Sääperinjärven rannat ovat täynnä elämää. Kuva EJ
Kyllä sinne sekaan joten kuten mahtui, vaikka tungosta oli toisinaan. Siinä päällimmäinen mielikuva elämäni ensimmäiseltä souturetkeltä Sääperillä. Pari tuntia meni järven ympäri kiertäessä vesiteitse lauantaiaamun koleassa ja harmaassa säässä. Maantietä pitkin kävelee saman reissun puolta lyhyemmässä ajassa, mutta se vaatii rajavyöhykeluvan.
Kovin erilainen kokemus se oli kuin Pyhäjärvellä, jossa enimmäkseen olen tähän asti soudellut. Sääperinjärvi on rehevöitynyt. Ihminen on tahtomattaan saanut toimillaan aikaan paikan, jossa linnut viihtyvät. Soutelijoita siellä tapaa ilmeisesti harvemmin. Vain yksi vene oli omani lisäksi liikkeellä, kalastaja pyydyksillään. Tavanomaiseen rantaelämäänkään Sääperi ei ehkä houkuttele siinä määrin kuin jossain muualla.
Tiesin jo entuudestaan, että linnuista ja luonnosta kiinnostuneille Sääperinjärvi on elämys. Käsitys vahvistui ensimmäisellä tutustumisreissulla. Jo rannassa toivotti joutsen tervetulleeksi, kaarteli pari ympyrää ja häipyi sitten jonnekin, ilmeisesti pesälleen.
En ole eläissäni nähnyt niin paljoa pääskysiä. Ne esittivät parhaita lentotaitojaan hyönteisiä pyydystellen veden yläpuolella ja rantakasvillisuuden seassa. Lapsuuskesät 1950-luvulla kotikylässä palasivat mieleen, mutta ei silloinkaan näitä taitureita niin paljon ollut.
Pikkulokki on taitava lentäjä. Kuva EJ
Rantapusikot olivat täynnä elämää. Jos jonkinlaista sirkutusta, viserrystä ja liverrystä kuului koko matkan ajan. Toisinaan näkyi lintukin, mitä kerttusia lienevät olleet. Ne ovat sen verran samannäköisiä, että vain asiantuntija ottaa selvän. Haukoista ainakin rusko- ja sinisuohaukkoja olin tunnistavinani. Niitä kaarteli muutama rannan tuntumassa omissa salaperäisissä puuhissaan.
Melko uusia tuttavuuksia olivat pikkulokit, jotka ujostelematta tulivat tekemään sinunkauppoja. Näitä sieviä käkättäjiä oli harvinaisen paljon. Ne lienevät lokeista taitavimpia lentäjiä.
Kokemuksia kertyi kenties liian paljon yhdelle päivälle. Millainen lienee soutureissu sitten, kun aurinko paistaa ja on oikein lämmin.
Hieno on pikkulokin lento, mutta ketä on ylemmässä kuvassa?
Lieneekö alliparvi sattunut tai vastaava. Joku asiantuntija saattaisi tuntea paremmin. Ensin pitkin rantoja viuhtoivat ja sitten jäivät kellumaan veteen. Hyvin yksituumaista porukkaa, tumma selkä ja valkoinen mahanalus.
Kylläpä on upeaa juuri nyt yölaulajien konsertointi! Uusi, tunnistamaton äänikin laulelee, Hannu voisi äänen tunnistaa!