Hallussani on joukko vanhoja valokuvia äitini lapsuuden- ja nuoruuden ajoilta. Noita 20- ja 30- luvuilta peräisin olevia kuvia on silloin tällöin hauska katsella. Kuvissa ei ole mitään merkintää, joten tarkkaa vuosilukua voi vain arvailla. Kirkonportailla otetussa valokuvassa on kanttori Kilpiranta ja rovasti Siimes. Mutta kumpi on kumpi?
Makarin kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1919, jota useat sukuni jäsenet ovat äitini tavoin käyneet. Oppivelvollisuuslaki vahvistettiin huhtikuussa 1921.
Jokaisen uuden sukupolven tehtävänä on varmaan tarkoitus järkyttää vanhempiaan. Luokkakuvassa istutaan vielä kädet ristissä pulpetilla, eikä räplätä tuolloin tuntematonta kännykkää. Mitähän olisi tapahtunut, jos sellainen vehje tai televisio olisi tuotu tuohon sähköttömään luokkahuoneeseen?
Naisetkin oppivat kiroilemaan ja tupakoimaan iloisella 20- luvulla. Eivät kuitenkaan vielä Pälkjärvellä, mutta letit saivat lähteä, ja tilalle tuli lumoava polkkatukka laineineen ja kiharoineen. Nämä ihastuttavat kampaukset ovat nähtävissä tuossa äitini Kotiteollisuuskoulun aikaisessa kuvassa. Hän on kuvassa takana oikealla. Samoin hameenhelmat lyhenivät 20- luvun puoliväliin polven kohdalle ja alkoivat jälleen pidentyä jopa nilkkapituuteen 30- luvun alkupuolella.
Hyvin laskeutuva, tumma mekko kävi pohjaksi, johon lisättiin asusteita: helmiä ja kauluksia. Mekkojen vyötärömalli madaltui lantiolle. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Makarin koulun eräässä luokkakuvassa näkyy sama alennettu vyötärö tyttöjen sievissä ruutumekoissa. Ja kaikilla sama!
Maija- Liisa Kuvat kirjoittajan
Tuo yläkuvan viiksiniekka mies lienee kanttori. Hän esiintyy monissa muissakin vanhoissa kuvissa, varsinkin rippikuvissa. Onko sitten kanttorikin ollut kansakoulun opettajana. Harmi kun näitä Värtsin kuvia ei voi enää klikata suuremmaksi. Sieltä saattaisi tunnistaa äitinsä tai isänsä.
Enpä lukenut huolellisesti kirjoitusta.. Yläkuva lienee rippikoulusta koska on kirkon portailla otettu.
Alakuvassa ylinnä keskellä saattaa kurkistella lettipäinen äitini.
Alpoaatos,
Kaikki kuvat ja muut tekstit suurenevat työkaluista zoomaamalla.
Terveisin: Martti
Avattuani jutun luulin, että kysymys on Seppo Pusan äidin albumista, koska kirjoittajan paikalla on Sepon nimi.
Päästyäni jutun loppuun selvisi miksi kaikki kuvat olivat niin tutun näköisiä. Kysehän onkin Maija-Liisan äidin albumikuvista.
Vahvistan Alpoaatoksen epäilyn. Yläkuvan viiksiniekka on kanttori Martti Kilpiranta ja kuva on otettu Pälkjärven kirkon portailla.
Makarin koulukuvassa takana opettaja Toivo Leini. Keskimmäisessä pulpettirivissä edestäpäin kolmas pojankossi on setäni Viljam Immonen (s.1917). Tuon saman koulun pulpetteja ovat vanhempieni lisäksi kuluttaneet lukuisat sukulaiset.
Yläkuva on rippikuva, vaikka siinä onkin noita ruutumekkoja
tyttöjen yllä. Tuossa alakuvassa taitaa hyvinkin olla
Alpon äiti, koska äidilläni ja hänellä ei ollut suurta
ikäeroa. Poikien pukeutumismuoti ei tuolloin vielä vaihdellut,
kun ei merkkifarkkujakaan ollut keksitty.
Opettajina kuvassa on käsitääkseni Leinin pariskunta.
Suokaa anteeksi virheeni, joka nyt on onneksi korjattu. Ei ollut tarkoitus omia Maija-Liisan tekstiä ja kuvia omiin nimiini. Tämmöstä on tämä harmaapäisen ja harvapäisen toimituslomittajan touhuaminen.
Elä, Seppo, vähättele ihtees. Tämänpäiväisessä Etelä-Saimaassa Tommi Männistö kirjoittaa Seppo Ilmarisesta, että hän ”on äärimmäisen ammattitaitoinen ja hyvin tilanteita lukeva henkilö”.
Ierikka
Ierikka hyvä. Niinhän se on ettei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Kiitos vanhemmilleni, ovat tosiaankin antaneet minulle aito kalevalaisen nimen. Mitä tähän muinaiseen seppämestariin tulee niin kyllä hän varmasti oli tosi taitava ammatissaann, mutta tunnevammaisuudessaan säälittävä ja höynäytettävä inehmo.
Niinhän just, ei kaiman nimi miestä pahenna.
Ierikka
Värtsilän Uudenkylän koulun alaluokilla opettaja Saara Eronen piti tiukkaa kuria siisteydestä. Silloin tällöin oli asetettava kädet pulpetin kannelle tarkastettaviksi. Jos kynnet olivat leikkaamatta ja multaa niiden alla, sai kehotuksen kotiin mentyä huoltamaan ne. Täitarkastuksia en muista koulussa pidetyn. Täit kammattiin kotona tiheällä täikammalla peilin päälle. Mutta kerran kun vieruskaverini torkahti kesken tunnin, yhtäkkiä hänen päästään tipahti isokokoinen täi pulpetin kannelle. Elettiin 40-luvun puoliväliä.
Joensuun Keskikoulussa rehtori Helmi Kokki pakotti tytöt virkkaamaan itselleen kaulasta nauhalla riippuvan pussin, jossa säilyttivät nenäliinaansa. Nenäliinaa ei missään nimessä saanut pitää hihansuussa. Pojilla taas oli taskunsa.
Ierikka
Emil Rikhard Siimeksen muistetaan tiedustelleen aina
ennen kylänlukujen aloittamista, oliko jo taloissa
tarjottavana hänen lempiruokaansa matikkakeittoa.
Pyrkiminen rippikouluun 1930- luvulla ei kaikilta,
ei varsinkaan pojilta, aina ensimmäisellä kerralla
onnistunut. Niinpä esimerkiksi Juho Väyrysen talossa
v. 1931 pidetyillä lukusilla yksi tyttö viidestä ja
kumpikin poika kahdesta pyrkijästä hyväksyttiin vasta
ehdot suoritettuaan.
– Sulo Niskasen muistelmistä-
Sepolle: Sanotaan näin, että tekevälle sattuu, eikä tuommoisiin virheisiin maailma kaadu.
Maija-Liisalle: Alimmaisessa koulukuvassa ei ole Leinin pariskunta. Leinit aloittivat opetustyönsä Makarin koululla syksyllä 1927, eli kuva on otettu ennen sitä.
Päästötodistusten allekirjoitusten perusteella ensimmäisinä vuosina Makarissa ovat toimineet Opettajina Anna Lahtinen 1920-1921, (avioitui vähän myöhemmin kanttori Kilpirannan kanssa), Iida Aalto 1924, Hertta Gahn 1925 (hänet tunnettiin myöhemmin nimellä Paula Ruutu) ja Martti Lehmusvaara 1929.
Tiedot opettajista olen kirjannut muistiin Mikkelin maakunta-arkistossa muutama vuosi sitten. Olen kirjoittanut ensimmäiseen Pälkjärveläinen-lehteen artikkelin ”Makarin koulu – Leinin yliopisto”. Lehti ilmestyi syksyllä 2009.
Ongelmana noissa kuvissa onkin, että niissä ei ole
mitään vuosilukuja. Alpo tunnisti sieltä äitinsä, mutta
en löytänyt omaa äitiäni kuin yhdestä luokkakuvasta. Äiti
on käynyt alkuun kiertokoulua, sekä myöhemmin 4 luokkaa
Makarin koulua.
Veikkaan, että tuo rippikoulukuva on vuodelta 1927. Päättelen niin sen perusteella, että kuvassa on 1911 syntynyt Selma Miettinen (myöh. Nenonen)ja ripille lie ennenkin päästy kuudentoista ikäisenä.