Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä 1930-1934 luku, osa 2

Värtsilä Oy laajentaa toimintaansa Uusi Suomi 25.1.1930.jpg
Työttömyyden torjuminen Värtsilässä Kunnanvaltuuston toimenpiteitä – Laatokka 25.1.1930
Värtsilä Oy laajentaa toimintaansa Laatokka 30.1.1930
Maamme suurinta rautatehdasta uhkaa lopettaminen Karjalainen 8.2.1930
Maamme suurinta rautatehdasta uhkaa lopettaminen s 2 Karjalainen 8.2.1930
Värtsilän martinilaitos maaliskuussa seisomaan – Laatokka 13.3.1930
Värtsilän vankitalon rakentamiskysymys – Laatokka 13.3.1930
Värtsilän kunnan kuulumisia Karjalainen 15.5.1930
Värtsilän kunnanvaltuuston kokous 21.8.1930
Tulipalo Värtsilän kunnalliskodilla Karjalan maa 5.8.1930
Pohjois-Karjalaisia viinirypäleitä Wärtsilä Oyn puutarhassa Karjalainen 6.9.1930
Värtsilä alkanut valmistaa piikkilankaa – Karjalainen 4.3.1930.jpg
Värtsilän maatalousnäyttely avataan tänään Karjalainen 6.9.1930
Värtsilän maatalousnäyttely oli pitäjänäyttelyksi melko hyvin onnistunut Karjalainen 9.9.1930
Wärtsilä Oy Suomen suurin rautatehdas Uusi Aura 21.6.1930
Värtsilän palokunta sanoin ja kuvin Karjalainen 18.10.1930
Normaalioloissa Värtsilän tehdas kestää ukolaisen kilpailun Karjalainen 22.11.1930
Värtsiän rautatehdas Suomenmaa 20.11.1930
Rautakauppa Marinin näyteikkuna Linnakatu Uusi Aura 3.5.1931
Värtsilän tehdaskin käyntiin Karjalainen 15.10.1931.jpg
Ab Wärtsilä Oyn teollisuuslaitokset Karjalainen 31.10.1931
työttömyyden torjuminen Värtsilässä Karjalan Maa 17.11.1931
Kivihiilestä halkoihin Kauppalehti 3.11.1931
Värtsilän kunnanvaltuuston kokous uutinen Laatokka 15.9.1931
Palokunta kieltäytyi lähtemästä tulipaloon Omituinen tapaus Värtsilässä Karjalan Maa 12.1.1932
Hautauksia ilmoitus Sofia Lintunen Karjalainen 3.3.1932
Erik LIntunen 60 vuotta Karjalan Maa 18.6.1932
Havaintoja kesälaitumilta Kansan työ 6.8.1932
Värtsilän kunnalliskodin rakennusurakka Karjalainen 1.11.1932
Värtsilän kunnalliskodin rakentamisen johdosta istuttu sovinto-oikeutta Kansan työ 3.11.1932
Muutamia piirteitä Wärtsilän rautatehtaan toiminnasta – Karjalainen 6.12.1932
Ab Wärtsilä Oy Karjalainen rautateollisuuden suuryritys Karjalan Maa 15.12.1932
Wip-pylväs Wärtsilän Ikuinen pylväs Kotimainen tuotanto 30.1.1933
Värtsilä vallattiin 8.2.1918 Karjala 7.2.1933
Kilpa-ajot Värtsilässä Sääperin järven jäällä – Laatokka 25.2.1933.jpg
Nina Karstenin viimeinen matka Karjalainen 8.4.1933
Mainos Wärtsilä maamme suurin rautatehdas – Kotimainen tuotanto 27.4.1933
Satavuotias teollisuuslaitos Kauppalehti 8.7.1933
Wärtsilä rautatehtaan valmisteet ovat 99 prosenttisesti kotimaisia Karjalainen 8.7.1933
Huoltaja Värtsilän kunnalliskodin johtajattaren ja sairaanhoitajattaren toimet 1.10.1933
Oy Wärtsilä Ab synty ja kehitys osoittaa mitä uupumaton harrastus ja tarmo voi aikaan saada Vaasa 9.11.1933
Suonimen – Patsolan maamiesseuran vuosikokous Karjalainen 13.2.1934
Värtsilän juhlallisuudet Karjala 13.4.1934
Wärtsilässä onnistuneet juhlat Laatokka 14.4.1934
Wärtsilässä onnistuneet juhlat sivu 2 Laatokka 14.4.1934
Värtsilän tehdaslaitoksen 100-vuotisjuhla Salmetar 14.4.1934
Värtsilän tehdaslaitoksen 100-vuotisjuhla Savo 13.4.1934
Värtsilän tehdaslaitoksen 100-vuotisjuhla Savo 13.4.1934
Värtsilän tehtaitten 100-vuotisjuhlia vietettiin Maaseudun tulevaisuus 14.4.1934
Värtsilän teollisuus 100-vuotta Laatokka 12.4.1934
Wärtsilän suurteollisuuslaitos 100-vuotta Karjalainen 12.4.1934
Värtsilässä eilen juhlapäivä Helsingin Sanomat 13.4.1934
Pohjois-Karjalan kirkoissa on monta mestarillisest maalattua alttaritaulua Karjalainen 20.10.1934
Share

