Värtsilä Oy laajentaa toimintaansa Uusi Suomi 25.1.1930.jpgTyöttömyyden torjuminen Värtsilässä Kunnanvaltuuston toimenpiteitä – Laatokka 25.1.1930Värtsilä Oy laajentaa toimintaansa Laatokka 30.1.1930Maamme suurinta rautatehdasta uhkaa lopettaminen Karjalainen 8.2.1930Maamme suurinta rautatehdasta uhkaa lopettaminen s 2 Karjalainen 8.2.1930Värtsilän martinilaitos maaliskuussa seisomaan – Laatokka 13.3.1930Värtsilän vankitalon rakentamiskysymys – Laatokka 13.3.1930Värtsilän kunnan kuulumisia Karjalainen 15.5.1930Värtsilän kunnanvaltuuston kokous 21.8.1930Tulipalo Värtsilän kunnalliskodilla Karjalan maa 5.8.1930Pohjois-Karjalaisia viinirypäleitä Wärtsilä Oyn puutarhassa Karjalainen 6.9.1930Värtsilä alkanut valmistaa piikkilankaa – Karjalainen 4.3.1930.jpgVärtsilän maatalousnäyttely avataan tänään Karjalainen 6.9.1930Värtsilän maatalousnäyttely oli pitäjänäyttelyksi melko hyvin onnistunut Karjalainen 9.9.1930Wärtsilä Oy Suomen suurin rautatehdas Uusi Aura 21.6.1930Värtsilän palokunta sanoin ja kuvin Karjalainen 18.10.1930Normaalioloissa Värtsilän tehdas kestää ukolaisen kilpailun Karjalainen 22.11.1930Värtsiän rautatehdas Suomenmaa 20.11.1930Rautakauppa Marinin näyteikkuna Linnakatu Uusi Aura 3.5.1931Värtsilän tehdaskin käyntiin Karjalainen 15.10.1931.jpgAb Wärtsilä Oyn teollisuuslaitokset Karjalainen 31.10.1931työttömyyden torjuminen Värtsilässä Karjalan Maa 17.11.1931Kivihiilestä halkoihin Kauppalehti 3.11.1931Värtsilän kunnanvaltuuston kokous uutinen Laatokka 15.9.1931Palokunta kieltäytyi lähtemästä tulipaloon Omituinen tapaus Värtsilässä Karjalan Maa 12.1.1932Hautauksia ilmoitus Sofia Lintunen Karjalainen 3.3.1932Erik LIntunen 60 vuotta Karjalan Maa 18.6.1932Havaintoja kesälaitumilta Kansan työ 6.8.1932Värtsilän kunnalliskodin rakennusurakka Karjalainen 1.11.1932Värtsilän kunnalliskodin rakentamisen johdosta istuttu sovinto-oikeutta Kansan työ 3.11.1932Muutamia piirteitä Wärtsilän rautatehtaan toiminnasta – Karjalainen 6.12.1932Ab Wärtsilä Oy Karjalainen rautateollisuuden suuryritys Karjalan Maa 15.12.1932Wip-pylväs Wärtsilän Ikuinen pylväs Kotimainen tuotanto 30.1.1933Värtsilä vallattiin 8.2.1918 Karjala 7.2.1933Kilpa-ajot Värtsilässä Sääperin järven jäällä – Laatokka 25.2.1933.jpgNina Karstenin viimeinen matka Karjalainen 8.4.1933Mainos Wärtsilä maamme suurin rautatehdas – Kotimainen tuotanto 27.4.1933Satavuotias teollisuuslaitos Kauppalehti 8.7.1933Wärtsilä rautatehtaan valmisteet ovat 99 prosenttisesti kotimaisia Karjalainen 8.7.1933Huoltaja Värtsilän kunnalliskodin johtajattaren ja sairaanhoitajattaren toimet 1.10.1933Oy Wärtsilä Ab synty ja kehitys osoittaa mitä uupumaton harrastus ja tarmo voi aikaan saada Vaasa 9.11.1933Suonimen – Patsolan maamiesseuran vuosikokous Karjalainen 13.2.1934Värtsilän juhlallisuudet Karjala 13.4.1934Wärtsilässä onnistuneet juhlat Laatokka 14.4.1934Wärtsilässä onnistuneet juhlat sivu 2 Laatokka 14.4.1934Värtsilän tehdaslaitoksen 100-vuotisjuhla Salmetar 14.4.1934Värtsilän tehdaslaitoksen 100-vuotisjuhla Savo 13.4.1934Värtsilän tehdaslaitoksen 100-vuotisjuhla Savo 13.4.1934Värtsilän tehtaitten 100-vuotisjuhlia vietettiin Maaseudun tulevaisuus 14.4.1934Värtsilän teollisuus 100-vuotta Laatokka 12.4.1934Wärtsilän suurteollisuuslaitos 100-vuotta Karjalainen 12.4.1934Värtsilässä eilen juhlapäivä Helsingin Sanomat 13.4.1934Pohjois-Karjalan kirkoissa on monta mestarillisest maalattua alttaritaulua Karjalainen 20.10.1934
5 comments for “Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä 1930-1934 luku, osa 2”
Tähän on tulossa lisäystä, olen löytänyt yli 30 uutta lehtiartikkelia, mm. Maamme suurinta rautatehdasta uhkaa lopettaminen Karjalainen 8.2.1930
Lisään kun ehdin. Seuraa Värtsiä jos kiinnostaa!
Hei,
Kansalliskirjaston aarteet 1930 luvulta kertoikirkkoherran rouvan Nina Karstenin hautajaisista pitkän jutun. Nina Karstenin äiti oli Pälkjärven Alahovissa syntynyt Sofia Charlotta von Fieandt ja hänen isänsä oli majuri Johan Karsten. Perhe asui Kuopiossa, jossa Ninaksi kutsuttu Antonia Karsten syntyi ison lapsikatraan nuorimmaisena. Nina ja hänen sisarensa Inez Karsten muuttivat molemmat Kuopiosta Pälkjärven Alahoviin serkkunsa Lotten v. Fieandtin seuraksi vuonna 1869. Lottenin äiti oli kuollut Haminassa samana vuonna ja Lottenin isä, kenraali von Fieandt päätti lopettaa sotilaskoulutustyönsä Haminassa ja palata tyttärensä kanssa Pälkjärven Alahoviin asumaan. Nina Karsten ehti asua Alahovissa noin 10 vuotta kunnes avioitui serkkunsa, kirkkoherra Julius Karstenin kanssa ja muutti Värtsilän pappilaan asumaan. Lotten oli avioitunut N.L. Arppen pojan Klas Arppen kanssa ja asui jo Värtsilässä, kauniissa isännöitsijän huvilassa. Siellä syntyivät kaikki heidän lapsensa, paitsi nuorin, joka syntyi Alahovissa, jonne Lotten oli muuttanut takaisin miehensä äkillisen kuoleman jälkeen.
Inez Karsten jäi naimattomaksi. Hän rakasti Alahovia ja asui siellä kuolemaansa asti. Hän oli hyvin vaatimaton, rakasti musiikkia ja soitti pianoa. Hän seurasi luonnon kulkua ja teki muistiinpanoja Pälkjärven kasveista ja linnuista.
Erittäin mielekiintoisia artikkeleita, kiitos jälleen Eira.
Värtsilä ja Tohmajärvi ovat tunnetusti olleet satoja vuosia sivistyspitäjiä. Arppen suku ei ole jättänyt paikkakuntaamme vieläkään. Kiteelle haudatun laamanni Nils Arppen (1823) pojan Nils Gabrielin ja Laura Aschan tytär Hanna meni naimisiin mellekin tutun kanttori Karl Löfmanin kanssa. Heidän poikansa Ilmari Leistola Fanni-puolisoineen toimi opettajina Kaurilan koululla. Yksi heidän lapsistaan, Eini Parkkulainen, jatkoi ajallaan opetustyötään paikkakunnalla. Fannin ja Ilmarin yhden pojan useita perillisiä on niin ikään niin Kiteellä kuin Tohmajärvelläkin.
Jälleen uutta tietoa Värtsilästä, kirjoita lisää jos sinulla tietoja Värtsilästä.
Tähän on tulossa lisäystä, olen löytänyt yli 30 uutta lehtiartikkelia, mm. Maamme suurinta rautatehdasta uhkaa lopettaminen Karjalainen 8.2.1930
Lisään kun ehdin. Seuraa Värtsiä jos kiinnostaa!
Hei,
Kansalliskirjaston aarteet 1930 luvulta kertoikirkkoherran rouvan Nina Karstenin hautajaisista pitkän jutun. Nina Karstenin äiti oli Pälkjärven Alahovissa syntynyt Sofia Charlotta von Fieandt ja hänen isänsä oli majuri Johan Karsten. Perhe asui Kuopiossa, jossa Ninaksi kutsuttu Antonia Karsten syntyi ison lapsikatraan nuorimmaisena. Nina ja hänen sisarensa Inez Karsten muuttivat molemmat Kuopiosta Pälkjärven Alahoviin serkkunsa Lotten v. Fieandtin seuraksi vuonna 1869. Lottenin äiti oli kuollut Haminassa samana vuonna ja Lottenin isä, kenraali von Fieandt päätti lopettaa sotilaskoulutustyönsä Haminassa ja palata tyttärensä kanssa Pälkjärven Alahoviin asumaan. Nina Karsten ehti asua Alahovissa noin 10 vuotta kunnes avioitui serkkunsa, kirkkoherra Julius Karstenin kanssa ja muutti Värtsilän pappilaan asumaan. Lotten oli avioitunut N.L. Arppen pojan Klas Arppen kanssa ja asui jo Värtsilässä, kauniissa isännöitsijän huvilassa. Siellä syntyivät kaikki heidän lapsensa, paitsi nuorin, joka syntyi Alahovissa, jonne Lotten oli muuttanut takaisin miehensä äkillisen kuoleman jälkeen.
Inez Karsten jäi naimattomaksi. Hän rakasti Alahovia ja asui siellä kuolemaansa asti. Hän oli hyvin vaatimaton, rakasti musiikkia ja soitti pianoa. Hän seurasi luonnon kulkua ja teki muistiinpanoja Pälkjärven kasveista ja linnuista.
Erittäin mielekiintoisia artikkeleita, kiitos jälleen Eira.
Värtsilä ja Tohmajärvi ovat tunnetusti olleet satoja vuosia sivistyspitäjiä. Arppen suku ei ole jättänyt paikkakuntaamme vieläkään. Kiteelle haudatun laamanni Nils Arppen (1823) pojan Nils Gabrielin ja Laura Aschan tytär Hanna meni naimisiin mellekin tutun kanttori Karl Löfmanin kanssa. Heidän poikansa Ilmari Leistola Fanni-puolisoineen toimi opettajina Kaurilan koululla. Yksi heidän lapsistaan, Eini Parkkulainen, jatkoi ajallaan opetustyötään paikkakunnalla. Fannin ja Ilmarin yhden pojan useita perillisiä on niin ikään niin Kiteellä kuin Tohmajärvelläkin.
Jälleen uutta tietoa Värtsilästä, kirjoita lisää jos sinulla tietoja Värtsilästä.