Lintusen Pena piirsi open haudalle nokkosia. Mie ääliö nauraa tyrskähdin. Jouko ulos kuittasi Elina.
Taidekriitikon osa ei ole hääppöinen. Ars longa vita brevis.
Entisen Värtsilän koulun tiimoilta pidettävä yleisötilaisuus on herättänyt mielenkiintoa. On muisteltu ja kyselty lupauksia kuntaliitokseen liittyvältä ajalta. Olin niihin aikoihin Tohmajärven kunnanvaltuutettu ja hallituksen jäsen. Seurasin kuntaliitoksen kehittymistä ja kirjoitin niistä ahkerasti lehtiin ja kotipalsta blogiini. Juuri kirjoituksistani johtuen minua ei valittu osallistumaan millään lailla yhtymisneuvotteluihin. Kannatin nimittäin kuntaliitoksia mutta laajempina kuin Värtsilän ja Tohmajärven kesken. Värtsilän liitoksesta jäi muutama asia tässäkin kerrottavaksi.
Minulle jäi kuva, että Värtsilän kunnanjohtaja Huttusen asema liitoksessa oli keskeinen jarru liitokselle. Tohmajärven neuvottelijoilla oli hinku saada liitos syntymään. Niinpä Huttusesta tehtiin sivistysjohtaja Tohmajärvelle ja palkalla joka johti kuuden virkahenkilön palkankorotukseen Tohmajärvellä. Eihän ollut sopivaa, että sivistysjohtajalla on suurempi palkka kuin kunnanjohtajalla. Värtsilässä joku luottamushenkilö, ehdotti haastattelussa, että ennen kuntaliitosta pitää Värtsilän kunnan metsät myydä paikallisille, ettei metsiä saa Tohmajärvi. Niin myös, oliko ehdotus Värtsiläisen luottamushenkilön, että ennen kuntaliitosta pitää rakentaa tie Korkeakankaan kautta Kiteelle, ettei tarvitse käydä Tohmajärvellä. Huvittavaa näin jälkikäteen on muistella kuntaliitosta. Paljon puhetta, lupauksia ja vaatimuksia, joihin minä ainakaan en uskonut. Tajusin, ettei puheilla ja sopimuksilla ole mitään mahdollisuutta toteutua käytännössä. Pienestä ei tehdä suurta. Olkoon koulunkäyttöpäätös mikä hyvänsä pitää päätöstä tehdessä tajuta huomioda realiteetit.
Täällä keskustelussa kysyttiin entisen Värtsilän kunnan alueen väkilukua. Väkiluku on 403. Ja se koostuu kolmesta alueesta: Värtsilä keskus 286 henkeä, Niirala-Jänisjoki 96 henkeä ja Kaustajärvi 21 henkeä. Valitettavasti en löytänyt vuotta 2020 uudempaa tietoa ja väkiluku on todennäköisesti jo alle 400 henkilöä. Olen myös kysynyt koulurakennuksen nykyisiä kustannuksia. Toivottavasti saan myös ne 9.11. iltaan mennessä. Minun jälkikasvu on käynyt jo vuosia partiossa Värtsilässä. Valitettavasti tänä syksynä ei ole ollut vetäjää ja partio on nyt tauolla. Koulu on ollut iltaisin aina pimeä ja hiljainen. Minua kiinnostaisi tietää, mitä kaikkea toimintaa koululla on viimeaikoina ollut? Odotan 9.11. Iltaa mielenkiinnolla.
Värtsilän väkiluvun trendi on todellakin laskeva. Kun jaksetaan odotella vielä parisenkymmentä vuotta, on ongelma saanut ratkaisunsa ns. luonnollisen poistuman kautta. Olettaen ettei kunta keksi rakentaa uusia asiakaskeskittymiä tai asukashoukuttimia Niiralan 500 tuhannen euron risteyksen maastoon. Niistä suunnitelmista lienee tosin helppoa kieltäytyä mainosplakaatin teemaa varioiden ”Ajattelimme lopettaa puuhailun tähän”.
Värtsilän koululle lienee helppo rakentaa skenaariot:
1) Kunta ylläpitää koulun kustannuksineen. Vaihtoehto vaatii peruskorjauksen. Vaihtoehto on ”mahdollinen, mutta epätodennäköinen”. Utopia.
2) Kunta myy koulun ulkopuoliselle. Kauppaehtoihin kuuluu yhteistoiminta kyläyhdistyksen kanssa. Vaihtoehto on ”toivottava, mutta epätodennäköinen”. Utopia.
3) Kyläyhdistys lunastaa koulun ja ylläpitää sen. Vaihtoehto ”ei ole toivottava, mahdollinen eikä todennäköinen”. Dystopia.
4) Koulu jää asukkaiden irtisanomisajan jälkeen kylmilleen. Kunta purkaa koulun. Vaihtoehto on ”mahdollinen ja todennäköinen, mutta ei toivottava”. Business as usual. Kunnassa on purettu viime aikoina enemmän kuin rakennettu. Risteenhovi ja entinen koulukeskus odottavat vieläkin moukaria. Samaan tarjouskilpaan voisi kytkeä koulunkin.
SummaSumma:
Kun Värtsilän koulun tulevaisuus on hatara, samoin kuin virastotalo-paloaseman, ovat vaihtoehdot vähissä. Kuten kyläyhdistyksestäkin on todettu, yhdistys ei tarvitse kuin työhuoneen. Kaikki muu on sitten muuta. Löytyykö näille muille aktiviteeteille rivitalonpätkää… Puolijoukkueteltta lienee liian pieni – ja olisihan siitäkin lämmitys- ja paikkauskuluja. Ja kuka hoitaa kaminan?! Ei ole heleppoa, mutta siitä se vielä iloksi kääntyy. Tai ainakin huumoriksi.
Myllyrannan rivitalot ja ent. Värtsilän kunnantalo myös purkulistalla, niin ja yksi rivitalo Pappilanpellolla!
Mitähän purkukulut lienevät about esim. koulun osalta? Saisiko sillä rahalla jo jonkinlaisen palan maalämpösysteemiä….
Purkaisivat Risteenhovin nyt ensin..
Jos vertaa pankkitaloon, jonka purkukustannus oli noin 90tonnia, voisi kuvitella että satatonninen hupenee koulukompleksiinkin, samaten kunnantaloon. Kallein purku lienee entisellä yläasteella – sama liksa Risteenhovissa. Voisi arvella että Niiralan ”Eiminnekään-liittymän” hinnalla saavat tasaiseksi likipitäen koko listan. Joku tötsä jää vielä pystyynkin. Peltomaisemaksi koko plaani. Olihan Kemiekin Sarkkisen peltona ennen edistystä.
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä. Vai mitä Esa.
Näin on, Salme. Tähän kuntakehitykseen sopinee myös entisen filosofin lause: Sisävessa on edistystä, ulkohuussi sivistystä.
Moni pientalotalo (okt tai paritalo) lämpiää öljyllä. Tiesitkö tästä tuesta lämmityksen vaihtajille!
Avustus julkiselle sektorille
Kunnille tarjotaan 5.10.2020 alkaen avustusta öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen kestävämmäksi niiden omistamissa kiinteistöissä. Avustuksen määrä on enintään 20–25 prosenttia kustannuksista riippuen siitä, onko kunta liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen.
Yhteensä kuntien lämmitysremonttiavustukseen on varattu noin 15 miljoonaa euroa. Avustusta myönnetään 1.6.2020 alkaen syntyneisiin kustannuksiin.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, jonka verkkosivuilta löytyy lisätietoja avustuksesta ja sen hakemisesta.
Kun olen seurannut mielipiteitä Värtsilän koulun tiimoilta: myydäänkö, puretaanko, jätetään kylmilleen vai mitä tehtäisiin. Odotan keskustelua koulun siirtämisestä esim. uudelle tien pätkälle, jolta rakennukset puuttuvat.
Puolen miljoonan liittymällä on jo toinen käyttötarkoitus yleisen käymälän ohella. Romuttamo on aloittanut toimintansa parisen kuukautta sitten. Risteyksestä tulee jo konserni, vaikka plakaatti kertoo työn vasta alkaneen! Kohta mennään pörssiin.
No, huhhuhh…oon lukenu näitä kommentteja mielenkiinnolla ja huvittuneenakin! Monenmoista ehdotusta ja hauskaa huumoria! Mie niin toivon ettei keskiviikon tapaamisessa hymy hyyvvy ja positiivisella mielellä, yhteistyössä, saadaan hyvä ratkaisu!
Puolen miljoonan liittymän ”romuttamo”dulki jo ovensa , jäljelle on jäänyt vain lasinsirpaleet.
Vai ei romuttamon liikeidea vetänytkään?! Onneksi ei takana ollut miljoonaprojektia, olisi jäänyt monta päällikköä vaille isoa kuvaa ja pitkiä juoksuja vihreissä valoissa. Onneksi sentään saniteettiprojekti kaiketi jäi…
Lintusen Pena piirsi open haudalle nokkosia. Mie ääliö nauraa tyrskähdin. Jouko ulos kuittasi Elina.
