Värtsilän tyttö tarinoi

Maila Tsupukan muistelmat
Karjalasta evakkoon ja Ruotsiin

Maila Tsupukka: Kuuden sukupolven naisia,
Compania Comder HB 2013

Kasvoin lapsuuteni satumaassa joka oli kaunis ja jossa tunsin turvallisuutta. Kaikki oli niin rakasta lapsen silmin, jokainen kivikin oli rakas, tiesi missä mikin oli.”

Tsupukka kertoilee lapsuudestaan Värtsilän maisemissa ja hän tuntuu todella kiinnittyneen tähän ympäristöön. Kirjaan, joka on puoliksi ruotsinkielinen, mahtuu paljon anekdootteja ja hauskoja sattumuksia perheen elämästä. Yleensä Tsupukka tuumii, että henkilökohtaisuuksiin tällaisessa kirjassa on turha mennä. Niinhän se on, että joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään.

Tsupukan kerronta tuo mieleen Värtsilässä lapsuutensa viettäneelle paljon muistoja ja tunnelmia. Tsupukka laittoi minulle myös runojaan, joita siteerailen tässä.

…” Kaikilla meillä on tarkoituksemme olemme yhtä rakkaita jollekin 
Kaikki samasta kädestä lähtöisin”…

Kirjailija on julkaissut runoteoksia ja sanoo olevansakin enemmän runoilija kuin prosaisti. Tämän kirjan hän kirjoitti muisteluksi suvulleen ja kirjassa käsitellään elämää aina kuuden sukupolven taakse.

Toki Tsupukka kertoo vähän säröisempiäkin kohtaloita. Luvussa, jossa hän kertoo viimeisestä muuutosta Ruotsiin on mukana myös elämän varjopuolia:

Keväällä lähdin lasten kanssa Ruotsiin, olin niin lopullisesti väsynyt mieheni metkuihin. Olin saanut lapsilisät ja talonmiehen palkan ja ajattelin häipyä.”…

Tsupukka muistelee lämmöllä lapsuuttaan Värtsilässä. Sodan varjot ja evakkotaival tuovat tummia sävyjä kerrontaan, samoin kuin henkilökohtaiset koettelemukset. Yleisesti ottaen kirjailija pysyy siinä raamissa, jonka on itselleen asettanut, ja muistelee mieluummin lämmöllä, kuin katkerana. Kirja pitäisi jokaisen värtsiläläisen ja muidenkin sukutarinoista kiinnostuneiden lukea.

Share

11 comments for “Värtsilän tyttö tarinoi

  1. Jouko Varoselle kiitokset kirjaesittely(i)stä.
    Odottelen että saan kirjan käsiini, siitä
    oli Joensuun seutukirjastossa kaksi varausta ennen
    minua.

    Kummasti tämä Värtsilä on muodostunut minunkin
    elämäni kiinnekohdaksi, kun omille synnyinseuduille ei
    ole menemistä, paitsi tietenkin pikakäynnille.

    Kolme viikkoa olimme poissa ja kun tänään ajelimme
    Kaustalle oli melkein jokainen “kivi ja kanto”
    Kaurilasta alkaen silmäiltävä ikäänkuin tervehtien.

    Maila Tsupukalle tervehdys sinne lahden toiselle
    puolelle, ehkä voisit kirjoittaa joskus vaikkapa
    lyhenkin muisteluksen tänne Värtsiin!

  2. Sinulle Telle.

    Minulla on vielä muutama kirja jäljellä, mutta olen painattamassa lisää.
    Jos joku haluaa tilata, osotteeni on. Maila Tsupukka Waernsg:18
    416 70 Goteborg Sverige. Laitan muut tiedot tilauksen mukana.

  3. Maija. Käihkön Anjan tyttö Söderlind on kirjoittanut Ruotsissa myös kaksi kirjaa. Anja on sotalapsia ja eikä palannut Suomeen takaisin. Eero

  4. Hei, Eero! Mukava, että pitkästä aikaa muistat Värtsiä! Ei ole tullut reissua sinne päin, että olisin pistäytynyt kahvilla. Mielessä on kuitenkin ollut. Nyt tuli tarve kysyä lähempiä tietoja tuosta Maijasta. Isä? Isoisä? Jne. Olen kiinnostunut!
    Vaikka lienee sukua Maiju Lassilalle?

    Ierikka (Anna Marian (s. Käihkö) pojanpoika)

  5. Anja on Käihkön Taunon tyttö eli sinun pikkuserkku.Mummosi Anna oli Taunon s.1898 täti.Tauno oli naimisissa naapurintytön Partasen Hijan kanssa.Hilja toimi muistaakseni Wärtsilässä terveyssisarena. Heillä oli kolme lasta:Terttu, Anja ja Pentti, jotka olivat sotaa paossa Ruotsissa. Terttu palasi, mutta Anja ja Pentti jäivät Ruotsiin. Eero

  6. Eero, kiitos! Mielenkiintoista!
    Hyvää pyhäinpäivää!

    Ierikka

  7. Kiitos. Tulehan käymään. Kuule, onkohan täällä J:lässä Taulunmäen kirkko rakennettu samoilla piirustuksilla kun vanhan Wärtsilän tuhoutunut kirkko? Eero

  8. Värtsilän v.1941 palaneen kirkon oli rautatehdas rakentanut tehtaanhoitaja Paul Hendusen piirustusten mukaan, ja se vihittiin pyhäinpäivänä (!!!) 1867.

    Ierikka

  9. Täällä Vartsissäkin odotellaan Värtsilän tytön tarinoita.

    Anna palaa vain. Burn out, niin kuin Ruottissa sanottanee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *