19 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 27/2012

  1. SUUNNITELLUT, UUDET TIELINJAUKSET VALTATIE 9:LLÄ

    Julkisuudessa on ollut esillä mahdolliset uudet valtatie 9:n tielinjaukset jotka toteutuessaan olisivat kuolinisku monille yrityksille niin Niiralassa kuin erityisesti Kemiessä.

    Mielestäni Niiralassa nykyisellä paikalla olevan tien pystyisi hyvinkin vielä leventämään jolloin sitä ei tarvitsisi siirtää kulkemaan pois nykyisten liikerakennusten ääreltä. Kemien kohdalla ei mielestäni ole mitään ongelmaa, raskas liikenne voidaan tulevaisuudessakin ohjata kulkemaan alakautta.

    Suurimmat ongemat Valtatie 9:llä ovatkin aivan muualla (mm. Kaurilan mutkat) kuin näiden ”taajamien” kohdalla.

    Järki käteen nyt näissä tielinjauksissa!

  2. Ohoh, olipas pitkä otsikko!

    Eero-Matilla on oivallinen keskustelun avaus ja
    näkemys ysitien perusparannukseen. Tämäkin malli
    olisi täysin toteutuskelpoinen.

  3. Viitaten Johanneksen kommentin aloitukseen:
    Voisiko otsikko räätälöidä hieman lyhyemmäksi?

    Tässä pari ehdotusta:
    Puhetta viikolla 28 tai Viikon 28 puheenaiheet

  4. Kiitos palautteesta. Lyhensin otsikkoa.

  5. Osallistuimme Sepon kanssa Potsipäiville käymällä Kari Luukkosen kirja- ja musiikkitilaisuudessa seurakuntatalolla. Kyllä kannatti noudattaa kutsua – oli hyvää viulumusiikkia ja laulua. Minä kävin naapurin rouvan kanssa pitäjäntuvalla kaffeella (toinen kerta jo tänä kesänä).
    Tykkään paikasta.
    Ihmettelin, ettei kunnan edustajia näkynyt Karin tilaisuudessa, voivoi!
    kirkkoherra oli paikalla – ainakin alussa
    Suuret kiitokset esiintyjille ja Karin perheelle. Tykkäsin juhlasta
    aivan mahdottomasti. Esiintyjät olivat taitavia – Olisi kuunnellut vaikka kuinka kauan. Pusan Mirja
    Värtsilä-päivätkin lähestyvät…….

  6. Monesti Mirja olet käynyt Kylätalolla kaffeella.

  7. Mirja mainitsee kommentissaan pitäjäntuvan.

    On se kokenut melkoisen muodonmuutoksen sen jälkeen, kun siellä rippikoulua kävin 50 vuotta sitten.

    Selkänojattomilla kapeilla penkeillä istuttiin kaksi viikkoa keväällä ja syksyllä kuuntelemassa Hopian opetuksia ja välillä veisattiin tirehtööri Sointulan johdolla. Ripille päästiin rospuuttokelin aikaan.

  8. Eero Matti olen kanssasi täysin samaa mieltä.On kehitettävä orastavaa Niiralan taajamaa eikä viedä liikennettä/asiakkaita metsään.Nyt on oltava hereillä.Ottakaa arvoisat kunnanvaltuutetut kantaa!!

  9. Kovin on vähissä olleet puheenaiheet tällä viikolla.

    Tuli mieleeni muutama kysymys keskustelun virittämiseksi.

    Mikä Värtsilässä on parasta?

    Sinä, joka olet asunut koko ikäsi Värtsilässä – mikä sai Sinut jäämään, kun niin moni lähti?

    Entä paluumuuttajat – mikä sai teidät palaamaan?

    Kesäasukkaat – mikä sai teidät valitsemaan juuri Värtsilän kesäpaikaksenne.

    Entä te junan pois kuljettamat – mitä kaipaatte eniten Värtsilästä?

  10. Lissu, huomasin mielenkiintoiset kysymyksesi. Vastaan mielelläni, mutta nyt juuri olen lähdössä loppuviikoksi Petroskoihin. Palaan asiaan heti alkuviikosta.

  11. Päivi, hyvää ja kaikinpuolin antoisaa matkaa!

  12. Olisi pitänyt ostaa junaan sellainen meno-paluulippu.

    Nyt voi kaivata enää kuulumisia ja muisteluksia.
    Nuoruutta ja mansikoita heinänkorressa ei enää taida tavoittaa.

    Värtsi ja Pitäjäyhdistys sekä Seura ovat hyvänä etäapuna.

  13. Terveiset aivan hirveän hyvältä Vlä-seuran matkalta – oli tosiaan kulttuurimatka Suomessa – kesti 3 päivää ja matkalla mukana olijat olivat kivaa seuraa.
    SILTAINSSI
    En ensinnäkään tiedä kuka olet mutta ei sillä väliä.
    Jos vähän kuitenkin kerron kylätalolla osallistuniseeni olen saattanut
    olla useammin kuin moni muu , mutta en ihan samaan aikaan kuin sinä.
    Jos haluat todella oikein tietää ja tiedät missä asustan tulee käymään
    niin jutellaan. Minä tykkäisin myös , että kirjuuteltaisiin ihan oikeilla nimillä
    Mirja Pusa (keliaakikko Värtsilästä, ruokarajoitteinen, joka ei voi käydä kylätalolla ainakaan kahvilla. Minäkin söisin mielellään pullaa!

  14. Ei sillä ole niin väliä kuka olen, mutta kirjoitan tai olen kirjoittamatta ihan miten minua huvittaa.Kylätalolle kyllä on hankittava erilaisia tuotteita.Pärjäillään.

  15. Nyt ollaan jo tuossa tielinjauksesa jälkijunassa.Kunnanvaltuusto hyväksyi Niiralan kaavan missä tielinjaukset ja varaukset oli kaikkien kommentoitavana.Kaavaluonnoshan on ollut varmaankin nähtävänä,jolloin ko asiaan olisi voinut antaa omat lausuntonsa.

  16. Maailmalla liikkuessani olen pannut merkille sen, kun sanoo olevansa kotoisin Värtsilästä niin kuulia tietää sanasta jotkin. Joku sanoo onko muutakin kuin se -yhtymä ja kun selittää hänelle sen Wärtsiläyhtymän alkukodin olevan värsilässä siitä päästäänkin sitten juttelun alkuun.
    Värsilä on hyvä nimi ja siitä on ihmisillä yleensä myönteiset mielikuvat vaikka ei itse paikkakunnasta mitään tietäisikään. Me olemme osa Suomen metalliteollisuutta.

  17. Nyt on Petroskoin matka onnellisesti takana, ja aika palata Lissun kysymyksiin.
    Kuulun niihin, jotka ovat Värtsilään muuttaneita. 1980-luvun alkupuolella tänne asetuimme ja suurehko perheemme nosti asukasluvun muistaakseni yli yhdeksän sadan. Taisivat olla Sääperin linnut ja Patsolan koulun hyväksi kokemani työyhteisö, jotka toivat meidät pysyväisasukkaiksi.
    Kalevin kanssa olen samaa mieltä siitä, että on aina mukava kertoa olevansa kotoisin Värtsilästä, keskustelua syntyy taatusti tuntemattomienkin kanssa.
    Tietyllä tapaa minulle parasta täällä on se yhteisön pienuus. Olen kokenut sen kahdessa itselleni tärkeässä paikassa, kirkossa ja koulussa. Muistan erityisesti Värtsilän seurakunnan konfirmaatiojuhlat, parhaat mahdolliset kaikkien vastaavien juhlien joukossa. Kirkko täynnä väkeä, mutta silti koko ajan säilyi sellainen yhteisen perhejuhlan tuntu. Pieni oli kaunista. Samoin kouluelämässä. Voi sitä kotoisaa tunnelmaa niin Patsolan koulun kuin Uudenkylän ja sittemmin Värtsilän koulun juhlissa, oli sitten kyse joulun, kevään, äitienpäivän, eläkkeelle lähtemisen tai jonkun muun asian takia juhlimisesta!
    Ikävä puoli on sitten tietysti se, että tuo parhaaksi mainitsemani asia – pienuus – on niin herkän haavoittuvainen kuten olemme joutuneet huomaamaan. Väkimäärän väheneminen ja muut suhdanteet ovat johtaneet siihen, että enää ei ole kirjastoa, pankkia, terveystaloa jne. Joskus tuntuu haikealta lenkkeillä kylän halki, kun ketään ei osu tulemaan vastaan. –
    Mutta on meillä silti vielä toisemme! Uskon, että moni täällä on laillani kokenut niin ilon kuin suuren surunkin aikana, miten tämä kylä voimallaan kannattelee. Se on sydämestä lähtevää toisesta ihmisestä välittämistä. Ja taas saa kokea, että pienikin voi olla kaunista ja unohtumatonta.

  18. Minä olen syntynyt Värtsilässä. Sain työpaikan lähiseudulta, joten ei ole tarvinnut muuttaa kauemmaksi minnekään

    Varsinkin 60 luku on jäänyt. Värtsilän johtohenkilöt olivat kaikki paikkakuntalaisia ja tekivät mielestäni hyviä ratkaisuja. Halvallakin. Esimerkiksi vedenottamo Kukkolammesta, Asuntorannan vanhusten talot, uimala Harkkolammelle ym.

  19. Minulla on lukemattomia syitä olla Värtsilä-fani. Sitä siitäkin huolimatta – tai siitäkin syystä – että jouduin toimimaan aktiivisesti kuntaliitoksen eteen. Asukasluku oli siinä vaiheessa pudonnut 600:n pintaan. Ehkä tänään kuntaliitoksen välttämättömyyden voivat ymmärtää nekin, joiden mielen pahoitin vuosikymmen sitten. Asia on aivan erikseen, miten ja mistä syystä pitäjä on tyhjentynyt palveluista.

    Kirjoitin: pitäjä. Värtsilän pitäjä on edelleen olemassa. Tulevien kuntaliitosten myötä pitäjä-sana saa uuden tulemisen. Värtsilän pitäjään kuuluu useita kyliä. Yhdessä ne muodostavat tietyn kokonaisuuden Tohmajärven kunnassa. Kunta toimii kuntalain mukaan mm. eri lautakuntien avulla. Pitäjässä eletään lähi tuntumassa, vapaaehtoisuuden ja talkoohengen voimalla, byrokratiaa vieroksuen, hyväntuulisesti hymyillen, kaverihengessä, tuttavuuden siunauksessa.

    Värtsilä ikäänkuin uudestisyntyneenä pitäjänä on loistava esimerkki siitä, mihin suomalainen yhteiskunta on menossa. Tosin on heti todettava, että kysymys ei ole ajopuun kulkeutumisesta, vaan aktiivisesta – järjen ja sydämen – ohjaamasta toiminnasta. Värtsilän pitäjäyhdistys, Arppen piha kylätaloineen, kesäteatteri, Värtsilä- päivät, luppotupa, Värtsin Takojat, riistamaja, Jokikankurit, Niiralan kylä, rajanylityspaikka ym. – myös suhteellisen lyhyt matka kuntakeskukseen – ovat niitä tekijöitä, joiden puitteissa pitäjä elää.

    Värtsilän kirkko on lähi historian dokumentti. Sen ulkomaalaus näyttää olevan kuitenkin seurakunnalle taloudellisesti ylivoimainen urakka. Mutta rahoitukseen on muitakin mahdollisuuksia, jos toimeen ryhdytään rovasti Uskin hengessä. Messukin voisi olla taas kaksi kertaa kuukaudessa. On värtsiläisten itsensä käsissä, riittääkö yksi kerta kuussa.

    Värtsilän historia yksien kansien väliin on tarpeellinen identiteetin ja siihen perustuvan motivaation vuoksi.

    Harvalla pitäjällä on Värtsin kaltaista omaa ”lehteä”. Sen ”sivuilta” voi jatkuvasti lukea, miten kiinnostava on Värtsilä – sekä menneisyytensä että myös nykyisten mahdollisuuksien vuoksi. Olisi taas mukava lukea siitä, miten monella paikkakunnalla ja miten
    monessa maassa tätä ”lehteä” luetaan ja sen kirjoituksia kommentoidaan.

    Värtsilä-rakkaus alkoi 1940- ja 50-luvuilla, kun höyläsin talkoissa ensin Uudenkylän Terän tanssilavan ja sitten Kaurilan (Värtsilän) Kisan tanssilavan lattioita. Muutaman vuoden ajan viime mainitun lattiaa myös kengänpohjilla. Juoksuharrastukseni löysi paikan Värtsilän Kisan riveissä eikä Joensuun Katajan, jonne kovasti houkuteltiin. Kirkon vieressä sijainneella kentällä kasvoivat juoksemiseen tarvittavat voimat ja kyvyt. Värtsilän kirkossa löysin elämäntien ja uskonkilvoituksen. Rohkenen siis toivoa, että myös tämän päivän nuoret löytäisivät tämän päivän Värtsilän omien tarpeidensa mukaisesti.

    Lieskat palavat edelleen alasimen päällä. Taotaan rautaa – yhdessä –
    ystävyydessä – aina! Siinä Värtsilän YYA.

    Ja sitten Jänisjoki!!! Eläkeukon sanoja muutaman vuoden takaa. Sopivat myös tänne Kaustajärven rannalle:

    ”Syliisi tahtoisin pääni painaa
    kuunnellen tuulta
    ja raueta
    rannalla
    hiljaa.”

    Ierikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *