17 ajatusta aiheesta “Viikon puheenaiheet, vko 20”
Uusikylän-Patsolan osakaskunta
Uusikylän-Patsolan osakaskunnan vuosikokous pe 15.5.2015
Uusikylän-Patsolan osakaskunnan VUOSIKOKOUS perjantaina 15.5.2015 klo 19 Värtsilän kylätalolla. Käsiteltävänä sääntöjen 12§:n asiat.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä Itähuolinnalla 15.6.2015 saakka. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa! Hoitokunta
Matti Jaatinen
Kaatuneitten muistopäivän seppeleenlasku Värtsilän kirkolla 17.5.2015 klo 09.00.
Pentti Pakarinen
Vettä satelee,sade on pysynyt ihan kiinni pitämättä.
Mutta kyllä se siitä,vaimo paistoi juuri voipullia.
Mikäs tässä on nautiskella kahvia ja lämmintä pullaa
ja katsella Kaustajärven selälle.
erkki lintunen
Terveisiä Hoilolan kirkosta! Olimme siellä kiirastorstain messussa. Mukava kirkkovuoden ajankohtaan sopiva kokemus!
Hoilolan ja Värtsilän kirkot on suunnitellut arkkitehti Veikko Larkas, ja molempien puuhamies on ollut Värtsilän kirkkoherra Lauri Emerik Uski.
Hoilolan kirkon vihki piispa Eino Sormunen 3.8.1950 ja Värtsilän kirkon piispa Ilmari Salomies 6.8.1950. Siis molempien kirkkojen 65-vuotisjuhlavuosi!
Veikko Larkaksen tyttärentytär Ninni Poijärvi kiertää konsertoimassa ukkinsa kirkoissa eri puolilla Suomea. Olen neuvottelemassa hänelle vierailua Värtsilä-päivien ohjelmistoon. Hän haluaisi kovin mielellään auttaa musiikillaan kirkkomme kunnostustöiden kustannuksissa. Kävimme juuri puhelinkeskustelun aiheesta, hän Seutulan lentokentällä lähdössä parin viikon Amerikan matkalle ja minä täällä Ullukassa Hoilolan messun henki päässä. Että silleen!!!!!
Palataan asiaan!
Pirkko Löppönen
Tervetuloa sunnuntaina 17.5 klo 13 Siirin polku avajaistapahtumaan Kaurilaan. Reitti on Siiri ”Äiteen” synnyin maisemissa. Itse Siiri myös paikalla tapahtumassa.
Reitin pituus on n.5km. Poikkeaa myös Myllypuron laavulla Jänisjoen varressa. Lähtö Kaurilan kylätalolta ja reitti merkattu hyvin opastein ja matkalla myös inffo tauluja.
Kylätalon pihalla myytävänä kahvia, pullaa ja kodassa makkaraa. Tervetuloa!
erkki lintunen
Lappeenrannassa siunataan ja haudataan tänään kaatuneitten muistopäivänä 76 tunnistamatonta sankarivainajaa, jotka kuolivat talvi- ja jatkosodissa 1939-45. Suomessa vuosien 1992 -2014 aikana palautettu n. 1800 suomalaisen sotilaan jäänteet. Heistä noin 340 henkilöllisyys on varmistettu dns-analyysillä Helsingin yliopiston lääketieteen laitoksella.
Sotilaspastori Johannes Sillanpään sota-aikana aloittama kaatuneitten kotiuttamistoiminta – joka muutti radikaalisti voimassa ollutta armeijan ohjesääntöä – jatkuu hämmästyttävällä tavalla. Lienee edelleenkin ainutlaatuista koko maailmassa.
Tunnin kuluttua lasketaan seppele/kukkalaite Värtsilän kirkkopihan muistokiven juurelle, ja rajan takana odottavat sankarihaudat kevätkunnostusta.
Joka ei tunne menneisyyttään, sillä ei ole tulevaisuutta. Tämä on muistettava EU:n Suomessa, varsinkin täällä nipin napin Suomen puolella.
erkki lintunen
Seppeleet – värtsiläisten ja Pohjois-Karjalan rajavartioston – on nyt laskettu Värtsilän kirkkopihassa muistokiven juurelle. Lippukin saatiin salkoon pienten vaikeuksien jälkeen. Jussi Raerinne piti puheen, jossa oli painavaa sanomaa ja ajankohtaista asiaa. On hyvä, että tuollaisen puheen saa kuulla mieheltä, jolla ei ole omakohtaista sotakokemuista, mutta kylläkin vahvaa maanpuolustustahtoa. Toivottavasti puheen saa luettavaksi Värtsistä, mahdolisesti myös Koti-Karjalasta.
Läsnä oli kymmenisen osanottajaa. Ja Pitäjäyhdistyksen kakkukahvit maistuivat hyvin. Jälleen kerran: mitä Värtsilässä olisikaan, jos ei olisi kylätaloa ja sen takana Värtsilän Pitäjäyhdistystä!!! Ei mitään!!!
Mikko
Kaatuneitten omaisten liiton 70 – vuotis – sekä kaatuneitten muistopäivän valtakunnallinen juhlamessu Helsingin tuomiokirkosta
Tämä juhlamessu sopinee tähän päivään, etenkin kun Pälkjärven pitäjäseura on perinteisellä valkovuokkomatkalla rajan takana. Kotimatka varmasti on jo alkanut.
Suvivirsi on raikunut kirkon portailla.
erkki lintunen
Pälkjärveltä salakuljetetut valkovuokot puhkesivat kukkaan Ullukan yläpihalla!
Siirin polku avattu Kaurilassa. Kaustajärven hautausmaa katsastettu ja hyväksi havaittu! Kiitos talkoolaisille! Kesä keikkuen kulkevi Kaustajärven kahden puolen. Kyltit säilyneet paikoillaan. Perille osataan. Mutta mitä tulee Mökkivaaraan, sen aika näyttää. Ehkä Keräsen metsästymaja tai joku byrokraattien pytinki??? – Harashoo!!!
Pentti Pakarinen
Kotimaiset siirännäiset valko-ja sinivuokot kukkivat 7.5. ja kukkivat
edelleen.
erkki lintunen
Siirin polun avajaisissa oli paljon virkeää väkeä. Siiri etunenässä. Onnittelen Kaurila-Muskon kyläyhdistystä!
Telle
Siispä tuoreet terveiset Pälkjärven suunnalta.
Valkovuokot olivat hieman kylmissään, kuten me retkeläisetkin
tänään. Komeasti kaikui kuitenkin suvivirsi kirkonportaiden
raunioilla ja Päläkjärven ”oma pappi” Timo Leskinen piti kauniin
muistopuheen sankarivainajien muistomerkillä. Sinne oli
tuotu itsesolmittu havuseppele jo aikaisemmin, eli kävijöitä
muistomerkillä on muulloinkin. Eilen sää oli mitä mainioin,
ehkä kerron joskus tarkemmeni retkestämme….
*
Eilisiltana nautimme värtsiläisillekin tutun Juri Akulovin
harmonikkakonsertista Jänisjärven rannalla Mustilla
Kivillä.
*
Täytypä vielä mainita, että koin monta yllätystä,
kun ihmiset tulivat kertomaan, että ovat Värtsin
lukijoita. Eli laajalla Värtsilän ulkopuolellakin
tämä mainio nettilehtemme tunnetaan!
Eija Pohjola
Terveiset Salosta!
Olen asunut Värtsilässä joitakin vuosia, mutta nuorena 60-luvun lopulla oli pakko lähteä leivän perään Helsinkiin. Perässä tulivat vanhemmat ja sisarukset kukin vuorollaan. Värtsilässä meillä ei ole ollut sukulaisia, joten yhteydet ovat katkenneet. Onneksi on yksi Värtsilän aikainen naapurin tyttö, joka viettää kesää Värtsilässä. Saan häneltä Värtsilän kuulumisia. En kuitenkaan tuntisi ketään, jos vastaan tulisi.
Koti-Karjalasta joskus löytyy tuttu nimi. Nyt senkin lehden tilaus on lopetettu, kun vanhemmista on aika jättänyt. Näin se vanha kotiseutu unohtuu.
