Pyöräillessäni lokakuun alkupuolella Vantaanjoen vartta Haltialaan, huomioni kiinnittyi lähes tyynessä joen pinnassa peilaaviin ruskanväreissä hehkuviin rannan puihin. Vähän väliä oli pysähdeltävä tallentamaan noita luonnon maalaamia akvarelleja kameran muistikortille.
Saadakseni kuvatuksi auringon kultaaman haaparivin heijastukset, oli tunkeuduttava pienen ryteikön läpi. Noustessani joen penkkaa pitkin takaisin pyörätielle, kompastuin elämänlankapunokseen. Onneksi olin menossa ylöspäin. Jos olisin kaatunut alaspäin mennessä, niin siitä olisi voinut vaikka suistua jokeen ja oma elämänlanka olla vaarassa.
Joen pinnan akvarellit muuttavat muotoaan alati ja joskus niihin voi ilmaantua jotain yllättävääkin. Zoomaillessani vaahteran heijastusta, kuvaan ui kolme sorsaa juuri kun olin painamassa laukaisinta.
Teksti ja kuvat Lissu
Ja rannan haapa havisee…
… jälleen kutsuu luo.
Silloin paju vaan lauloi onneaan…
… tanssiin pyörtehet virran vei.
Jaahas, nykyakvarellit syntyvät ilman vesivärikuppia.
Näps, näps siinäpä niitä.
Aika erikoisia kuvia Lissulla. Koivuthan ovat tänä syksynä olleet tosi keltaisia, kun ajelee autolla matkalla näkee paljon tienvarsikoivuja. En ole nyt enää lähiaikoina kulkenut, kun on ollut vieraita, joten en tiedä ovatko koivut jo paljaita.
Olen ollut ruoanlaittopuuhissa ja seurustelupuolella.
Kiva, että saimme nuoria ”harviisvieraita” Järvenpäästä asti.
Viihtyivät koko päivän.
MirjaSisko
Kauniit on akvarellit! Ja elämänlanka on yhtä ohut kuin hius.
Olet Lissu löytänyt rikkaan kauniin luonnon (onneksemme) pääkaupunkiseudultakin.
Ei tulisi ensimmäiseksi mieleen täällä maalla luonnon keskellä asuessamme.
Kuvat kuin karamellejä Lissulla!
Ihastuttavia nuo keltaisenä värisevät puut!
Noista sorsista tuli mieleeni ne meidän neljä sorsaa, joita
kaipailin useita viikkoja sen haulisateen jälkeen.
Eräänä päivänä menin tuohon pihalle, ja samassa rantaan
lehahti neljä sorsaa. Viivyttelemättä ne nousivat taas
siivilleen ja jatkoivat matkaansa. Meidänkö sorsat kävivät
heittämässä hyvästit, ihmettelin?
Ihastuttavan upeita kuvia. Kiitos väriterapiasta Lissu!
Kyllä Värtsi olisi aika kuivaa luettavaa ja katseltavaa, ellei olisi Lissu asialla! Olet kameralla taiteileva akvarellisti! Todellinen vesivärimaalari!!! Merci!
Kaustajärven erakko
Lisssun valokuva-akvarellien lisäksi sain
Anitan mainitsemaa väriterapiaa äsken Kädentaito-
messuilla Joensuun Areenassa.
Kun pysähdyin Valamon luostaria esittelevälle
osastolle, kysyi eräs asiakas onko siellä alkamassa
nyt akvarellikursseja.
Siinä keskustelua kuunnellessani kävi selväksi, että
Kierrätyslasista uutta -kurssi, joka alkaa kevättalvella
on suosittu nykyisin.
Esillä olevat kierrätyslasista tehdyt lasimaalaukset olivat
nekin ikäänkuin herkkiä akvarelleja.
Et kai ole tosissasi, Erkki Lintunen. Tuo mitä sanot Lissun tuotannosta, pitää varmasti paikkansa, mutta että Värtsi olisi muuten kuivaa luettavaa ja katseltavaa…
Minä olen näkevinäni täällä melkoista luomisvoimaa laidasta laitaan, ihania juttuja, mielenkiintoisia uutisia, enimmäkseen asiallisia väittelyitä, hyvien tapojen mukaista kielenkäyttöä jne.
Kaima, ajattelin itsekkäästi vain itseäni. Se taitaa olla helmasyntini. Onneksi ei kuitenkaan perisyntiä.
Kyllä Värtsi on väkevä väline ja vireä viihdyttäjä.
Taitaa olla ihan ainutlaatuinen koko maailmassa, kiitos lehden perustamisessa keksityn toimitustavan!
Diletantti
Samaan hengenvetoon vielä seuraava juttu,
vaikka ei se mitenkään liity akvarelleihin:
Kun tutkailin tarkemmin tuota Valamo-esitettä niin
siellähän on alkamassa myös Torsti Lehtisen
ohjaama Esseekurssi ensi vuoden maaliskuussa.
Hinta on 143 E
Sama ohjaaja vetää myös kurssia ”Vapauden filosofia”.
On se vaan hieno asia että tämä Värtsin ”tekeminen”
ja lukeminenkin ovat aivan vapaaehtoista puuhaa!
Tuskinpa tässä on mitään erityisen ainutlaatuista. Samaan tapaan vapaaehtoiseen harrastamiseen perustuvia lehtiä lienee paljon. Värtsille ovat aina olleet tärkeitä kymmenet mainiot kirjoittajat ja kuvittajat, jotka puurtavat muitten ja itsensä iloksi ilman oman voiton pyyntiä. Näin on varmaan tulevaisuudessakin. Tuloksena on ollut pieni, mutta vireä lehti, kuten mainitsit.