Stadikan ulkopuolella aivan Maratonportin tuntumassa jököttää todellinen suomalainen urheilusankari, nim. LAURI ” TAHKO ” PIHKALA. Patsaan on veistänyt Nina Sailo ja jalustassa lukee : URHEILUN AVULLA KANSAMME PARHAAKSI.
Tahko edusti Suomea kaksissa olympialaisissa lajeinaan korkeus, kiekko ja 800 metrin juoksu, jossa hän jäi toiseksiviimeiseksi, mutta oli sijoituksestaan varsin tyytyväinen tokaistessaan ”Voitin sentään ryssän”. Tahko on muuten ensimmäinen suomalainen, joka on alittanut 800 metrillä kahden minuutin rajan.
TOINEN sankarisuomalainen istuu Kansallismuseon vastapäätä, Finlandia- talon nurkilla. Hän on suomalaisen kansanrunouden keskeinen hahmo: LARIN PARASKE, jolta on tallennettu 32 000 säettä !
Patsaan on veistänyt Alpo Sailo ja jalustassa lukee: SUOMALAISELLE TALONPOIKAISNAISELLE KANSANRUNON JA KANSANTIETOUDEN TAITAJALLE JA TALLETTAJALLE.
Hyvää urheilu- ja runokesää Värtsin lukijoille toivottelee KAKKU- PAAVO
City- hanhet marssivat Töölönlahteen urheilumaisesti.
Kuvat: Paavo
Urheilun ystävänä en ymmärrä kulttuuriministerin ”kiireitä”. Hävettää olla suomalainen. Onneksi on kuitenkin ollut vuosikymmenten aikana ammattitaitoisia kulttuuriministereitä, jotka ovat antaneet myös läsnäolollaan tunnustusta maailmanmainetta saavuttaneelle suomalaiselle oopperalle. Ja muullekin musiikille, sekä sen tekemiselle että esittämiselle. On muistamisen arvoista, että Savonlinnan oopperafestivaalit alkoivat Venäjän vallan aikana ja jatkuvat edelleen ministerin kiireistä huolimatta. Tahra jäi kuitenkin tänä vuonna kulttuurihistoriaamme. Ierikka
Jäi kirjoittamatta, että tänään on Eino Leinon päivä, liputuspäivä.
NOCTURNE
”Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaara tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta;
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär´ elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.”
Nocturne on ollut yksi lempirunoistani nuoruudesta lähtien.
Kiitos Erkki Lintuselle!
Laittaisiko joku tämän runon tähän laulettuna? Vesa- Matti Loiri
muistaakseni ainakin on runon levyttänyt.
Tässä Nocturne Vesa-Matti Loirin tulkitsemana
http://www.youtube.com/watch?v=YNlBrJkvzg0
Olen usein ohikulkiessani pysähtynyt Larin Parasken patsaan äärelle mielessäni ajatus, millaisia säkeitä mahtaisi Paraske sepittää seuratessaan elämänmenoa siinä Mannerheimintien varrella.
Veikkaan, että sunnuntaina Sortavalan laulujuhlille osallistujista moni poikkeaa runonlaulaja Petri Shemeikan patsaan äärellä. Tämä Alpo Sailon patsas paljastettiin Sortavalan laulujuhlien yhteydessä vuonna 1935.
Hyvää runon ja suven päivää kaikille runon ystäville!
Kiitokset Lissulle!
Paavon ottamassa kuvassa aikuiset valkoposkihanhet suojaavat
poikasiaan joka puolelta!
Tuo Stadioni oli uusi kun käytiin Värtsilän koululaisten kanssa siellä voimistelemassa. Taitaa tulla tasan 60 vuotta kun Olympialaiset olivat siellä. Me lapset pidettiin etu-olympialaiset silloin. Pitäisi kirjoittaa joku juttu siitä reissusta, mutta kuva on jossasin piilossa. Olisikohan jollain muulla?
Hanhet ovat niin arvokkaan näköisiä.
Nocturne oli minunkin suosikkirunoni 1950-luvulla, kun kuuntelin iltaöinä ruisrääkän ”laulua” Kuikanniemen pelloilta. Leikkimökki, jonka keväisin valloitin nukkumapaikakseni oli konserttisali. Silloin tai vähän sen jälkeen olen kirjoittanut:
KOSKETIN ELÄMÄÄ
”Hämäräsilmäinen olin silloin.
Oudosti kosketin elämää.
Udunkosteat tuomipensaat hyväilin.
Ruispellon harmaan,
levottoman vaeltajan
suljin syliini.”
Kiitos Maija-Liisalle ja Lissulle Veskun laulamasta Nocturnesta. Kuvitus oli minun sielunmaisemaani. Silmännurkkaan tuli iltausvan koskeutta. Kiitos!!! Ierikka
Teenkin tässä sujuvasti syrjähypyn
Kakkuun.
Meinasin lähteä Värtsiläisten seuran kanssa
päivämatkalle Vanhaan Värtsilään heinäkuun
lopulla. Matkaesitteessä manintaan mm ”käynti
Kaakunkylällä” eli on ilmeisesti pieni painovirhe,
vaan haitanneeko tuo mittään.
Kakku-Paavo, onko asuinpaikkasi
siellä vielä tallella?
Muistatteko sen, että Pihkala kehitteli pesäpallopelin. Sen kehittelyn perusajatus oli varsin militaristinen sillä ”Tahko” ajatteli sen kehittävän sotilastaitoja. Siinä lyödään mailalla, heitetään palloa ( kranaattia) juostaan pesäväli ja syöksytään. Ulkokenttä pelaaminen taas lisäsi miesten ketteryyttä jne.
Tahko on muuten tokaissut aikanaan: Parempi se on,kun nuoriso urheilee ja ryyppää.kuin pelkästään ryyppää!
Tellervolle.
Asuinpaikastani ei kuulemma ole hajuakaan, tietää Kalervo
Mantsinen, joka on käynyt E.J.:n kanssa reportaasimatkalla
paikanpäällä. Voinet soittaa Kalervolle sinne Ilomantsintielle,
että onko jotain tarkennettavaa.
Kakunvaaran Puakki
Tähän EM-kisan syrjähyppyjä juttuun liittyen:
Eilen 9.10.2012 esitettiin Yle Teemalla dokumentti Tahko Pihkalasta.
Dokumentin voi katsoa jälkikäteen Yle Areenasta vielä 29 pv:n ajan. Tässä linkki http://areena.yle.fi/tv/1534018