Kaustajärven evakot

Edesmennyt äitini oli kirjoittanut muistiin Kaustajärven kylän asukkaiden nimiä, jotka joutuivat muuttamaan kotikylästään sodan seurauksena. Muistiin merkintä lienee tehty 1990 luvulla sillä käsiala on vanhan naisen vapisevalla kädellä kirjoitettua. Äidilläni oli sellainen onni, että hän säilytti henkisen vireytensä aivan elämänsä lopupuolelle saakka. Hän on laatinut nimiluettelon talojen miespuolisten asukkaiden nimien mukaisesti, joten puolisot ja lapset ovat tiellä tietymättömällä. Asuinpaikkojaan hallinneet naiset ovat tietenkin luettelossa mukana. Voi tästä joku talo puuttuakin mutta pääosiltaan nimiluettelo on kattava.

Äitini käyttää kylän osista seuraavia nimiä; Laakkosenvaaran asukkaat, keskikylällä asuneet, Turtiaisenvaaran ja Heinälamminvaaran asukkaat. Minulle nuo paikan nimet eivät kertoneet juurikaan mitään joten etsin niitä Maanmittauslaitoksen karttapalvelusta nettiosoitteesta www.karjalankartat.fi. Siellä on meidän alueesta saatavilla vain mittakaavassa 1:100000 olevaa 1930 luvulla tehtyä karttaa. Sen perusteella päättelin Laakkosenvaaran olevan alueella karttasana Ilomäki. Keskikylän alue on Kaustajärven kaakkoispäässä siellä missä on olleet kaupat ja työväentalo jossakin Jormanaisenniemen ja Väliniemen kohdilla. Turtiaisenvaaran alue on Joutsenusjärven eteläpäästä koilliseen ja Heinälammenvaaran talot ovat Joutsenusjärven päästä vajaa kilometri kaakkoon. On todettava tämän kartan olevan tiedoiltaan varsin suurpiirteinen.

Kuva: Karjalan kartat

Esitän nimiluettelon niin kuin äitini on sen kirjoittanut.

Laakkosenvaaran asukkaat: Kurkisuo Olli Hämäläinen, Mikko Rouvinen, Kareisen mökki, Antti Laakkonen, Tahvo Holopainen, Aukusti Flinkman, Kalle Tarvainen, Pekka Vornanen, Vana Jeskanen, Heikki Tikka, Arvo hämäläinen, Salomo Miettinen ja Jussi koski.

Keskikylän asukkaat: Janne Valkonen, Alpo Valkonen, Matti Varis, Tauno Leinonen, Heikki Majoinen, Valtti Majoinen, Jussi Majoinen, Kusti Majoinen, Antti Majoinen, Risto Huovinen, Tauno Kämäräinen, lisäksi työväentalo, kaupat Sisä-Karjala ja Yhteishyvä ja jossakin oli vielä posti.

Turtiaisenvaaran ja Heinälammenvaaran asukkaat: Tauno Tallus, Koskinen (myllyn paikka), August Hakkarainen, Aaro Törrönen, Maria Korpelainen, Jussi Tikan leski Veera, Juho Suihko, Juho Romppanen, Anni Niiranen, Jaakko Parviainen, Arvi Riikonen, Iida Keränen, Armas Kosonen, Juho Kosonen, Antti Tarvainen, Väistöt Kurkivaarasta (kartassa on yksittäinen talo muista taloista kaakkoon) ja edellä mainittujen lisäksi entinen Juho Kososen asuinpaikka jonka asukkaiden nimeä äitini ei enää muistanut.

Matti Valkonen, Törrönen, Hermanni Jormanainen, Maria Jormanainen, Pekka Kuosmanen, Eetu Kuosmanen ja Jussi Kuosmasen perilliset.

Kun veljeni Erkki antoi tämän luettelon hän pyysi minua kirjoittamaan nämä tiedot verkkolehti Värtsiin. Näihin tutustuessani huomasin olevani sitä sukupolvea jolla olisi nyt asiasta kysyttävää, mutta ei ole enää ketään jolta näitä kysellä. Jos jollakin lukijoista on tähän lisättävää ja täydennettävää niin kirjoitelkaahan tietonne tähän jatkeeksi ja saa tätä muutenkin kommentoida.

Kalevi Tikka

Share

65 comments for “Kaustajärven evakot

  1. Eero ja Paula Kiiski
    19.3.2014 at 14:33

    Kalevi Tikan kirjoituksesta ”Kaustajärven evakot” puuttui Tauno Kuosmasen nimi.