5 comments for “Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä 1930-1934 luku, osa 2

  1. Tähän on tulossa lisäystä, olen löytänyt yli 30 uutta lehtiartikkelia, mm. Maamme suurinta rautatehdasta uhkaa lopettaminen Karjalainen 8.2.1930

    Lisään kun ehdin. Seuraa Värtsiä jos kiinnostaa!

  2. Hei,

    Kansalliskirjaston aarteet 1930 luvulta kertoikirkkoherran rouvan Nina Karstenin hautajaisista pitkän jutun. Nina Karstenin äiti oli Pälkjärven Alahovissa syntynyt Sofia Charlotta von Fieandt ja hänen isänsä oli majuri Johan Karsten. Perhe asui Kuopiossa, jossa Ninaksi kutsuttu Antonia Karsten syntyi ison lapsikatraan nuorimmaisena. Nina ja hänen sisarensa Inez Karsten muuttivat molemmat Kuopiosta Pälkjärven Alahoviin serkkunsa Lotten v. Fieandtin seuraksi vuonna 1869. Lottenin äiti oli kuollut Haminassa samana vuonna ja Lottenin isä, kenraali von Fieandt päätti lopettaa sotilaskoulutustyönsä Haminassa ja palata tyttärensä kanssa Pälkjärven Alahoviin asumaan. Nina Karsten ehti asua Alahovissa noin 10 vuotta kunnes avioitui serkkunsa, kirkkoherra Julius Karstenin kanssa ja muutti Värtsilän pappilaan asumaan. Lotten oli avioitunut N.L. Arppen pojan Klas Arppen kanssa ja asui jo Värtsilässä, kauniissa isännöitsijän huvilassa. Siellä syntyivät kaikki heidän lapsensa, paitsi nuorin, joka syntyi Alahovissa, jonne Lotten oli muuttanut takaisin miehensä äkillisen kuoleman jälkeen.
    Inez Karsten jäi naimattomaksi. Hän rakasti Alahovia ja asui siellä kuolemaansa asti. Hän oli hyvin vaatimaton, rakasti musiikkia ja soitti pianoa. Hän seurasi luonnon kulkua ja teki muistiinpanoja Pälkjärven kasveista ja linnuista.

  3. Erittäin mielekiintoisia artikkeleita, kiitos jälleen Eira.

  4. Värtsilä ja Tohmajärvi ovat tunnetusti olleet satoja vuosia sivistyspitäjiä. Arppen suku ei ole jättänyt paikkakuntaamme vieläkään. Kiteelle haudatun laamanni Nils Arppen (1823) pojan Nils Gabrielin ja Laura Aschan tytär Hanna meni naimisiin mellekin tutun kanttori Karl Löfmanin kanssa. Heidän poikansa Ilmari Leistola Fanni-puolisoineen toimi opettajina Kaurilan koululla. Yksi heidän lapsistaan, Eini Parkkulainen, jatkoi ajallaan opetustyötään paikkakunnalla. Fannin ja Ilmarin yhden pojan useita perillisiä on niin ikään niin Kiteellä kuin Tohmajärvelläkin.

  5. Jälleen uutta tietoa Värtsilästä, kirjoita lisää jos sinulla tietoja Värtsilästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *