Mökki sijaitsee Kaust eikun Mökkivaaran tien varrella.
Pentille kiitos kotikylän historiasta saadusta tiedosta. Lisää tällaista!!! Mitenkä sinne mökkiin voisi päästä tutustumaan? Kenellä on avain ja kuka antaa luvan? Nimi Maaranenkin on minulle Kaustajärven näkökulmasta tuntematon.
1920 luvulla rakennettu Kaustajärven koulu on Taiston hoivissa.
Hyvä näin!!
Missä ennen Patsolan koulun rakentamista käytiin, Kaurilassako? Äitini ja isäni ovat aikoinaan isän kotitalon tuvassa olleen kiertokoulun jälkeen käyneet Kaurilassa, kun he asuivat Selkäkylällä. Muistelin äidin kertoneen, että Kaurilassa käytiin Patsolasta saakka. Patsolan koulua ei vielä ollut.
Luulenpa jokamiehenoikeus sallii tutkailla mökkiä ulkopuolelta ja kurkkailla ikkunoista sisälle.Avainten haltioista en tiedä.
Tuohon Erkin historian opetuskommenttiin viitaten bongasiko kukaan amerikkalaisten karttatieto juttua taannoin? Löysin Iltalehden fiidi osiosta linkin osoitteeseen http://www.buzzfeed.com/summeranne/americans-try-to-place-european-countries-on-a-map
On melko hauskaa luettavaa ja tavallaan myös pelottavaa, kun ajattelee kyseisen maan intoa puuttua toisten asioihin…
Luulen että tuo kuva on otettu 1922 jälkeen. Kuvassa olevat henkilöt on Kalle Nestori ja Joosefiina Ojala sekä pojat Veikko Kalervo (kuvan ottohetkellä Vieno Veikko) ja Sulo Armas.
Alkuperäisestä kuvasta voisi varmistaa paremmin kuin tästä netti versiosta. Olisin erittäin kiitollinen jos voisin saada tuosta kuvasta kopion.