Eteenpäin

Kuva: Lissu Kaivolehto.

Kuva: Lissu Kaivolehto.

Kukaan ei voi palata ajassa taaksepäin, mutta kaikki voivat kulkea eteenpäin.
Ja kun huomenna aurinko nousee, ei tarvitse kuin sanoa itselleen:
“Aion kohdata tämän päivän aivan kuin se olisi elämäni ensimmäinen päivä.”

Paulo Coelho

Share

6 comments for “Eteenpäin

  1. Minulla on hiukan vaatimattomanpi tapa ajatella; sanon : huomenna on loppuelämäni ensimmäinen päivä.

  2. Jokainen päivä kannattaisi elääkuin se olisi viimeinen, ei kuitenkaan kuin viimeista päivää.

  3. Vaikka on vuoden pimein aika, menemme joka päivä
    kuitenkin kohti uutta kevättä ja kesää.

  4. Arvosteluista napattua:

    Entisen ja ehkä nykyisenkin hipin Paulo Coelhon kirjat ovat aina kiinnostavia, niin kuin tämä viimeinen “Accran kirjoitukset” (2013).

    Kirja muistuttaa, niin kuin joka päivä itseään kristittyinä pitävien on syytä muistaa, “Raamattu” on toimitettu teos, josta on tietoisesti pudotettu pois tekstejä, joiden ei katsottu tekemisajankohtansa poliittisen ja uskonnollisen tilanteen takia sopivan teokseen.

    “Accran kirjoitukset” -teoksesta puolestaan tekee kiinnostavan se, ettei Coelho pyri suoraan jäljittelemään ns. apokryfisiä kirjoituksiakaan vaan kirjailijan vapaudella sepittää uususkontoa, joka on huomattavasti jalostuneempi versio “Raamattua” kuin alkuperäinen, joka on ajatuksiltaan hämärä ja suttuinen. Nykypäivän kustantajat antaisivat sellaisen käsikirjoituspinkan kuin “Raamattu” on,takaisin kirjoittajilleen, ja sanoisivat että kirjoitapa poika tai tyttö kirja uudelleen, niin katsotaan sitten.

    * * *

    Paul Coelho on itse nostanut kirjastaan yhden teeman ylitse muiden, ja se on rohkeus. Rohkeus elää ja rohkeus kärsiä myös tappioita, sillä tappiot eivät ole voittoja parempia, jos ei lannistu niiden alle.

    Painotus on “Raamatun” hengen vastainen, sillä siinä ihmiseltä edellytetään lähinnä nöyryyttä esivallan (lakien) ja kirkon (lakiuskonnon) edessä. Coelhon kertoja, kopti, ei kehota kuulijoitaan Jerusalemin toreilla ja ympäri maapalloa nöyristelemään.

    Coelho menee jopa niin pitkälle, että hänen uskonnossaan ei oikeastaan enää jumalaa tarvita mihinkään. Se mitä hän kutsuu jumalaksi on vain voimaa, joka on ihmisissä itsessään. Hän siis astuu ihmiskeskeisen humanismin tielle.

  5. Ostin just eilen Coelhon uusimman kirjan itselleni joululahjaksi.

    Tuon “Accran kirjoituksista” peräisin olevan aamun ajatuksen bongasin Coelhon ensi vuoden kalenterista, jonka olin hankkinut jo aikaisemmin.

  6. Mitä tässä nyt arvioitiin jotakin Coelhon kirjaa jota en koskaan lue vai Raamattua joka on maailman luetuin kirja. Ei mikään muu teos ole säilynyt vuosituhansia ja ole yhtä tuore kuin uutena. Nämä filosofit näitä tulee ja menee ja hauta peittää heidän muistonsa. Eikä kukaan heidän hengentuotteitaan tunne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *