Piilovaara on Värtsilän korkeimpia paikkoja. Vanha koulutiemme kulki aivan vaaran vierellä.
Ylläoleva kuva on vuodelta 1980
Kävin Värtsilässä kuuntelemassa ”Kylätalon pallottelun taustoja”
Värtsilässä oli lunta reippaasti ja hyvät hankikelit. Sehän oli kuin lapsena ennen. Silloinhan pääsiäisenä oli aina tällaiset hienot säät ja hankiaiset.
Silloin ”ennenvanhaan” meillä oli tapana, että pääsiäisenä käydään retkellä Piilovaaralla. Siitä kevät alkaa virallisesti. Monilla oli pääsiäisvieraita. Värtsilässä rippikoulun konfirmaatio oli pääsiäisenä, joten pieneen tai suurempaankin juhlaan oli aihetta. Piilovaaran aurinkoiselta puolen lumet olivat sulaneet vaikka muualla olisi ollut vielä paljonkin. Moni Patsolan koulun oppilas kulki päivittäin Piilovaaran vieritse, joten vaara, sekä sinne vievät polut olivat tuttuja.
Silloin montakaan kylätietä ei aurattu. Savikontie oli talvella yhden hevosen reen levyinen eikä sitä aurattu. Hyvin siinä silloinen liikenne soljui. Hevoset, potkukelkkailijat, jalan- ja suksilla kulkijat. Tosin joskus Joensuun markkinapäivän iltana joku iltalinjukalta tullut jalankulkija olisi tarvinnut leveämppä tietä.
Tänä vuonna (2023) oli myös paljon lunta. Olisi ollut hevoselle ainakin puolisääreen. Nyt tiellä riitti leveyttä vaikka millaiselle kulkijalle.
Piilovaaran pälvet
Ja koska tämä käyntini sattui melkein pääsiäiseksi niin ajattelin käydä katsomassa onko Piilovaara paikallaan.
Tästä haarautuu meidän koulutie (Nykyisin Piilovaarantie). Kuvassa Hassisen navetan kivijalkaa
Kalliot tien varressa. Jyrkempi kallion seinämä jää takana näkyvän kuusikon kätköön.
Tuosta jostain pihlajan ja kuusen välistä polku vaaralle pitäisi alkaa..
vaan, ei näy tuoreita jälkiä maassa eikä lumessa. Mistähän nykyiset retkeläiset ovat menneet, kun ei näy ainuttakaan jälkeä?
Meillä naapurin Pertin kanssa oli rinteen puolivälissä oma paikka, jonne isot ”pahat pojat” eivät päässeet tai uskaltaneet tulla. Viimeksi kävin tuolla 20 v sitten. Silloinkin piti ottaa tukea kalliosta. Nyt en uskaltanut mennä nojailemaankaan. Oikean puolimmaisessa kuvassa ”piilopaikka” yhäältä päin kuvattuna.
Ylempänä paksu hanki
Uskoin, että ylempänä ylempänä vaaralla on vielä talvi, enkä käynyt ylempänä
Kiikarointi kielletty !
Silloin kun kouluikäisenä täällä retkeiltiin, niin meitä oli kovasti kielletty kuvaamasta ja kiikaroimasta Venäjälle päin. Kameroitahan meillä ei ollut kellään, mutta jollain oli kiikari, jota innokkaasti lainattiin
Kuva Sääperin suuntaan. Keskellä Ilomantsin tie ja sen vierellä Sallisen tako. Kuusen taakse oikealle jää Veijo Mantsisen rakennukset, Kauenpana vasemmalla Raerinteen navetta.
Onko Sinulla Alpo tietoa mistä Piilovaara on saanut nimensä?
Onko siellä oltu Isonvihan aikaan piilossa?
Ei ole mitään oikeaa tietoa. Nimi taitaa olla hyvinkin vanhoissa kartoissa. Kaipa siinä jotain totuutta on edes nimeksi.
Siitä vain jokainen keksimään mahdollisimman lennokasta nimeä.
Piilovaaraa on sivuttu myös Värtsin jutussa 23.2.12.
Jutun nimi on Surinkivi.
Sieltä avautuvat kyllä parhaat näkymät Värtsilän laaksoon! Jokavuotinen pistäytymispaikka😊
Tässä linkki https://vartsi.net/2012/02/23/surinkivi/
Tellen mainitsemaan juttuun