    Edvard (Eetu) Juhonpoika Kuosmasen perheen evakkotaival Kaustajärven Heinälamminvaarasta alkoi osoitteena Pielavesi, mutta perhe poikkesi muusta joukosta ja jäi Kiihtelysvaaraan, jossa perheen vanhin tytär Vieno oli naimisissa Erosen kanssa, samoin he asustivat Eetun vaimon Annan isän kotona Kiihtelysvaarassa.

    Evakosta palattiin talvisodan jälkeen takaisin Värtsilän Kaustajärven entisiin maisemiin kotitilalle ja ryhdyttiin laajentamaan asumusta yhdellä lisähuoneella. Perhe ehti asua kolmisen vuotta Kaustajärvellä sodan melskatessa ympärillä. Koulut oli suljettuina.

    Samaan aikaan Kaustajärvellä asustivat Eetu Kuosmasen veljen Antti Kuosmasen poika Tauno Kuosmanen Aino-vaimonsa ja lastensa Hilkan, Railin ja Raimon kanssa Pekka Kuosmasen tilalla rakentaen uutta taloa. Jatkosodan syttyessä Tauno Kuosmanen kuten myös Vieno-tätini puoliso Eronen joutuivat rintamalle. Kumpikin kaatuivat jatkosodan ensimmäisenä päivänä. Tauno Kuosmasen vaimo Aino odotti nuorimmaista tytärtään Kerttua isän kaatuessa rintamalla. Vieno-tädilleni jäi hoidettavakseen pieni vauva. Sodan jaloista paetessaan Tauno Kuosmasen perheen uusi kotitalo jäi rajan taakse. Hilkka Kuosmasen neljä poikaa Kari, Pekka eli Peter, David ja Christofer ovat asettuneet Kanadaan. Aili-tätini mukaan he kaikki osaavat hyvin suomen kieltä.

    Näin sitä suvun jäseniä on ripoteltuina ympäri maapallon. Paula

  2. Kalevi Tikka
    19.3.2014 at 14:59

    Kuten jutun aluksi kerroin oli äitini jo vanha luetteloa tehdessään ja jostaki toteaa, ettei muista ketä siellä asui. Alkuperäinen luettelo on veljeni Erkin tai sisko Kertun hallussa mutta siirrän nämä Kuosmasten tiedot maalaamalla ja liitän alkuperäiseen luetteloon. Kiitokset täydentämisestä ja hyvää kevään odotusta t Kalevi Tikka

  3. Erkki Lintunen
    19.3.2014 at 15:06

    Olipa hyvä, että “Kaustajärven evakot” -kirjoitus palautui Värtsiin kahden ja puolen vuoden takaa. Olen uudelleen tutkinut sitä ja kommentteja, nyt nimenomaan kartan äärellä. Kaustajärvi on ollut elävä kylä, jota rajan piirtäminen Moskovassa on kaltoin kohdellut. Kylän tieyhteys Värtsilän keskustaan on ollut erittäin merkittävä, ja olisi edelleenkin, jos se keskusta olisi vielä suomalaisten hallussa.

    En malta tässäkään yhteydessä nälväistä, että nyt tätä kyläämme mukataan Kuopiosta käsin. Antaisivat nyt lopultakin jotain arvoa kaustajärvisten mielipiteille, tänne jääneille ja tänne muuttaneille!

    Kartassa ei ole vielä nykyistä Via Kareliaa, jonka vaikutuksesta kylä tavallaan kääntyi 180 astetta, niin että entinen kylän peräpää on nyt se, mistä hakeudutaan eri teitä myöten laajaan “tynkä-Kaustajärveen”, Via Karelian molemmille puolille, samoin kuin järven molemmille puolille.

    Mutta katsotaan nyt, tekeekö Tohmajärven kunnanvaltuusto mitään säilyttääkseen Kaustajärven alueellaan. Vai suostuuko se ely-keskuksen päätökseen. Nythän Kaustajärveä ei näy mitenkään muuten kuin siinä tiessä, joka – huomaa – alkaa Öllölästä. Entisen Hämäläisen kaupan kohdalla on kaksi viittaa: Nuoliviitta, jossa lukee Kenraalinkylä ja tien nimikyltti, jossa lukee Kaustajärvi. Öllölästä siis johdetaan matkailija Kenraalinkylän kautta Kaustajärvelle. Mutta Ilomantsin ja Värtsilän suunnasta saapuvat saavat ajella oman onnensa varassa.