Oli mukavaa lukea Erkki Lintusen juttu Mini-tädistä. Saara Eronen oli toisella luokalla opettajani ja Mini-täti oli ilmeisesti niihin aikoihin tullut Värtsilään. Hän herätti kovasti kiinnostusta. Minulle on jäänyt mieleen herttainen mummo, joka oli tullut kaukaa Amerikasta.
Siirin-polun avajaiset Kaurilassa oli hauska lukea. Siirin tapasin Tohmajärvellä tätini hautajaisissa muutama vuosi sitten. Hyvää vointia hänelle.
Olin minäkin seuraamassa seppeleen laskua tänään Kiskossa, jonne isä ja äiti muuttivat Espoosta eläkepäiviään viettämään. Itselläni on mökki ollut Kiskossa jo 35 vuotta. Se tuntuu nyt kotiseudulta, vaikka en ole koskaan asunut siellä, mutta mökkihän on meille rakkaampi paikka kuin kaupunkiasunto. Mökki on se oikea koti. Se pysyy, mutta kaupunkiasunto ja paikkakunnat vaihtuu.
Kaunista kesää lukijoille toivottaa Eija Pohjola
Jussi Raerinne
Itäisen naapurimme valuutan heikkeneminen näkyy nyt kevään tullen erittäin valitettavana ilmiönä pitkin tienvarsia. Roskan ja rojun määrä on ollut jo aiemminkin erittäin runsas, mutta nyt se on suorastaan järkyttävä.
Kaurila-Muskon kylätoimikunta ja Värtsilän Pitäjäyhdistys sekä Värtsin Takojat ovat järjestäneet aiempina keväinä siivoustalkoita joko yhteisesti tai omina projekteinaan, mutta nyt ei taida onnistua; varsinkaan Sinisen tien varsien pullo- ja purkkikuorrutusta ei kukaan enää jaksa puhdistella.
Siivosin edellisvuosien tapaan perjantaina ja lauantaina Värtsiläntien alkupäästä Niiralassa n. kilometrin matkan eli suunnilleen omien maiden kohdalta maantien ja kevyen liikenteen väylän molemmin puolin. Punnitsin säkkiin kertyneen rojun; sitä kertyi 23 kg!
Haastankin nyt kaikki lukijat/kirjoittajat ja myös muut kyläläiset tekemään oman osuutensa eli siivoamaan pientareet vähintään oman kiinteistönsä kohdalta, niin saisimme ympäristön siistiksi. Hommalla rupeaa olemaan kiire, koska kasvava ruoho peittää kohta töryt alleen. Ovathan ne niinkin tietysti osittain poissa silmistä, mutta eivät valitettavasti oikeasti katoa mihinkään.
”Turhaa työtä”: voi joku nyt tuumata. Niin on, mutta niinhän se on lumityökin!
erkki lintunen
Jussin huolenaihe ja toimenpide-ehdotukset ovat paikallaan. Lisäksi olisi nyt aika oivaltaa, että meidän pitää vaalia rajaa roskan ja puhtauden välillä. Jos tuodaan tölkkejä halvalla rajan takaa, laitetaan ne ilmaiseksi roskiksiin Suomen puolella. Kun naapuri nyt kovasti uhoaa kansalliskiihkonsa vallassa, pidetään me kaikessa hiljaisuudessa ja vaatimattomuudessa kiinni kansallisesta siisteyden perinteestä.
Tienvarsikulttuuriin tunnuslauseeksi historian uumenista: ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme suomalaisia”. Tätä teemaa voisi kehitellä laajemminkin Suomen puolella liki rajaa. On liian monta rakennuksen rähjää teiden varsilla, esimerkiksi Tohmajärven aseman seuduilla, myös Via Karelian varrella. Ei ne ole museollisia aarteita, vaan rumiluksia, jotka eivät oikein sovi perinteiseen suomalaiseen maisemakuvaan.
Eero-Matti
Muistattekee täällä viikolla KEVÄTRYSSÄYS eli Kylätalopäivä ensi lauantaina (23.5.) klo 12-16 (juttu jo aiemmin täällä Värtsissä)
Uusikylän-Patsolan osakaskunnan vuosikokous pe 15.5.2015
Uusikylän-Patsolan osakaskunnan VUOSIKOKOUS perjantaina 15.5.2015 klo 19 Värtsilän kylätalolla. Käsiteltävänä sääntöjen 12§:n asiat.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä Itähuolinnalla 15.6.2015 saakka. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa! Hoitokunta
Kaatuneitten muistopäivän seppeleenlasku Värtsilän kirkolla 17.5.2015 klo 09.00.
Vettä satelee,sade on pysynyt ihan kiinni pitämättä.
Mutta kyllä se siitä,vaimo paistoi juuri voipullia.
Mikäs tässä on nautiskella kahvia ja lämmintä pullaa
ja katsella Kaustajärven selälle.
Terveisiä Hoilolan kirkosta! Olimme siellä kiirastorstain messussa. Mukava kirkkovuoden ajankohtaan sopiva kokemus!
Hoilolan ja Värtsilän kirkot on suunnitellut arkkitehti Veikko Larkas, ja molempien puuhamies on ollut Värtsilän kirkkoherra Lauri Emerik Uski.
Hoilolan kirkon vihki piispa Eino Sormunen 3.8.1950 ja Värtsilän kirkon piispa Ilmari Salomies 6.8.1950. Siis molempien kirkkojen 65-vuotisjuhlavuosi!
Veikko Larkaksen tyttärentytär Ninni Poijärvi kiertää konsertoimassa ukkinsa kirkoissa eri puolilla Suomea. Olen neuvottelemassa hänelle vierailua Värtsilä-päivien ohjelmistoon. Hän haluaisi kovin mielellään auttaa musiikillaan kirkkomme kunnostustöiden kustannuksissa. Kävimme juuri puhelinkeskustelun aiheesta, hän Seutulan lentokentällä lähdössä parin viikon Amerikan matkalle ja minä täällä Ullukassa Hoilolan messun henki päässä. Että silleen!!!!!
Palataan asiaan!
Tervetuloa sunnuntaina 17.5 klo 13 Siirin polku avajaistapahtumaan Kaurilaan. Reitti on Siiri ”Äiteen” synnyin maisemissa. Itse Siiri myös paikalla tapahtumassa.
Reitin pituus on n.5km. Poikkeaa myös Myllypuron laavulla Jänisjoen varressa. Lähtö Kaurilan kylätalolta ja reitti merkattu hyvin opastein ja matkalla myös inffo tauluja.
Kylätalon pihalla myytävänä kahvia, pullaa ja kodassa makkaraa. Tervetuloa!
Lappeenrannassa siunataan ja haudataan tänään kaatuneitten muistopäivänä 76 tunnistamatonta sankarivainajaa, jotka kuolivat talvi- ja jatkosodissa 1939-45. Suomessa vuosien 1992 -2014 aikana palautettu n. 1800 suomalaisen sotilaan jäänteet. Heistä noin 340 henkilöllisyys on varmistettu dns-analyysillä Helsingin yliopiston lääketieteen laitoksella.
Sotilaspastori Johannes Sillanpään sota-aikana aloittama kaatuneitten kotiuttamistoiminta – joka muutti radikaalisti voimassa ollutta armeijan ohjesääntöä – jatkuu hämmästyttävällä tavalla. Lienee edelleenkin ainutlaatuista koko maailmassa.
Tunnin kuluttua lasketaan seppele/kukkalaite Värtsilän kirkkopihan muistokiven juurelle, ja rajan takana odottavat sankarihaudat kevätkunnostusta.
Joka ei tunne menneisyyttään, sillä ei ole tulevaisuutta. Tämä on muistettava EU:n Suomessa, varsinkin täällä nipin napin Suomen puolella.
Seppeleet – värtsiläisten ja Pohjois-Karjalan rajavartioston – on nyt laskettu Värtsilän kirkkopihassa muistokiven juurelle. Lippukin saatiin salkoon pienten vaikeuksien jälkeen. Jussi Raerinne piti puheen, jossa oli painavaa sanomaa ja ajankohtaista asiaa. On hyvä, että tuollaisen puheen saa kuulla mieheltä, jolla ei ole omakohtaista sotakokemuista, mutta kylläkin vahvaa maanpuolustustahtoa. Toivottavasti puheen saa luettavaksi Värtsistä, mahdolisesti myös Koti-Karjalasta.