Taidekriitikon osa ei ole hääppöinen. Ars longa vita brevis.
Entisen Värtsilän koulun tiimoilta pidettävä yleisötilaisuus on herättänyt mielenkiintoa. On muisteltu ja kyselty lupauksia kuntaliitokseen liittyvältä ajalta. Olin niihin aikoihin Tohmajärven kunnanvaltuutettu ja hallituksen jäsen. Seurasin kuntaliitoksen kehittymistä ja kirjoitin niistä ahkerasti lehtiin ja kotipalsta blogiini. Juuri kirjoituksistani johtuen minua ei valittu osallistumaan millään lailla yhtymisneuvotteluihin. Kannatin nimittäin kuntaliitoksia mutta laajempina kuin Värtsilän ja Tohmajärven kesken. Värtsilän liitoksesta jäi muutama asia tässäkin kerrottavaksi.
Minulle jäi kuva, että Värtsilän kunnanjohtaja Huttusen asema liitoksessa oli keskeinen jarru liitokselle. Tohmajärven neuvottelijoilla oli hinku saada liitos syntymään. Niinpä Huttusesta tehtiin sivistysjohtaja Tohmajärvelle ja palkalla joka johti kuuden virkahenkilön palkankorotukseen Tohmajärvellä. Eihän ollut sopivaa, että sivistysjohtajalla on suurempi palkka kuin kunnanjohtajalla. Värtsilässä joku luottamushenkilö, ehdotti haastattelussa, että ennen kuntaliitosta pitää Värtsilän kunnan metsät myydä paikallisille, ettei metsiä saa Tohmajärvi. Niin myös, oliko ehdotus Värtsiläisen luottamushenkilön, että ennen kuntaliitosta pitää rakentaa tie Korkeakankaan kautta Kiteelle, ettei tarvitse käydä Tohmajärvellä. Huvittavaa näin jälkikäteen on muistella kuntaliitosta. Paljon puhetta, lupauksia ja vaatimuksia, joihin minä ainakaan en uskonut. Tajusin, ettei puheilla ja sopimuksilla ole mitään mahdollisuutta toteutua käytännössä. Pienestä ei tehdä suurta. Olkoon koulunkäyttöpäätös mikä hyvänsä pitää päätöstä tehdessä tajuta huomioda realiteetit.
Täällä keskustelussa kysyttiin entisen Värtsilän kunnan alueen väkilukua. Väkiluku on 403. Ja se koostuu kolmesta alueesta: Värtsilä keskus 286 henkeä, Niirala-Jänisjoki 96 henkeä ja Kaustajärvi 21 henkeä. Valitettavasti en löytänyt vuotta 2020 uudempaa tietoa ja väkiluku on todennäköisesti jo alle 400 henkilöä. Olen myös kysynyt koulurakennuksen nykyisiä kustannuksia. Toivottavasti saan myös ne 9.11. iltaan mennessä. Minun jälkikasvu on käynyt jo vuosia partiossa Värtsilässä. Valitettavasti tänä syksynä ei ole ollut vetäjää ja partio on nyt tauolla. Koulu on ollut iltaisin aina pimeä ja hiljainen. Minua kiinnostaisi tietää, mitä kaikkea toimintaa koululla on viimeaikoina ollut? Odotan 9.11. Iltaa mielenkiinnolla.
Värtsilän väkiluvun trendi on todellakin laskeva. Kun jaksetaan odotella vielä parisenkymmentä vuotta, on ongelma saanut ratkaisunsa ns. luonnollisen poistuman kautta. Olettaen ettei kunta keksi rakentaa uusia asiakaskeskittymiä tai asukashoukuttimia Niiralan 500 tuhannen euron risteyksen maastoon. Niistä suunnitelmista lienee tosin helppoa kieltäytyä mainosplakaatin teemaa varioiden ”Ajattelimme lopettaa puuhailun tähän”.
Värtsilän koululle lienee helppo rakentaa skenaariot:
1) Kunta ylläpitää koulun kustannuksineen. Vaihtoehto vaatii peruskorjauksen. Vaihtoehto on ”mahdollinen, mutta epätodennäköinen”. Utopia.
2) Kunta myy koulun ulkopuoliselle. Kauppaehtoihin kuuluu yhteistoiminta kyläyhdistyksen kanssa. Vaihtoehto on ”toivottava, mutta epätodennäköinen”. Utopia.
3) Kyläyhdistys lunastaa koulun ja ylläpitää sen. Vaihtoehto ”ei ole toivottava, mahdollinen eikä todennäköinen”. Dystopia.
4) Koulu jää asukkaiden irtisanomisajan jälkeen kylmilleen. Kunta purkaa koulun. Vaihtoehto on ”mahdollinen ja todennäköinen, mutta ei toivottava”. Business as usual. Kunnassa on purettu viime aikoina enemmän kuin rakennettu. Risteenhovi ja entinen koulukeskus odottavat vieläkin moukaria. Samaan tarjouskilpaan voisi kytkeä koulunkin.
SummaSumma:
Kun Värtsilän koulun tulevaisuus on hatara, samoin kuin virastotalo-paloaseman, ovat vaihtoehdot vähissä. Kuten kyläyhdistyksestäkin on todettu, yhdistys ei tarvitse kuin työhuoneen. Kaikki muu on sitten muuta. Löytyykö näille muille aktiviteeteille rivitalonpätkää… Puolijoukkueteltta lienee liian pieni – ja olisihan siitäkin lämmitys- ja paikkauskuluja. Ja kuka hoitaa kaminan?! Ei ole heleppoa, mutta siitä se vielä iloksi kääntyy. Tai ainakin huumoriksi.
Myllyrannan rivitalot ja ent. Värtsilän kunnantalo myös purkulistalla, niin ja yksi rivitalo Pappilanpellolla!
Mitähän purkukulut lienevät about esim. koulun osalta? Saisiko sillä rahalla jo jonkinlaisen palan maalämpösysteemiä….
Purkaisivat Risteenhovin nyt ensin..
Jos vertaa pankkitaloon, jonka purkukustannus oli noin 90tonnia, voisi kuvitella että satatonninen hupenee koulukompleksiinkin, samaten kunnantaloon. Kallein purku lienee entisellä yläasteella – sama liksa Risteenhovissa. Voisi arvella että Niiralan ”Eiminnekään-liittymän” hinnalla saavat tasaiseksi likipitäen koko listan. Joku tötsä jää vielä pystyynkin. Peltomaisemaksi koko plaani. Olihan Kemiekin Sarkkisen peltona ennen edistystä.
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä. Vai mitä Esa.
Näin on, Salme. Tähän kuntakehitykseen sopinee myös entisen filosofin lause: Sisävessa on edistystä, ulkohuussi sivistystä.
Moni pientalotalo (okt tai paritalo) lämpiää öljyllä. Tiesitkö tästä tuesta lämmityksen vaihtajille!
https://www.ely-keskus.fi/oljylammityksen-vaihtajalle
Ympäristöministeriön sivuilta, https://ym.fi/oljylammityksesta-luopuminen
Avustus julkiselle sektorille
Kunnille tarjotaan 5.10.2020 alkaen avustusta öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen kestävämmäksi niiden omistamissa kiinteistöissä. Avustuksen määrä on enintään 20–25 prosenttia kustannuksista riippuen siitä, onko kunta liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen.
Yhteensä kuntien lämmitysremonttiavustukseen on varattu noin 15 miljoonaa euroa. Avustusta myönnetään 1.6.2020 alkaen syntyneisiin kustannuksiin.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, jonka verkkosivuilta löytyy lisätietoja avustuksesta ja sen hakemisesta.
Kun olen seurannut mielipiteitä Värtsilän koulun tiimoilta: myydäänkö, puretaanko, jätetään kylmilleen vai mitä tehtäisiin. Odotan keskustelua koulun siirtämisestä esim. uudelle tien pätkälle, jolta rakennukset puuttuvat.
Puolen miljoonan liittymällä on jo toinen käyttötarkoitus yleisen käymälän ohella. Romuttamo on aloittanut toimintansa parisen kuukautta sitten. Risteyksestä tulee jo konserni, vaikka plakaatti kertoo työn vasta alkaneen! Kohta mennään pörssiin.
No, huhhuhh…oon lukenu näitä kommentteja mielenkiinnolla ja huvittuneenakin! Monenmoista ehdotusta ja hauskaa huumoria! Mie niin toivon ettei keskiviikon tapaamisessa hymy hyyvvy ja positiivisella mielellä, yhteistyössä, saadaan hyvä ratkaisu!
Puolen miljoonan liittymän ”romuttamo”dulki jo ovensa , jäljelle on jäänyt vain lasinsirpaleet.
Vai ei romuttamon liikeidea vetänytkään?! Onneksi ei takana ollut miljoonaprojektia, olisi jäänyt monta päällikköä vaille isoa kuvaa ja pitkiä juoksuja vihreissä valoissa. Onneksi sentään saniteettiprojekti kaiketi jäi…