    Näin on Kuopiossa päätetty muuttaa Moskovan päätöstä! Tästä on kysymys!!!

  4. Esko Tarvainen
    24.7.2014 at 21:24

    Kalle Tarvainen Laakkosenvaarasta oli setäni. Sodasta palattuaan kylmäntilan sai ja hän raivasi kylmäntilan Saarioon korpeen jänisjoenvarteen. Muistan kun isäni kanssa kävimme kylässä hänen luonaan. Ruispelto heilimöi käsin raivatulla pellolla Jänisjoenrantaan kulkiessamme. Vanhuus kun tuli hän luopui tilastaan ja muutti Joensuuhun. Tänä kesänä setäni tuli mieleeni ja hänen monet vaiheet. Käyn vielä katsomassa ja muistelemassa hänen elämän työntänsä ja muistelen hänen perheensä vaiheita.

  5. Esko Tarvainen
    24.7.2014 at 22:50

    Äitini joutui evakkoon monen lapsensa kanssa.
    Sotilaat olivat tulleet kotiini ja sanoneet ettei ole aikaa kun on lähdetävä. Äitini voimakas persoona halusi laittaa lapsensa ja itsensä sivistyneesti matkaan ja ottaa uunissa paistumassa olevat ruisleivät matkaevääksi lapsilleen. Heidän evakkotaival johti Pielavedelle, jossa odotti äidilleni ja lapsille uudet maisemat ja sopeutuminen uuteen ympäristöön.

  6. Esko Tarvainen
    24.7.2014 at 22:56

    Elämä on tässä nyt
    Se on siinä elämässä meillä aina läsnä
    Mukana kulkee kanssamme
    Me olemme hetken historiassa
    Huommenna sen voi kirjoittaa
    Aika ei pysähdy koskaan
    Se on aina rinnallamme
    Vanhaan ei voi palata
    Muistelmat niistä kertovat
    Sen hetkisestä olosta ja elämästä.

  7. Esko Tarvainen
    25.7.2014 at 23:11

    Sotaan miehet tamma lähti. Jäi varsa lapset ja äitini kotiin. Tarvitsi lapset ruokaa ja huolenpitoa. “Vanhaan” värtsilään oli matkaa ja kaupasta piti lapsille ruokaa saada. Äitini kertoi kun hän varsan valjasti ja lähti kauppamatkalle.
    Kaikki sujuivat hyvin menomatkalla. Impi Sistonen oli kauppiaana ja äitini sai kaikki tavarat kärriin mitkä lapsien huolehtiminen tarvitsi. Tulomatkalla tuli maataistelukone tielinjaamyöden. Kun koneenääni kuului sotilaat pyysivät äitiäni hevosenkanssa suojautumaan metsään. Äidilläni oli lapset kotona mielessä ja varsa oli kouluttamaton hevonen. Äiti kertoi, että hän päätti jatkaa koptia kohden tietätitkin lastensa luokse. Maataistelukone ampui tielijaa seuraten. Koneen ampuja varmaa näki naisen olevan seisallaan kärrin kyydissä ohjastajana. Åtini kertomana konepistoolisuihtu pysähtyi hänen kohdallaan ja hän pääsi lapsiensa tyköä.
    Kotiin päästyään oli kodin verhot tulessa kun lapset kotona olivat tulitikuilla leikkineet. Äitini sai pienen tulensammumaan ja lopputulos oli onnellinen.

  8. eero tarvainen
    28.7.2014 at 18:50

    Esko, onko sinulla tietoa missäpäin Pielavedellä olitte evakossa? Meidän poppoo teki saman reissun. Olen joskus kysellyt Pielaveden kunnalta taloja, joihin evakot oli sijoitettu, mutta vastausta ei ole kuulunut. Jatkosodan jälkeen sijoituspaikkana oli Karstula.Eero

  9. Esko Tarvainen
    28.7.2014 at 22:31

    Eero Tarvaiselle en voi antaa vastausta kysymykseesi kun olen meidän pesueen nuorin. 12-lapsisen katraan nuorin. Kysyn Taimilta vanhimmalta sisareltani jos hän muistaisi. Viikate hänen kanssaan tahkottiin alkukesästä tahkolla Kaustajärvellä. Siskoltani Johannalta kysyn myös asiasta. Ikä tuo tullessaan ja vie mennessään kun keskustelen elämänehtoossa olevan kanssa. Vanhat muistot palaavat kirkkaana muistojen syvästä talle-lokeroiden syövereistä. Niistä ajoista ei kohta ole kuin tarinoita.