Läsnä oli kymmenisen osanottajaa. Ja Pitäjäyhdistyksen kakkukahvit maistuivat hyvin. Jälleen kerran: mitä Värtsilässä olisikaan, jos ei olisi kylätaloa ja sen takana Värtsilän Pitäjäyhdistystä!!! Ei mitään!!!
Kaatuneitten omaisten liiton 70 – vuotis – sekä kaatuneitten muistopäivän valtakunnallinen juhlamessu Helsingin tuomiokirkosta
http://areena.yle.fi/1-2813080?autoplay=true
Tämä juhlamessu sopinee tähän päivään, etenkin kun Pälkjärven pitäjäseura on perinteisellä valkovuokkomatkalla rajan takana. Kotimatka varmasti on jo alkanut.
Suvivirsi on raikunut kirkon portailla.
Pälkjärveltä salakuljetetut valkovuokot puhkesivat kukkaan Ullukan yläpihalla!
Siirin polku avattu Kaurilassa. Kaustajärven hautausmaa katsastettu ja hyväksi havaittu! Kiitos talkoolaisille! Kesä keikkuen kulkevi Kaustajärven kahden puolen. Kyltit säilyneet paikoillaan. Perille osataan. Mutta mitä tulee Mökkivaaraan, sen aika näyttää. Ehkä Keräsen metsästymaja tai joku byrokraattien pytinki??? – Harashoo!!!
Kotimaiset siirännäiset valko-ja sinivuokot kukkivat 7.5. ja kukkivat
edelleen.
Siirin polun avajaisissa oli paljon virkeää väkeä. Siiri etunenässä. Onnittelen Kaurila-Muskon kyläyhdistystä!
Siispä tuoreet terveiset Pälkjärven suunnalta.
Valkovuokot olivat hieman kylmissään, kuten me retkeläisetkin
tänään. Komeasti kaikui kuitenkin suvivirsi kirkonportaiden
raunioilla ja Päläkjärven ”oma pappi” Timo Leskinen piti kauniin
muistopuheen sankarivainajien muistomerkillä. Sinne oli
tuotu itsesolmittu havuseppele jo aikaisemmin, eli kävijöitä
muistomerkillä on muulloinkin. Eilen sää oli mitä mainioin,
ehkä kerron joskus tarkemmeni retkestämme….
*
Eilisiltana nautimme värtsiläisillekin tutun Juri Akulovin
harmonikkakonsertista Jänisjärven rannalla Mustilla
Kivillä.
*
Täytypä vielä mainita, että koin monta yllätystä,
kun ihmiset tulivat kertomaan, että ovat Värtsin
lukijoita. Eli laajalla Värtsilän ulkopuolellakin
tämä mainio nettilehtemme tunnetaan!
Terveiset Salosta!
Olen asunut Värtsilässä joitakin vuosia, mutta nuorena 60-luvun lopulla oli pakko lähteä leivän perään Helsinkiin. Perässä tulivat vanhemmat ja sisarukset kukin vuorollaan. Värtsilässä meillä ei ole ollut sukulaisia, joten yhteydet ovat katkenneet. Onneksi on yksi Värtsilän aikainen naapurin tyttö, joka viettää kesää Värtsilässä. Saan häneltä Värtsilän kuulumisia. En kuitenkaan tuntisi ketään, jos vastaan tulisi.
Koti-Karjalasta joskus löytyy tuttu nimi. Nyt senkin lehden tilaus on lopetettu, kun vanhemmista on aika jättänyt. Näin se vanha kotiseutu unohtuu.
Oli mukavaa lukea Erkki Lintusen juttu Mini-tädistä. Saara Eronen oli toisella luokalla opettajani ja Mini-täti oli ilmeisesti niihin aikoihin tullut Värtsilään. Hän herätti kovasti kiinnostusta. Minulle on jäänyt mieleen herttainen mummo, joka oli tullut kaukaa Amerikasta.
