Kutsumme Värtsilän kyläläiset, yhdistykset, yritykset, kunnan päättäjät ja kaikki joita asia kiinnostaa yhdessä miettimään ratkaisua miten Värtsilän ent. koulu saataisiin säilytettyä kaikkien yhteisessä käytössä tulevaisuudessakin.
Paikka: Värtsilän ent. koulu, os. Värtsiläntie 119
Aika ke 9.11.2022 klo 18
Tervetuloa! Kyläyhdistys tarjoaa kahvit!
Hyvä! Kahvitarjoilu on myös🥰
Asiaan liittyen -> https://vartsi.net/2022/08/16/kunta-myynyt-vartsilan-koulun/
Tämän jälkeen tapahtunutta: Kiinteistöstä ostotarjouksen tehnyt on perunut ostotarjouksensa, joten tilanne on muuttunut.
Pidetään se kokous kuitenkin.Onko kukaan laskenut plussia ja mìnuksia, jos koulu jätetään kylmilleen. En tarkoita kunnan , vaan koko yhteiskunnan. Ihmiset joutuvat ajamaam Kemieen autoillaan (ilmansaasteet ja ajanhukka),kyläyhdiistyksentyölliset työttömiksi jne.
Lukekee Tohmajärven kunnan sivuilta kunnanhallituksen esityslista, 30.10. sieltä löytyy päätös ehdotukset koulun osalta! Irene oot oikeessa, monta asiaa kuivuu tuon päätös ehdotuksen mukana!! Vuokralaisia asunnoista ei voi irtisanoa vaan 6 kk on pakko pitää se puoli!! Paljonkahan tuo toisen puolen( koulun) kustannukset on? Kun vuokratulothan kuitenkin kunnalle tulee.. ja mitenkähän kansalaisopisto? Voijjaankohan sekin sanoa irti vuoden alusta! Taistellaan…
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/tohmajarvi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2022276-12
Lainaus
” Päätösehdotus
Kunnanhallitus kumoaa 15.8.2022 § 267 päätöksen hyväksyä Pertti Räisäsen ostotarjous.
Kunnanhallitus jatkaa Värtsilän koulukeskuksen myyntitoimia marraskuun 2022 loppuun asti. Kirjalliset tarjoukset tulee toimittaa kirjaamo@tohmajarvi.fi. Jos ei ostajaa löydy, niin kiinteistö laitetaan kylmilleen 1.1.2023 alkaen lukuun ottamatta vuokra-asuntotiloja.”
Asiahan ei minulle kuulu, mutta kun olin aikoinaan käyttötarpeen ja määrän perusteella muuttamassa Värtsilän kirkkoa kesäkirkoksi, voisi olla tarpeen huomioida koulun tulevassa käytössä seuraavaa.
Asukkaiden lukumäärä tuo elinvoiman paikkakunnalle. Lapsiluku määrää koulun tarpeen. Rakennuksen tarpeen märittää käyttötarve, ei rakennus itsenään. Eli ihmisten lukumäärä ohjaa tarpeta ja toimintaa. Kannattaa pohtia sitä ja määrittää sitä kautta koulun tulevaisuus.
Olisi kiinnostavaa tietää, mikä on nykyinen asukasluku
• entisen Värtsilän kunnan alueella?
• entisen Värtsilän kirkonkylän alueella?
Kerro jos tiedät.
Onko Tohmajärven kunnallispoilitiikan seuraava tavoite poistaa teiden varsilta kyltit, joissa lukee montako km on tästä VÄRTSILÄÄN???
Värtsiläläiset “takajaloillaan” toimintatila-asiassa
Pohtimistilaisuuden järjestäminen oman väen ja kuntapäättäjien kesken (ja sitä edeltänyt Lea Koukun virittämä nimilistamuotoinen kansalaisvetoomus) tyhjillään olevan Värtsilän koulun käytöstä Värtsilän kyläyhdistyksen uutena toimitilana on hyvä osoitus värtsiläläisten sisukkaasta aktiivisuudesta väkensä edunvalvojana.
Matti Jaatisen vuosikausien työ kylän muiden toimijoiden kanssa Värtsilän alueen säilyttämiseksi elävänä on epäilemättä näin harvalukuisessa yhteisössä vailla vertaa. Olisi surullista ja suorastaan häpeällistä, jos Värtsilä-kyläidentiteetin kehittyminen, arvokkaiden Värtsilä -perinteiden vaaliminen ja monin tavoin asukkailleen iloa tuottava toiminta vaarantuisi tilaongelmiin. Arvostetaanko kunnan hallinnossa asukaslähtöistä kylätoimintaa vai pidetäänkö sitä joutavana puuhasteluna?
Todennäköisesti Niiralan raja-asema kasvuodotuksineen oli parasta mitä Värtsilä kuntaliitoksessa saattoi aikoinaan Tohmajärvelle tarjota. Nyt toiminta itänaapurin kanssa on vaihtunut entistä järempien raja-aitojen rakentamiseen. Tulevaisuuden yhteistyö on hämärän peitossa ja arvatenkin rajan rakennuksillekin etsittäneen pian uutta käyttöä. Raja-asematoiminnan hiljeneminenkö lyö viimeisen niitin myös kunnan suhtautumisessa Värtsilän kyläyhdistyksen toimintatilatarpeisiin?
Värtsilän asukkaiden elinolot ovat rakennemuutoksen vuosikymmeninä katastrofaalisesti heikentyneet. Värtsilästä on tullut todellinen korpikylä, jossa ei ole kauppaa, apteekkia ja terveyspalveluja, postia, polttoaineasemaa, kirjastoa/ kirjastoautoa, kahvilaa, parturia, minkään lajin julkista liikennettä… Kaikki normaaliin elämään kuuluvat minimipalvelut ovat kymmenien kilometrien päässä. Pian kyläläisten kohtaamispaikatkin ovat avotaivaan alla.
Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta ei pian voi puhua pienimmässäkään mitassa. Olosuhteet vertautuvat pian pakolaisten ja maahanmuuttajien elämään. Kenties Tohmajärven kuntapäättäjät joutuvat ennenpitkää vastaanottamaan värtsiläläiset kuntakeskuksen asukkaiksi ja laatimaan laskelmia vastaanottokeskuksen rakentamisesta. Tuskin leirielämäkään on ilmainen ja inhimillinen ratkaisu.
Toivoisi, että kylätalon kaltainen kyläläisten yhteistoimintaa vireyttävä ja vuorovaikutusta edistävä henkireikä olisi mahdollinen jatkossakin, vieläpä aiempaa kehittyneemmässä muodossa. Värtsilän koulu ilmeisestikin olisi resursseiltaan ihanteellinen ja palvelujen kehittämiselle kasvunvarankin mahdollistava kohde.
Toivottavasti kunnan hallinnon ja värtsiläläisten lyödessä viisaat päät yhteen löytyy rakentava ratkaisu. Yhteistoiminta on se asuinyhteisössä se vihonviimeinen valo. Sen sammuessa peli on menetetty.
Leo Härkönen
etä-värtsiläläinen Oulusta
Keskusteluissa kunnan kanssa olisi syytä kaivaa esille historiallinen dokumentti kuntien yhdistymisen ajoilta, vuodelta 2005. Sen valossa voisi hyvinkin arvioida, minkälaista tulevaisuutta Värtsilään tuli luvattua, ja mitä tuli annettua. Eihän se mitään muuta, mutta ainakin nykyisille valtuutetuille se antaisi moraalisen oppitunnin kunnallispolitiikasta. Ja etenkin siinä valossa, ettei kunnallispolitiikka koskaan muutu.
Olisivat kiinnostavaa tietoa nuo lupaukset. Ehdottomasti luettavaksi Värtsiin!
19.8.2003 HELSINGIN SANOMAT
TOHMAJÄRVI. Pohjoiskarjalaiset Tohmajärven ja Värtsilän kunnat yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Tohmajärven kunnanvaltuusto hyväksyi yhdistymissopimuksen maanantaina. Värtsilän valtuusto hyväksyi sen jo viime viikolla.
Uuden kunnan nimeksi tulee Tohmajärvi ja vaakunaksi Värtsilän nykyinen vaakuna. Uudessa kunnassa on noin 5500 asukasta. Valtion yhdistymistukea uusi kunta saa 5,2 miljoonaa euroa.
Liitosta valmisteltiin viime vuoden lopulta ja se kariutui useasti Värtsilän vastustukseen. Aiempi yhdistymissopimus hylättiin Värtsilän kunnanhallituksessa kaksi kertaa yhden äänen enemmistöllä.
Kielteisten päätösten jälkeen yli 300 värtsiläläistä kirjelmöi sisäministeriöön ja vaati kuntaliitoksen toteuttamista.
STT
Edeellä oleva uutinen löytyi kuukkelin avulla. Kukahan osaisi löytää sen sopimuksen. Mielenkiintoa on täälläkin!
Istuskelin Tohmajärven valtuustossa ensimmäistä (ja toiseksi viimeistä) vuottani. Talletin vuolaat lupaukset valtuustokansiooni, jota en enää löydä mistään – muutama muutto on takana, reestä ovat tipahtaneet.
Kunnan arkistosta ne tietenkin löytyvät, äänestyksineen ja kommentteineen päivineen. Mutta sen muistan, että keskustelu välihuutoineen oli todella tapahtumarikasta ja hauskaa! Kuntaliittäjät juttelivat ihan ilman alaleukaa ja Värtsilä sai kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista! Taisi olla peräti niin, että vain päätökset Värtsilän kunnan metsäomaisuudesta menivät suurin piirtein kohdilleen. Kaikk´mänt eikä riittänt´kään!
Itse olin erityisen kiinnostunut Värtsilän koulun kohtalosta. Koulun ja monen muun vision toteuman kohdalla voidaan siteerata satusetä H.C. Andersenia: ”Olipa kerran kuningas, jolla oli sen pituinen se…”
Se tästä nyt vielä puuttuisi, ellä Tohmajärveltäkään ei kuntaliitoksen sopimuspapereita löytyisi! Ehkä tulenarkaa tavaraa.🔥 Entä sopimuksen värtsilä-osapuoli?
Verkkolehti Värtsin alkuvuosina kirjoitettiin paljonkin kuntaliitoksesta.
Tässä eräs niistä, tutkimus nimellä ”Kun pienestä kunnasta tulee kylä”
https://vartsi.net/2014/09/23/kun-pienesta-kunnasta-tulee-kyla/
Muistelen sopimuksen sisältäneen ainakin Värtsilä-johtokunnan perustamisen ja urheilutalon kunnostuksen. Näennäisdemokraattiseksi suunniteltu johtokunta sai muistaakseni lähteä kustannustensa vuoksi vapaalle, ja urheilutalon korjasi lopulta yksityinen (vuonna 2022), joka pelasti sen takaisin alun perin (v. 1925) tontin luovuttaneelle suvulleen, mutkien jälkeen. – sen jälkeen kun kunta oli myynyt kiinteistön toisaalle, sopimuksesta huolimatta, tunnetuin seurauksin.
Kuntaliitosrahojen, 5,2 milj.euroa olisi toki luullut riittävän lupausten täyttämiseen, etenkin kun mukana tuli muutakin rompetta (so. pino tukkipuita), mutta ilmeisesti tarve oli paikata olemassa olevia budjettireikiä Tohmajärvellä. Värtsilä-liitoksessa useimpia harmitti nimenomaan sanojen syöminen – itse liitokset ovat toki aiheellisia silloin kun aihetta on. Tosin aluetutkimus on niistäkin ainakin kahta mieltä. Miltei loputtomaan sote-uudistukseen kuuluvat hyvinvointialueet tulevat lisäämään ajallaan jälleen kerran myös tarvetta kunta-aluejakoon. Saa nähdä miten Keski-Karjalan kuntien käy. Toistuuko Värtsilän liitoksen tapaus isommassa mittakaavassa?
Hyvä. Kommentit edellä ovat tarpeellista mieleenpalautusta 9.11.2022 tilaisuutta varten.
Tämä edellisissä kommenteissa haikailtu proopuska – viralliselta nimeltään ”Sopimus palveluiden järjestämisestä Tohmajärven ja Värtsilän kuntien yhdistyessä” – löytyy mm. omasta kirjahyllystäni. Kuuluin tällä vuosituhannen alun valtuustokaudella jäsenenä sekä Värtsilän kunnanhallitukseen että liitosasioiden suunnittelusta vastaavaan eri luottamushenkilöistä muodostettuun kuntien yhteiseen järjestelytoimikuntaan.
Rohkenen kuitenkin epäillä, että mainitun painotuotteen sisällöllä pystyttäisiin (enää) kiristämään mitään tahoa. Yleensäkään en juuri luota riitelyn voimaan, vaan siihen että kaikkien osapuolten hyväksyttävissä oleva kompromissi löytyy vain ja ainoastaan asiallisesti neuvottelemalla.
Nyt jo lipo parikymmentä vuotta pölyttyneen palvelujenjärjestämissopimuksen ongelma oli valitettavasti jo alkutaipaleelta saakka ”sama kirjain, mutta eri henki”.
Uuden yhteisen kunnan valtuutetuista muutamat rohkenivat jopa aivan ääneenkin sanoa, että edellisten päättäjien lupaukset eivät sinällään ole heitä sitovia. Tällä tavoinhan tätä myrkynkylvöä sitten pikku hiljaa tehtiin.
Niin tai näin, peruutuspeiliä on tosiaankin ehkä turha enää tuijotella. Pidetään rakentavassa hengessä puolemme ja katsotaan, mihin asti se kantaa. Itse tahdon ainakin vielä luottaa kunnanjohtaja Mikko Löppösen tässä aivan hiljattain pidetyn valtuuston kokouksen aikana kertomaansa mielipiteeseen, että koko seutukunnallakin arvokasta työtä tekevälle Värtsilän Pitäjäyhdistykselle pyritään turvaamaan sekä toimintatilat että -edellytykset.
Vääjäämätön toteutuu aina meistä huolimatta, se on tosiasia. Historialla ei ole muuta merkitystä kuin antaa perspektiiviä tulevaan. Menneen unohtaminen kokonaan on kuitenkin naiivia ja itsepetosta, mutta menneen varassa ei tietenkään voi elää.
Kunnan nykyjohto on uutta sukupolvea, jonka tapoihin ei varmaan kuuluu entisenmalliset pelit ja vehkeilyt. Mutta vain lopputulos ratkaisee. Jää nähtäväksi.
Aiheeseen liittyvää luettavaa.
Näkökulmia ja keinoja entisten kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina.
Selvityksessä käydään läpi yhdeksän entisen koulun sekä kolmen muun entisen julkisen tilan vaiheet. Esimerkkejä on pyritty hakemaan tasapuolisesti ympäri maakuntaa ja toivon mukaan ne auttavat muita samantapaisten haasteiden kanssa painivia toimijoita: miten
selvitä ylläpitokuluista, mistä tukea korjaamiseen ja miten monipuolistaa tilan käyttöä?
Samojen asioiden kanssa painiskelleet.
Julkaisia Varsinais-Suomen kylät. Julkaistu 2019
Julkaisija https://www.vskylat.fi/wp-content/uploads/2020/05/El%C3%A4v%C3%A4t-tilat-N%C3%A4k%C3%B6kulmia-ja-keinoja-entisten-kyl%C3%A4koulujen-ja-muiden-julkisten-tilojen-uusiok%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-yhteis%C3%B6llisin%C3%A4-tiloina.pdf
Viisaita puheenvuoroja Raerinteeltä ja Luukkaiselta. Niihin on helppo yhtyä. Vanhojen ruotimisella ei nykyongelmia ratkaista ja ratkaisijatkin lienevät tänään uudempaa vuosimallia.
Värtsilän edustajat voivat mennä neuvonpitoon tasaveroisina ja pystypäin, sillä heillä on (ollut jo kauan) emokunnalle harvinaislaatuista annettavaa: esimerkillisesti kolmatta sektoria edustavan, asukaslähtöisesti toimivan kyläyhdistyksen, joka vaikeinakin aikoina niputtaa asukkaita yhteistoimintaan. Siitä kaikkien tohmajärveläisten olisi syytä olla ylpeitä ja sen kehittämiseksi on palkitsevaa tehdä työtä tulevaisuudessakin.
Ehkäpä keskustelun aiheet 9.11.2022 tapaamisessa nopeasti kääntyvätkin erimielisyyksien listaamisesta yhteistyön rakentamisen ja ideoimisen puolelle.
Toivoo Leksa H
Syntyjään värtsiläläinen, nykyään Ouluun vuonna 2013 liitetyn Oulunsalon asukas
P.S. Ja kiitos Eiralle, joka juuri äsken jakoi raportin kyläkoulujen uusiokäytöstä. Nyt sitä lukemaan!
Värtsilän Pitäjäyhdistys ry:n toiminta kuntamme yhtenä suurimmista kolmannen sektorin työllistäjänä tuottaa monipuolisten työtehtävien kautta fyysistä, henkistä ja taloudellista hyvinvointia kuntalaisille. Unohtamatta työllistämistoimista kunnan taloudelle tulevia säästöjä!
Toivottavasti kunnalla on tarjota sopivat toimitilat jos ent. koulun tilat eivät ole käytettävissä jatkossa, jo pelkästään työllistämistoiminnan mahdollistamiseksi.
Em. toiminta on kunnan ja kaikkien kuntalaisten hyöty ja etu! Näitähän ei pitäisi terminä erotella, me asukkaat olemme = KUNTA!
Tilojen lämmityksen muuttaminen öljylämmityksestä edullisemmaksi on nyt se tärkein asia mihin pitäisi keskittyä, ja keinoihin miten se toteutetaan!
En näe kansalaiskeräystä minkäänlaisena vaihtoehtona! Kyllä kunnan päättäjien pitäisi asiaa uudelleen miettiä, vielä kerran!
Kylän kirkkoon hankittiin keräysvaroin ilmalämpöpumppu ja maalit, mutta tämä on toisen kokoluokan hankinta!