Juhannuspäivän aamukahvilla huomasin yllättäen ikkunan takana lähi männyssä pähkinänakkelin. Lintu ei sinänsä ole harvinainen sillä useina talvina sen on saanut nähdä lintulaudalla tankkaamassa. Mutta kesällä en ole sitä aikaisemmin nähnyt. Varmistin havaintoni kiikaria käyttäen ja -nakkeli se oli. Viime talvena pähkinänakkeleita oli useampia tämän taloyhteisön lintulaudalla ja ne viihtyivät aina huhtikuun loppupuolelle saakka.
Seuraavaksi katselin mitä vanha lintukirjani sanoo kyseisestä linnusta. Sen perusteella lajin määrittely osui siperialaiseen rotuun. Kyljissä ei ollut punaruskeaa väriä. Pesimisestä kirja ei kertonut mitään. Netti auki ja lintu esille. Nyt löytyi uudempaa tietoa ja karttakuvaa pesimähavainnoista. Pesivää kantaa löytyy harvakseltaan myöskin Itä- ja Keski-Suomesta.
Lintu on kolopesijä ja erikoispiirteenä mainitaan sen muuraavan savesta pesäkolon lentoaukon sopivankokoiseksi. On aloitettava katselu lähialueen pönttöjen ja tikan kolojen lentoaukkojen savimuurauksista, että löytyisikö se asuttu pesäkolo. Vai onko -nakkeli vain alueelle jäänyt yksinäinen harhailija.
Hyvin tyypillinen pähkinänakkelin asento männyn rungolla. Lintu liikkuu vaivattomasti ylös ja alas sekä sivuille, näyttää ettei painovoima koske sitä lainkaan.
Kalevi Tikka
Kuva pähkinänakkelista alkoi soida. Mieleni korva tavoitti virren 499 sanat ja sävelen. Virsi on hyvin rakastettu lasten tapahtumissa. Mutta menee syvälle sydämeen myös meissä aikuisissa, varsinkin meissä vanhoissa lapsissa.
”Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.
Jumala meitä kutsuu
nyt suojaan turvaisaan.
Jumala meitä kutsuu
ja kantaa voimallaan.
Milloinkaan ei hän hylkää,
lastensa kanssa hän on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.”
Terveisiä Kaustajärven aurinkoisesta aamusta! toivottaa Ierikka
Näin pähkinänakkelin eräänä sateisena syyspäivänä ekan kerran kameran näytöltä.
Mulla oli vasemmassa kädessä pähkinärouhetta ja oikeassa digipokkari. Tali- ja sinitiaiset pyrähtivät nokkaisemassa syötävää kämmeneltäni ja minä räpsin niistä kuvia.
Yks kaks huomasin kameran näytöltä, että sormenpäässämi istuukin pähkinänakkeli, eikä tintti. Tuli vielä useammankin kerran pähkinän hakuun ja minä sain siitä muutaman kuvan.
En ole nähnyt sitä lintua juhannuksen jälken. Talvella oli ainakin kaksi yksiöä lähilintulaudan antimia hyödyntämässä.
Yritin imuroida netistä kuvaa itäisestä vaeltajasta, mutta tässä kuvassa on eurooppalainen muoto ja sillä ruskeaa höyhennystä kyljissään. Eurooppalainen laji pesii Lounais-Suomessa ja meistä etelään Balttianmaihin ja ruotsiin.
Yritäs olla tarkkana Kalevi !
Olisi upeeta saada pesintähavainto nakkelista.
Kiva kuva nakkelista – näin elokuun ehtoollakin katseltuna! Missähän päin asustelet? Nimittäin tällaiset havainnot on hyvä saada lintututkimusen tueksi talteen. Alalaji on juuri tuo läntinen (Sitta europaea europaea).: punaruskea vatsapuoli. Siperialaisella (S.e.asiatica) on vain pieni punaruskea laikku siiven alla kyljen takaosassa. Niitä on meillä Värtsilässä ja itä-Suomessa vain itäisen vaellusken jäljiltä syksy-talviaikaan.
– hannu
Mutta tuo kuva olikin Pawel Kuzniarin. Siitä huolimatta: onnea hyvästä havainnosta! Siis missä oli?
– hannu
Tervehdys, pääsin palaamaan näille sivuille parin viikon nettikatkon jälkeen ”tikku temmpuili”.
Pähkinänakkelin havaintopaikka on Puhos ja tarkemmin Vanhatie 20 B asunnon akkunasta lounaaseen päin noin 30 metriä.
Tänään 29.10.-12 Phkinänakkelit tulivat lintulaudalle aterioimaan. Varmuudella kaksi lintua saa nähdä tuleeko niitä lisää. Edellinen havaintoni oli juhannukselta, että aika kauan poissa näköpiiristäni.
Tänään näin taas ikkunasta Pähkinänakkelit ja ennätin tarkistamaan kiikarin avulla lajimääritelmäni oikeaksi. Itäistä rotua ja sanon toisen linnun olevan tämän vuotisen poikasen. Lintuja oli enemmän kuin kaksi joskin ne liikkuvat niin vilkkaasti, joten aivan varma siitä en ole. Ne mitä näin selvästi niin toinen oli aikuinen lintu, mutta toinen mielestäni poikanan ja sen höyhenpuku ei ollut täysin samanlainen kuin aikuisella linnulla. Poikashöyhentä oli vielä alaperän tasolla kyljissä. Oletan pähkinänakkelin pesineen tässä lähialueella. Vanhan Puhoksen ja vierellä olevan Kososenmetsän puut tarjoavat kolopesijälle pesinnän mahdollisuuden.