  10. 29.7.2014 at 8:01

    Osa Kaustajärveläisistä oli majoitettuna evakkoajaksi Pielavedellä Ohemmäenkoululle,siellä oli myös meidän perhe,luulempa että siellä oli myös Tarvaisetkin!

  11. eero tarvainen
    29.7.2014 at 9:19

    Mikäli olen oikein ymmärtänyt,meidät oli sijoitettu maalaistaloon. Myhemmin mummo ja Toini täti tekivät sinne visitin. Serkkupoika Toivo Pulkkinen oli syntynyt v.1940 evakossa Pielavedellä. Itse olen kalinberiä v.1950 ja homma olisi pitänyt hoitaa ajallaan kuntoon, nyt aika on ajanut förbii.

  12. Pentti Pakarinen
    29.7.2014 at 11:30

    Kerron oman tarinani evakkoreissusta.Ensimmäinen pysähdys oli
    Öllölän kunnalliskodilla,sinne kokoontumisen jälkeen matka jatkui
    Kuusijärven Rikkarannankoululle.Täältä suuriman osan siirto
    tapahtui Pielavedelle,meidän pesue siirtyi Kuusijärvelle
    Tiilikaisen taloon kortteeraamaan.Sieltä sitten alkoi hiipiminen
    kotiapäin,välipysähdys oli Tervavaarassa Paukun talossa,aikamäärät
    kuinkakaun kyseisissä paikoissa kortteerattiin ei ole tallella,
    mutta nämä mmuut tiedot on säilynyt “vintin”komeroissa.
    Sitten siirryttiin Kaustajärvelle,alkuun päivän ajat saatiin
    olla kotona ja tehdä töita,mutta yöksi täytyi siirtyä pois niemestä.
    Yöt vietettiin niinsanotusti mantereen puolella Mielosen talossa.
    Aamulla sitten päivän askareisiin karjan hoitoon ja heinätöihin.

  13. alpoaatos
    29.7.2014 at 21:06

    Meidän perhe (Patsolan evakkoja) oli sijoitettu Pielavedelle maalaistaloon. Talon nimi oli Katainen tai Kateinen. Talon katto oli vähän samanmuotoinen kuin Patsolan koulun katto. Seutua en tarkemmin tiedä, mutta meillä on kuva siitä talosta ja Kateisen isäntäväestä -50 luvulta kun Toini-sisko kävi siellä.

  14. Erkki Lintunen
    29.7.2014 at 21:48

    Lieneekö sama talo, jossa kansanedustaja Elsi Katainen on emäntänä, hän joka oli äskettäin eurovaaleissa Tohmajärven ääniharava? Minä vain kysyn ilman mitään poliittista tavoitetta, siis epäpoliittisesti, loukkamatta Värtsin linjaa.

  15. Leila Falck
    14.10.2014 at 17:46

    Martti Törrönen, tarkoitit varmaankin, että Aino äitisi voisi olla äitini Irja Parviaisen täti, sillä Jaakko oli ukkini. Jaakon lapsia ei ole enää elossa. Minulla ja sisaruksillani ei ole ollut tietoa Jaakon sisaruksista. Äitini kyllä puhui Törrösistä, oliko kyse sukulaisuudesta, sitä emme muista.

    Jaakko Parviainen on syntynyt 10.2.1885 Kiihtelysvaaran Oskolassa. Muuttanut vaimonsa Kaisa-Liisan kanssa Värtsilään ennen vuotta 1917, tarkempaa muuttoaikaa ei ole tiedossa. Paluu Kiihtelysvaaraan 1947.

    Olen jonkin verran selvittänyt Jaakon puoleista sukua; Jaakon isä, Olli Parviainen s. 1841 Kiihtelysvaarassa ja äiti Maria Waronen s. 1854 Tohmajärvellä, muuttanut Oskolaan 1878 sekä veli Isak s. 1.8.1879 Kiihtelysvaarassa.

    Etsiessäni netistä tietoja Kiihtelysvaaran Parviaisista, osuin sattumalta Tohmajärven Warosia tutkivalle sukututkimussivulle, koska tiesin Jaakon äidin olevan Waronen, kiinnostuin asiasta. Warosen sukuhaarassakin mainitaan Olli Parviainen ja Maria Waronen sekä lapsien Jaakon ja Isakin lisäksi , Anna s. 1888 ja Aino s. 1892.
    Näiden tietojen mukaan äitisi Aino olisi ollut äitini Irjan täti sekä sinä ja äitini olisitte serkuksia:)

    Linkki:
    http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30638

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *