Täällä Värtsissä on esitelty hienosti vanhan Värtsilän kartta vuodelta 1940. Samoin on ollut kiitettävästi tuohon paikkaan ja aikaan liittyviä muisteluksia. Hämmästyttävää suorastaan, että noinkin vanhoja asioita vielä saadaan virkeämuististen ansiosta talteen ja tietoomme. Tietenkin myös tehtyjä dokumentteja hyödyntäen. Kiitos siitä.
Omat muistamiseni ajoittuvat enimmäkseen 1950-luvulle ja 1960-luvun alkuun. Kummasti jo hämärtyen. Kuten paikkatietoni Venskin muistelossakin näyttivät näin olevan.
Olisikin mielenkiintoista, jos joku löytäisi tai osaisi tehdä vastaavan kartan Värtsilästä vaikkapa vuodelta 1960. Silloinhan sodan jälkeinen Värtsilä taisi olla ainakin yhteiskunnallisilta palveluiltaan valmiimmillaan. Lisäksi tuon ajan tietoja on edelleen muisteltavissa, siis monilla päissään, tarkoitan.
Hyvää vertailupohjaa saisi lisäksi vastaavasta vaikkapa vuoden 2010 kartasta, kun julkisten paikallispalvelujen alasajo on jo tehnyt tehtävänsä. Näitä uudempiahan toki esim. palvelukarttojen muodossa löytyykin.
Voisiko tässä aiheessa olla jollekin henkilölle tai taholle aihetta tai ainesta tutkimustyöksi tai ihan paikallishistoria-projektiksi, jota rientäisivät tukemaan ja rahoittamaan kenties niin kunta kuin EU:kin. Loppuselvennyksenä mainittakoon, että itse kartan tekemistä.
Sakari H
KARTTA v 1898
Verkosta löytyy linkin
http://www.histdoc.net/uscha/index.html
takaa vanha Suomenmaan kartta. Valitsemalla karttasivun B6 päästään Värtsilään. Karttasivua klikkaamalla sen saa yhtä kokoa suuremmaksi. Isommat suurennokset edellyttävät kopiointia ja jotain kuvankäsittelyä, mutta se on jo toinen asia. Silloinen vanhan Värtsilän kylä on ollut aikamoinen liikenteellinen keskus. Tiet Korpiselkään ja Ilomantsiin, Tohmajärvelle ja Joensuuhun, Pälkjärvelle ja Sortavalaan. Myös rautatie. Kaurilan kylä näyttää myös joltiseltakin tien ja rautatien yhdyspaikkana. Päätie onkin tullut Kaurilasta Uudenkylän ja Hiijenvaaran kautta vanhaan Värtsilään. Nykyisessä Patsolassa ei ole liiemmin pääteitä ollut. Patsolan keskusta onkin tuolloin merkitty Selkäkylälle Kiihtelysvaaraan johtavan tien risteyksen jälkeen. Päätiet olleet tuolloin karkeasti itä-länsi -suuntaisia ja 50 vuotta myöhemmin pohjois-etelä -suuntaisia. Mielenkiintoista katseltavaa joka tapauksessa, historiaa tämäkin.
KARTTA v 1960
Värtsissä oli aikaisemmin juttua koulumatkoista. Siihen oli liitetty osakartta Värtsilästä useine talonnimineen. Laitan tuonkin karttalinkin tähän
http://www.vartsi.net/wp-content/uploads/2011/09/Kartta_S%C3%A4%C3%A4peri_savut2.gif
Kartta on hieman pienikokoinen luettavaksi, mutta itse olen tällaisia kuvia suurennellut liittämällä kopion Paintiin (jossa voi jo suurentaa katselua varten), tallentamalla valokuvana ja käsittelemällä edelleen valmiilla valokuvien käsittelyohjelmalla.
KARTTA 2000-luvulta
Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan. Laitan tähän vielä linkin uusimmastakin Värtsilän kartasta, joka on tietenkin (uskoakseni) hissun kissun päivittyvää sorttia
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=688048&n=6901823&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=v%C3%A4rtsil%C3%A4&osoite=&kunta=tohmaj%C3%A4rvi&isShown=true&lang=fi
Toivotaan, että nämä linkit ovat jollekin kiinnostuneelle avuksi.
Harmi kun en ole tiennyt, että täällä on joku kaipaillut karttoja. Olisin ehkä voinut jelppiä. Jemmassa on vielä muutamia vahanpuoleisia karttoja ja kirjastossa lisää.
Tuon nykykartan ja ”esihistoriallisen” kartan väliin mahtuu montakin valmista karttaa. Ei tarvitsisi alusta asti piirtää uudestaan. Armeija -aikaan suunnistettiin 1:100 000 – siis ennenkuin peruskartat 60 luvulla tulivat. Se armeijan ”suunnistuskartta” voisi olla ihan käypäinen näissä muisteloissa käytettäväksi. Kun yritetään kertoa lastenlapsille jotain vanhoja asioita, vaikkapa evakkoreissuja.
Täällä Värtsissä olisikin hyvä olla sellainen pieni karttapankki mistä voisi käydä muistiaan verestämässä. En tiedä olisiko sellainen sallittu tekijänoikeuksien puolesta
Hei, olette lähettäneet alla olevan kysymyksen meille Maanmittauslaitoksen palautejärjestelmän kautta. Lähettäjä ei ole kuitenkaan laittanut yhteystietoja, joten yritän vastata tätä kautta.
Onko tällaiset karttojen käyttämiset nettsivuilla maksullisia/ maksuttomia ja tarvitseeko sivuilla näkyä karttalähde tai tieto luvasta ?
esim: oheisessa linkissä yksi kartta + samoilla sivuilla linkitettyjä osioita esim. karttapaikkaan
Yleensä nettisivuilla julkaisemiseen tarvitaan julkaisulupa, mutta yli 50 vuotta vanhoihin karttoihin sellaista ei enää vaadita, ainoastaan suositellaan mainittavaksi lähdetieto.
Linkki karttapaikalle on nettijulkaisu, johon tarvitsette julkaisuluvan. Voitte pyytää sen sähköpostitse osoitteesta myynti@maanmmittauslaitos.fi
Tämä Maanmittauslaitoksen antama selvitys asiasta on mielestäni epäselvä, sillä Kansalaisen Karttapaikan käyttöehdoissa todetaan seuraavaa:
”Käyttäjällä on myös oikeus sijoittaa omille verkkosivuilleen linkki Karttapaikkapalveluun. Linkin kautta Karttapaikan sivun tulee aueta tyhjään ikkunaan ilman kehyksiä. Muunlainen linkittäminen on kielletty.”
Lisäksi vastaavanlaisesta linkityksestä on esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies antanut aiemminkin lausuntojaan, kts. esimerkiksi ratkaisu 2003-11-14, saatavilla mm. osoitteesta http://www.effi.org/sananvapaus/eoa-2003-11-14.pdf.
Yllä olevassa nimimerkki ”Sakari H”:n kirjoittamassa kommentissa linkki on suoraan karttapalveluun ja se avautuu tyhjään ikkunaan eikä kehyksiin. Näin ollen linkki täyttää näkemykseni mukaan niin tekijänoikeuden tulkinnat linkityksen osalta kuin myös Maanmittauslaitoksen palvelun omat käyttöehdot. Eli ohje siitä, että suoran linkin julkaisuun Kansalaisen Karttapaikalle tarvittaisiin lupa, ei ole ymmärtääkseni oikea. Toki, jos tästä asiasta on muunlaisia tulkintoja esimerkiksi Maanmittauslaitoksen puolelta niin olemme valmiita poistamaan linkit jotka eivät ole linjassaan palvelun käyttöehtojen tai tekijänoikeuksien kanssa.
Toki palvelun käyttöehdoissa todetaan, että Karttapaikan käyttö kaupallisiin, ammattimaisiin tai vastaaviin tarkoituksiin on kielletty. Värtsi on kuitenkin ei-kaupallinen, yksityishenkilöiden vapaaehtoistyönä ylläpitämä verkkolehti, jota ei kyllä mielestäni voi lukea myöskään ”vastaaviin tarkoituksiin”.
Kartta 1960-luvulta (linkki yllä) on Värtsin palvelimella mutta se lienee yli 50 vuotta vanha aineisto kuten tuossa em. kommentissa viitataan. Toki, jos tästä on tulkintaeroja tai parempaa tietoa niin kyseinen kartta-aineisto poistetaan näkyvistä sillä tarkoitus ei ole tietenkään rikkoa kenenkään tekijänoikeuksia.
Terveisin,
Värtsin tekninen ylläpito / Ilkka
Poistin tähän juttuun äskettäin tulleen nimimerkki ”Värtsin lukijan” kommentin, jossa toivottiin tutustumista karttojen julkaisuohjeisiin. Syynä poistamiseen oli se, ettei toimitus saanut kommentin yhteydessä tietoonsa kirjoittajan nimeä ja yhteystietoja. Kommentissa sinänsä ei ollut mitään vikaa.
Vastaavanlaista käytäntöä pyrimme noudattamaan myös vastedes.
Sama nimimerkki on saattanut tehdä myös nimettömän ”ilmiannon” Maanmittauslaitokselle. Laitoksen nimissä lähetettiin ylläoleva selvitys, tosin siinäkään ei ollut kommentoijan nimeä, kuten tällaisessa tapauksessa olettaisi olevan.
Vaikka selvitystemme mukaan mitään laittomuutta ei linkkien sisällyttämisessä kommentteihin ole tapahtunut, lähtee Värtsi siitä, että jokaisella on oikeus toivoa, ettei tiettyjä linkkejä julkaistaisi.
Värtsi tulee vallan hyvin toimeen ilman Maanmittauslaitoksen kuin muidenkaan karttoja. Tulemme lähipäivinä poistamaan ylläolevan sinänsä erinomaisen jutun kommentteineen ynnä linkkeineen päivineen. Toivomme tämän ratkaisun tyydyttävän myös nimetöntä kirjoittajaa.
Ilmoitan samalla, että Värtsin linkkiä voi riipustella vapaasti sinne ja tänne, kuka vain kehtaa.
Tällainen täysin harrastajavoimin tehty piskuinen kyläverkkolehti on helppo laittaa polvilleen. Eipä siihen muuta tarvita kuin että joku ryhtyy jäynäämään jostain. Tekijät kyllästyvät helposti. Kas kun elämässä on monia muitakin kivoja harrastuksia. Odotan mielenkiinnolla, mihin nimimerkki ”Värtsin lukija” puuttuu seuraavaksi. Se on hänen oikeutensa, mutta toivottavasti saamme samalla yhteystiedot. Ne pysyvät vain toimituksen tiedossa.
Jopas jotakin! Eihän se Värtsi tähän kaadu,
jos ei linkkejä karttoihin tai muuanne saa laittaa
jätetään ne sitten pois ja eletään niinkuin ennenkin.
Värtsissä on niin paljon mielenkiintoista luettavaa,
katsottavaa ja jopa kuuneltavaakin
että se päihittää mennen tullen monet muut julkaisut.
Tsemppiä vain toimittajille, kaikille kirjoittajille ja lukijoille!
Aletaanpa leipomaan vast´edes. Mutta ihan omilla ruuantekijän ohjeilla.
Toivotaan, etteivät muutu uunissa ihan linkulleen, paremminkin kinkulleen, menee lukijallekin pilkulleen eikä jää edes hilkulleen.
En voi muuta sanoa kuin sairasta on maailma niinkuin ihmistenkin mieli. Ja nimimerkin taakse piiloutuminen on …..? Niin mitäs se onkaan.
Heinolle tuosta nimimerkinkäytöstä.
Omalla nimellä esiintyminen olisi ihan kannatettava asia mutta mutta… Tätä lehteä lukee suuri ihmisjoukko. Heistä vain pieni murto-osa kirjoittaa jotain lehteen nimimerkillä tai nimellään. Jos vaadittaisiin kaikki kirjoitukset ja kommentit omalla nimellä niin luulisin, että kirjoittajien joukko supistuisi entisestään. Minusta tämä on hyvä systeemi kun arempikin ihminen voi tarttua sähkökynään ja halutessaan kirjoittaa vaikkapa kommentin.
Ja itse asiassa niin nimimerkit, nimet kuin sähköpostiosoitteetkin lienevät vain ”merkkijonoja” joita tämänkin lehden ohjelma vaatii. On sitten jokaisen omassa harkinnassa mitä nimekseen ja osoitteekseen kirjoittaa. Tuskin Värtsin toimittajilla on niin paljon joutoaikaa ja haluakaan, että voisivat tarkistaa jokaisen kirjoittajan antamat tiedot.
Pidetään vain itsekukin huoli siitä, että meillä on julkaisuoikeus kaikkeen siihen mitä lehteen lähetämme. Toisin sanoen valokuvat ja kirjoitukset ovat omiamme, ja elleivät ole, on niitten omistajat tai tekijät mainittava. Lisäksi aineistoilla ei pitäisi loukata ketään.
Ps. Maanmittauslaitokseltakin oli unohtunut kirjoituksestaan alle- tai yllekirjoitus. Mutta sattuuhan sitä
Ihmettelen kovasti tuota edellä Maanmittauslaitokselle ilmoitettua sähköpostiosoitetta (myynti@maanmmittauslaitos.fi), jota ei oikeasti ole olemassakaan.
Löysin viimein Maanmittauslaitoksen sivuilta ohjeet karttojen jatkokäytöstä ”julkaisuoikeus” nimikkeen alta. Karttojen kopioiminen on yksityiskäyttöön sallittu, mutta nettiin laittaminen ei ole yksityiskäyttöä vaikka omistaisi kyseisen paperikartan. Tuota en tullut ajatelleeksi. Valitan tapahtunutta virhettä. Linkkien laittaminen näyttäisi kuitenkin olevan sallittua mikäli ymmärsin oikein.
Pyydän ylläpitäjiä poistamaan laittamani kartan keskustelusäikeestä ”Vaihtelevat koulumatkat” sekä siihen viittaavan linkin ”kartta v 1960” tästä säikeestä.
Tekevälle sattuu, tekemättömälle ei mitään
Selvitykset ovat vielä meneillään.