Siirin-polun avajaiset Kaurilassa oli hauska lukea. Siirin tapasin Tohmajärvellä tätini hautajaisissa muutama vuosi sitten. Hyvää vointia hänelle.
Olin minäkin seuraamassa seppeleen laskua tänään Kiskossa, jonne isä ja äiti muuttivat Espoosta eläkepäiviään viettämään. Itselläni on mökki ollut Kiskossa jo 35 vuotta. Se tuntuu nyt kotiseudulta, vaikka en ole koskaan asunut siellä, mutta mökkihän on meille rakkaampi paikka kuin kaupunkiasunto. Mökki on se oikea koti. Se pysyy, mutta kaupunkiasunto ja paikkakunnat vaihtuu.
Kaunista kesää lukijoille toivottaa Eija Pohjola
Itäisen naapurimme valuutan heikkeneminen näkyy nyt kevään tullen erittäin valitettavana ilmiönä pitkin tienvarsia. Roskan ja rojun määrä on ollut jo aiemminkin erittäin runsas, mutta nyt se on suorastaan järkyttävä.
Kaurila-Muskon kylätoimikunta ja Värtsilän Pitäjäyhdistys sekä Värtsin Takojat ovat järjestäneet aiempina keväinä siivoustalkoita joko yhteisesti tai omina projekteinaan, mutta nyt ei taida onnistua; varsinkaan Sinisen tien varsien pullo- ja purkkikuorrutusta ei kukaan enää jaksa puhdistella.
Siivosin edellisvuosien tapaan perjantaina ja lauantaina Värtsiläntien alkupäästä Niiralassa n. kilometrin matkan eli suunnilleen omien maiden kohdalta maantien ja kevyen liikenteen väylän molemmin puolin. Punnitsin säkkiin kertyneen rojun; sitä kertyi 23 kg!
Haastankin nyt kaikki lukijat/kirjoittajat ja myös muut kyläläiset tekemään oman osuutensa eli siivoamaan pientareet vähintään oman kiinteistönsä kohdalta, niin saisimme ympäristön siistiksi. Hommalla rupeaa olemaan kiire, koska kasvava ruoho peittää kohta töryt alleen. Ovathan ne niinkin tietysti osittain poissa silmistä, mutta eivät valitettavasti oikeasti katoa mihinkään.
”Turhaa työtä”: voi joku nyt tuumata. Niin on, mutta niinhän se on lumityökin!
Jussin huolenaihe ja toimenpide-ehdotukset ovat paikallaan. Lisäksi olisi nyt aika oivaltaa, että meidän pitää vaalia rajaa roskan ja puhtauden välillä. Jos tuodaan tölkkejä halvalla rajan takaa, laitetaan ne ilmaiseksi roskiksiin Suomen puolella. Kun naapuri nyt kovasti uhoaa kansalliskiihkonsa vallassa, pidetään me kaikessa hiljaisuudessa ja vaatimattomuudessa kiinni kansallisesta siisteyden perinteestä.
Tienvarsikulttuuriin tunnuslauseeksi historian uumenista: ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme suomalaisia”. Tätä teemaa voisi kehitellä laajemminkin Suomen puolella liki rajaa. On liian monta rakennuksen rähjää teiden varsilla, esimerkiksi Tohmajärven aseman seuduilla, myös Via Karelian varrella. Ei ne ole museollisia aarteita, vaan rumiluksia, jotka eivät oikein sovi perinteiseen suomalaiseen maisemakuvaan.
Muistattekee täällä viikolla KEVÄTRYSSÄYS eli Kylätalopäivä ensi lauantaina (23.5.) klo 12-16 (juttu jo aiemmin täällä Värtsissä)
* Taimimyyntiä
* Leivonnaisia
* Vaatekirppiksen loppuumyynti
* Kahvio
Illalla Hotelli Joessa Sinkkuhiminät.
KeväRyssäyksessä lauantaina 23.5 klo 12-16, paikalla myös Keinosen puutarha ja heillä on myytävänä myös kesäkukkia.