Joulupukki, joulupukki

Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin ja kekripukkiin. Nuuttipukit, jotka usein olivat pukin taljaan pukeutuneita nuoria, kiertelivät nuutinpäivän aikaan taloissa kerjäämässä joulun tähteitä.

Vanhassa pakanallisessa Suomessa nuuttipukki oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki. Pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottua alkoholia. Hän saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa. Joskus pukki myös jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille.

Nykyisen suomalaisen jouluperinteen mukaan joulupukki asuu joulumuorin, tonttujen ja porojen kera Korvatunturilla, Suomen Lapissa. Joulutontut auttavat Pukkia tekemään lahjat Joulupukin pajassa Korvatunturilla ja tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat olleet kilttejä. Suomessa Pukki tulee taloon jouluaattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa. Joulupukki sanoo yleensä tullessaan ”Onkos täällä kilttejä lapsia?”. Brittiläis–amerikkalainen joulupukkiperinne on vaikuttanut suomalaiseen perinteeseen huomattavasti. Eräs yhdysvaltalaista alkuperää oleva laulu on tehnyt Petteri Punakuonon tunnetuksi yhtenä joulupukin rekeä vetävistä poroista.

Nykyisen jouluperinteen mukaan joulupukilla on joulutonttuja apureinaan. Suomalaisessa jouluperinteessä joulutonttu on pienikokoinen partainen mieshahmo. Joulutontut ovat osittain peräisin kansanperinteen tuntemista haltijoista ja muista pikkuolennoista. Joulupukki taas on isovatsainen, isokokoinen naurava mies, jolla on valkoinen parta. Hän on erittäin vanha, iältään jopa satoja vuosia. Joskus hän saattaa olla raihnainen ja käyttää puista kävelykeppiä. Silti hän jaksaa nauraa ja jakaa lahjoja lapsille. Lahjoja varten pukilla on usein juuttisäkki.

Joulupukin on sanottu asuneen tonttuineen Korvatunturilla, tai jossain kaukana pohjoisessa, luokse pääsemättömien erämaiden takana. Hän käyttää kulkuvälineenään porovaljakon vetämää rekeä. Suomalainen joulupukki kulkee reellä maan pintaa pitkin toisin kuin yhdysvaltalainen joulupukki, jonka pororeki osaa lentää. Suomessa joulupukki ei tule sisään savupiipusta vaan ovesta. Suomalainen joulupukki ei ole henkiolento eikä näkymätön vaan ihmishahmo.

Vuodesta 1985 asti Joulupukki on ollut Napapiirillä tavattavissa ympäri vuoden. Joulupukin Kammari on suosittu vierailukohde jossa vierailee useita satojatuhansia turisteja ja kävijöitä vuosittain. Napapiirista ja Joulupukin Kammarista on tullut tärkeä kohde monille lapsiperheille ja Joulupukin ystäville. Joulupukin Kammari onkin ainoa paikka missä Joulupukin voi tavata mihin vuoden aikaan tahansa. Rovaniemi on julistanut olevansa Joulupukin virallinen kotikaupunki.

Monien perheiden perinteeseen kuuluu, että lapset kirjoittavat Joulupukille kirjeitä. Lapsilla on tapana kirjoittaa lista toivomistaan lahjoista. Kirje annetaan usein vanhemmille perille toimitettavaksi. Joulupukki, joka tuo lahjat, on tyypillisesti tuttu mieshenkilö, jota lasten ei kuitenkaan ole tarkoitus tunnistaa. Yhä enemmän myös käytetään maksullista joulupukkia. Lapsille joulupukki tuottaa jännitystä erityisesti lahjojen odotuksen vuoksi.

Kristillinen joulu on Jeesuksen syntymäjuhla, jota vietetään 25. joulukuuta. Suomessa valmistetaan nuuttipukkeja, olkipukkeja, jotka muistuttavat pakanallisesta joulusta.

Jouluaattoisin televisiosta tulee Joulupukin kuumalinja -niminen ohjelma, jossa lapset voivat soittaa Joulupukille. Joulupukin kuumalinjaan voit soittaa numeroon 020 697 855. Puhelintontut vastaavat puheluihin kello 7:30 alkaen.

Katso videotallenne vuonna 1991 ensimmäisen kerran esitetystä jouluaaton tv-ohjelmasta Joulupukin kuumalinja.

 

 

Joulupukin, Korvatunturin ja Joulupukin Pajakylän historia

Noin sata vuotta sitten erään ohikulkevan matkalaisen mukana alkoi maailmalle levitä tieto Korvatunturin ja sen asukkaiden olemassaolosta. Joulupukki halusi varjella piilopaikkansa rauhaa ja keksi loistokeinon, joka mahdollisti kaikille joulun ja Joulupukin ystäville hänen tapaamisensa. Puoli vuosisataa sitten Joulupukki alkoi säännöllisesti vierailla Rovaniemen kaupungin lähettyvillä Napapiirillä.

Lapin joulun keskus, Joulupukin Pajakylä Napapiirillä nousi 2000-luvun alussa Pohjoismaiden näkyvimmäksi Joulupukin kohteeksi. Suosion osoituksena Rovaniemellä sijaitseva kohde kaksinkertaisti kävijämääränsä. Erityisesti kansainvälisten vieraiden määrä jopa nelinkertaistui muutamassa vuodessa puoleen miljoonaan kävijään.

Rooseveltin maja eli Napapiirin maja

Napapiirin matkailun historiaan liittyvä näyttely. Rovaniemi ja Lappi olivat Unicefin edeltäjän avustusjärjestö UNRA:n ensimmäisiä avustuskohteita sodanjälkeisessä Suomessa. Unicefin antamaan apuun liittyy myös Napapiirin majan ja matkailupalveluiden synty. UNRA:n ”sieluna” tunnettu Eleanor Roosevelt saapui yllättäen Rovaniemelle vuonna 1950. Vastaanottoseremonioita varten rakennettiin Napapiirin maja parissa viikossa.

Kun humanitaarisesta toiminnastaan tunnettu Yhdysvaltain presidentin puoliso Mrs Eleanor Roosevelt saapui yllättäen Rovaniemelle vuonna 1950 tutustumaan Lapin ja Rovaniemen sodanjälkeiseen uudelleenrakentamiseen, oli silloisella maaherralla Uuno Hannulalla vieraan isäntänä pulma siitä, mitä ohjelmaa olisi järjestettävä. Hannula sai avukseen kauppalanjohtaja Lauri Kaijalaisen, joka miehiensä avulla hankki opettaja Eemeli Kariselta lahjoituksena sopivan maapalan pohjoiseen johtavan valtatie N:o 4: varrelta, jotta siihen voitaisiin pystyttää vierasta varten maja. Täällä – pohjoisella napapiirillä – näet piti järjestää vastaanottoseremoniat.

Ajatus oli syntynyt siitä, kun eversti Oiva J. Willamo oli jo yli pari vuosikymmentä aikaisemmin pystyttänyt paalun samoille seuduille matkailijoiden pysähtymis- ja kuvauspaikaksi. Ei enempää tuota sodassa tuhoutunutta paalua kuin rakennettavaa majaakaan sijoitettu paikoilleen tieteellisesti tarkkojen mittausten perusteella. Edellinen pystytettiin siihen, missä pohjoinen napapiiri arviolta leikkasi tuon aikaisemmin mainitun tien, jälkimmäinen taas saadulle tontille, vaikka laskelmat myöhemmin osoittivatkin sen olevan 108 metriä liikaa etelässä.

Napapiirin maja, jonka rakentamiselle jäi aikaa vain viikko ja jonka suunnittelun hoito kaikessa kiireessä yön aikana arkkitehti Ferdinand Salokangas, tehtiin metsäneuvos Jarl Sundquistin taitavien kämpänrakentajien voimin suoraan Ounasjoen uitosta nostetuista hirsistä. Näitä tarvittiin ohjeiden mukaan suunnilleen niin paljon, ”että kämppään mahtuu kerrallaan suurehko linja-autollinen väkeä”. Enempään ei ollut aikaa, sillä ensimmäiset tukit oli nostettu joesta lauantaina, ja seuraavana lauantaina Mrs. Rooseveltin koneen jo laskeutuessa lentokentälle sovitettiin muuten valmiin majan ulko-ovea paikoilleen.

Sunnuntaina 11.5.1950 oli sitten maja valmis ottamaan vastaan korkean vieraan. Vastaanottoseremonioihin ottivat osaa monet rovaniemeläiset, jotka sittemmin ovat tottuneet moniin kaukaisiin ja merkittäviin vieraisiin. Tapaus oli tärkeä paikkakunnan matkailun kannalta, sillä nyt oli luotu ensimmäinen vetonaula, joka sai yhä useamman vieraan pysähtymään täällä – nauttimaan levähdystaukonsa aikana kahvit, ostamaan jonkin matkamuiston ja lähettämään välttämättömän tervehdyksensä kotiin Napapiirin erikoisleimalla varustetulla postikortilla. Maja, joka pidettiin auki kesäkuukausina, keräsi vieraskirjaansa vuosittain tuhansia nimiä. Ensimmäisen kerran sitä oli pakko laajentaa vuonna 1956.

Vuonna 1948 perustettu kaupungin matkailulautakunta sai Napapiirin majan hoidon ja myös kehittämisen vastuulleen. Toiminta vakiintui, ja ahtaus alkoi olla parhaimman sesongin aikana sietämätön, samalla kun terveydenhoidollisia vaatimuksia ei voitu enää täyttää henkilökunnan eikä asiakkaidenkaan osalta. Matkailulautakunnan aktiivisen toiminnan tuloksena saatiin uutuutena 1960-luvun alussa porot hoitajineen napapiirille antamaan tervetullutta lisäväriä tuon ”maagisen rajan” ylittämistapahtumaan.

Täsmälleen viidentoista vuoden kuluttua napapiirin ensimmäisistä seremonioista otettiin kesäkuun alussa vuonna 1965 käyttöön uusi maja, jonka suunnittelu oli annettu arkkitehti Lempi Purdy’lle ja joka kokonsa ja muun varustuksensa puolesta pystyi monin verroin paremmin palvelemaan yhä lisääntyviä vierasjoukkoja. Uuden majan harjannostajaisissa ennustettu kävijöiden määrän kaksinkertaistuminen tapahtui 1970-luvulle siirryttäessä. Näin voitiin todeta noin 90 000 matkailijan vuosittain poikkeavan Lapin matkallaan Napapiirin majalla. Monet ryhmät tekivät napapiirin ylittämisestä seremonian, joka jäi unohtumattomana muistona mieleen.

Erityisesti on mainittava ne monet valtionpäämiehet ja muut merkkihenkilöt, jotka ovat tutustuneet napapiiriin ja sen yhteydessä olevaan Lapin rekvisiittaan. Näistä henkilöistä mainittakoon: Neuvostoliiton pääsihteeri Leonid Breshnev, Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito, USA:n presidentti Lyndon B. Johnson, Puolan presidentti Edward Ochab, Ruotsin kruununprinssi Carl Gustav, Persian Shaahi, Senegalin presidentti Sengor, pääministeri Golda Meir, pääministeri Aldo Moro, ulkoministeri Maurice Schuman, pääministeri Lubomir Strougal, Suomen presidentti Urho Kekkonen ja monet ministerit ovat vierailleet majassa useampia kertoja.

Napapiirin maja on matkailupalvelukohde Rovaniemellä, joka on muodostunut merkittäväksi kansainväliseksi matkailukeskukseksi. Se houkuttelee vuosittain yhä enemmän vieraita, joille pyritään tarjoamaan yhä enemmän. Niinpä majan ympäristöön on vuosien aikana syntynyt lisää matkailijoille tarkoitettuja kohteita.

Kirje joulupukille
Joulun 2012 tienoilla Joulupukille tuli yli 500000 lähetystä – kirjeitä, kortteja, paketteja. Tähän mennessä tontut ovat löytäneet 198 maata, joista pukille on tullut yhteensä lähes 16 miljoonaa lähetystä viimeisten 30 vuoden aikana.

Ahkerimpia kirjoittajia ovat japanilaiset, englantilaiset ja puolalaiset, mutta onpa Joulupukki saanut viime vuosina kirjeitä myös Kiinasta, Etelä-Koreasta, Argentiinasta ja monelta, monelta muultakin yllättävältä maailmankolkalta.

Lähteet:

• Joulupukki, Wikipedia
• Joulupukin, Korvatunturin ja Joulupukin Pajakylän historia. Napapiirin maja Rovaniemi 1950-1975. Rovaniemen kaupungin matkailulautakunta. Rautakirja Oy.
• Posti

Katso video: Joulupukin lähtö. Video: Santatelevision.

Linkkejä aiheeseen:

• Joulupukin Pajakylä
• Kuka pelkää Joulupukkia? Juttu julkaistu Värtsissä 18.12.2012.

Kerro oma jouluaaton muistosi, esim. Joulupukin vierailusta kommenttina!