No niin, nyt on siirrytty talvi- eli normaaliin aikaan.
Aamut ovat hieman valoisampia, mutta illat pimenevät aikaisemmin.
Tykkään aamuisin katsoa telkkaria ainakin sen verran, että aamukahvi tulee juoduksi ja uutiset sekä päivän sää tulee selväksi.
Tavallisesti telkkarin vieraiksi on tullut viisaita vieraita jotka setvivät päivän tai viikon puheenaiheita. Keskusteluissa vilahtelee hienoja uusia tai outoja sanoja. Mistä ne keksivätkään niitä. Tuskin menee aamuakaan, etteikö minun pidä mennä googlailemaan sanan merkitystä. Kun vain tietäisi miten se kirjoitetaan, että osaisi sanakirjasta etsiä.
Viime viikolla johtavana teemana tuntui olevan pääministerin suututtamat puoluetoverit. Se ei vielä lähemmin selvinnyt mitä pahaa pääministeri oli tehnyt. Perjantai- aamuna tuli telkkariin ”jälkiviisaat” jotka sitten tarkkoivat johdetusti jos viikon tapahtumista jotain olisi jäänyt epäselväksi. Yksi teemoista oli tämä pääministerin moka. Ja nyt sanottiin selvästi pääministerin sanoneen puoluetovereitaan ”boomereiksi”
Niiltä istumilta piti lähteä Googlesta tutkimaan uutta sanaa. Ja kyllä löytyikin tietoa, koko loukkaus on kopioitu tähän sitaatteihin. .”boom-boom-boomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin”
Boomer on kuulemma jo vanhentunut sana. Monta uutta on keksitty. Mutta koska minä kuulin sen ensi kerran, niin pitää kirjata ruutupaperivihkoon muitten tyhjänpäiväisten sanojen lisäksi. Cool siellä jo onkin, mutta kun se ei tunnu loukkaavan ketään niin selitystä en ole kirjannut. Selityksen mukaan Boomer ei ymmärrä nuorempaa sukupolvea. Sehän tiedetäänkin, mutta tarvitaanko siihen lontoonkieleltä kuullostava sana.
Hienosti sanottu Sam. Sinulla on tuota sanavalmiutta. Nytpä tuon talviajan salaisuuden tiedän. Siis aamut ovat valoisampia ja illat pimeämpiä. Mikä neronleimaus. 🙂 Moni ei sitä Värtsilässä hoksi. Vai olikohan se toisinpäin. 🙂
Luin FB:stä Tohmajärven kunnan tiedotteen ja siinä mainittiin myös Värtsilän koulun lunastamisesta pitäjäyhdistyksen haltuun. Mietintä aikaa on jatkettu ensivuoden toukokuulle ja perään ”ukaasi” siitä, jos yhdistys ei lunasta laitetaan kiinteistö myyntiin tai purkaminen uhkaa. Jäsenmäärältään pieni yhdistys ja iso kiinteistö ovat hankala yhdistelmä. Mistä rahat kiineistön ylläpitoon, muutoin on edessä konkurssi. Löytyisikö koulun tiloihin yrittäjiä joiden vuokratuloilla kiinteistö pidettäisiin kunnossa. Mitä sitten sanoo verottaja siitä millaiset kymmenykset valtio haluaa tämän kaltaisesta toiminnasta. Tässä tapauksessa raha on luotettavin konsultti ja toimikaa sen mukaan mitä tilinpäätös osittaisi.
Alpo,minulla on sama vaiva muuttuvan Suomen kielen ymmärtämisen suhteen kuin Sinulla.Kun keskustelen nuorison kanssa niin laagaan mut se on ihan K olen silti kuulemma ihan bag.Nälä wallahi,kuuluu minun siihen vastata.
Nuoriso tulee minun luokseni kun ramu on kuulema ihan h8r ja ne tarvii turvaa.
Tuntuu kuin kielen muuttuminen olisi kiihtynyt.Englannin lainasanoja viljellään laajasti ja on aivan yleistä katukielessä että osa asiasta puhutaan Suomeksi ja osa englanniksi.Hgin uusi pormestari on esittänyt ihan vakavissaan että englanti otettaisiin kolmanneksi viralliseksi kieleksi Suomen ja ruotsin lisäksi.
Agricola saattaisi sanoa asiasta vaikka näin,
Oppi nyt wanha ia noori jolla ombi sydhen toori.Ei pide catoman se wehin boockstavi eikä mös yxa rachtu laista.
Kielitaitoni on kehitynyt seuraavasti:
– vanhus
– kalkkis
– fossiili
– boomer
Mitä kaikkea sitä oppiikaan, kun ”vanhaksi” elää?
Minä taijanki olla nuori, kun en älyä Agricolan tekstistä loppuosaa. Olisitko, Jore, kiltti ja kääntäisit tämän lopun
”yxa rachtu laista”?
Koulusta voisi tehdä ammattitaitoisten yrttämiseen pyrkivien nuorten aloitus kohdaksi. Nopeasti tulee mieleeni: hitsaus palvelu, taonta palvelu ahjossa, sähkötyöt, lvi-palvelut, Vanhustenhuolto kotipalveluna, ruuan kotiin kuljetus, auttaminen tietotekniikan hyödyntämisessä, myös ryhmille päivittäistä toimintaa. Nopeasti vai nämä tuli mieleeni. Tehkää ja ajatelkaa,
kun teidän luovuus on rajaton.
Mietin tässä yhteydessä. Voisiko kyläyhteisön hyvissä hankkeissa saada EU:n tukea. Kannattaa selvittää. Kysyjä ei tieltä eksy.
Yritetään Tuula yhdessä ymmärtää noin 500-vuotta vanhaa Suomen kirjakieltä.Tuo lause on tosiaan malli
Agricolan kehittämästä Suomen kirjakielestä.
Siinä koko lauseessa mielestäni jaetaan kansalle oppia jossa kehotetaan katsomaan asioiden kokonaisuutta eikä tarttua yksityiskohtiin.Nykyinen konsultti sanoisi:”Pitää nähdä metsä puilta”.
Eli yxa ei tarkoita tuossa kirvestä vaan yhtä.Yxa rachtu laista on tulkintani mukaan …yksi osa laista.
Koko lauseen kääntäisin näin: ei pidä katsoa sitä vähäisintä (pienintä)kirjainta eikä myöskään yhtä osaa(rahtua)laista.
Kielemme siis muuttuu hurjasti vuosien saatossa.Pitänee vain yrittää ymmärtää sitä nuorisokieltä! MOT.
Jore, K, u lit!
Suomen kieli om muuttumassa. Kaikki puhuvat malliin:
– Suomi, Ruotsi ja Norja on Pohjoismaita.
Pitäisi olla ovat eikä on
Tai puhuvat:
– Hänen kirja on hyvä.
Pitäisi olla:
– kirjansa eikä kirja
Televisio on pahin kielioppisääntöjen murskaaja. Uutisissa jatkuvasti turmellaan
kaunista suomen kieltä liitteineen.
Pahalta tuntuu kuunnella.
Jatkoa äidinkielemme raiskaukselle: Me puhutaan niinku me ei osata, tavallaan niiku me ollaan tyhmiä. Me ei otera rokotusta, niinku tavallaan niiku lääkkeitä niiku ei tarvii kun niinku harkiten. Niinku höpö höpö… Tavallaa….
Sama apatisoituminen näkyy ihmisten elämänasenteissa, ”otan niinku kaljaa joo. En niinku osaa muuta”…
Tuli tuossa muisteltua Uudenkylän koulun tyttöä kitaran kanssa:
No niin, nyt on siirrytty talvi- eli normaaliin aikaan.
Aamut ovat hieman valoisampia, mutta illat pimenevät aikaisemmin.
Tykkään aamuisin katsoa telkkaria ainakin sen verran, että aamukahvi tulee juoduksi ja uutiset sekä päivän sää tulee selväksi.
Tavallisesti telkkarin vieraiksi on tullut viisaita vieraita jotka setvivät päivän tai viikon puheenaiheita. Keskusteluissa vilahtelee hienoja uusia tai outoja sanoja. Mistä ne keksivätkään niitä. Tuskin menee aamuakaan, etteikö minun pidä mennä googlailemaan sanan merkitystä. Kun vain tietäisi miten se kirjoitetaan, että osaisi sanakirjasta etsiä.
Viime viikolla johtavana teemana tuntui olevan pääministerin suututtamat puoluetoverit. Se ei vielä lähemmin selvinnyt mitä pahaa pääministeri oli tehnyt. Perjantai- aamuna tuli telkkariin ”jälkiviisaat” jotka sitten tarkkoivat johdetusti jos viikon tapahtumista jotain olisi jäänyt epäselväksi. Yksi teemoista oli tämä pääministerin moka. Ja nyt sanottiin selvästi pääministerin sanoneen puoluetovereitaan ”boomereiksi”
Niiltä istumilta piti lähteä Googlesta tutkimaan uutta sanaa. Ja kyllä löytyikin tietoa, koko loukkaus on kopioitu tähän sitaatteihin. .”boom-boom-boomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin”
Boomer on kuulemma jo vanhentunut sana. Monta uutta on keksitty. Mutta koska minä kuulin sen ensi kerran, niin pitää kirjata ruutupaperivihkoon muitten tyhjänpäiväisten sanojen lisäksi. Cool siellä jo onkin, mutta kun se ei tunnu loukkaavan ketään niin selitystä en ole kirjannut. Selityksen mukaan Boomer ei ymmärrä nuorempaa sukupolvea. Sehän tiedetäänkin, mutta tarvitaanko siihen lontoonkieleltä kuullostava sana.
Hienosti sanottu Sam. Sinulla on tuota sanavalmiutta. Nytpä tuon talviajan salaisuuden tiedän. Siis aamut ovat valoisampia ja illat pimeämpiä. Mikä neronleimaus. 🙂 Moni ei sitä Värtsilässä hoksi. Vai olikohan se toisinpäin. 🙂
Luin FB:stä Tohmajärven kunnan tiedotteen ja siinä mainittiin myös Värtsilän koulun lunastamisesta pitäjäyhdistyksen haltuun. Mietintä aikaa on jatkettu ensivuoden toukokuulle ja perään ”ukaasi” siitä, jos yhdistys ei lunasta laitetaan kiinteistö myyntiin tai purkaminen uhkaa. Jäsenmäärältään pieni yhdistys ja iso kiinteistö ovat hankala yhdistelmä. Mistä rahat kiineistön ylläpitoon, muutoin on edessä konkurssi. Löytyisikö koulun tiloihin yrittäjiä joiden vuokratuloilla kiinteistö pidettäisiin kunnossa. Mitä sitten sanoo verottaja siitä millaiset kymmenykset valtio haluaa tämän kaltaisesta toiminnasta. Tässä tapauksessa raha on luotettavin konsultti ja toimikaa sen mukaan mitä tilinpäätös osittaisi.
Alpo,minulla on sama vaiva muuttuvan Suomen kielen ymmärtämisen suhteen kuin Sinulla.Kun keskustelen nuorison kanssa niin laagaan mut se on ihan K olen silti kuulemma ihan bag.Nälä wallahi,kuuluu minun siihen vastata.
Nuoriso tulee minun luokseni kun ramu on kuulema ihan h8r ja ne tarvii turvaa.
Tuntuu kuin kielen muuttuminen olisi kiihtynyt.Englannin lainasanoja viljellään laajasti ja on aivan yleistä katukielessä että osa asiasta puhutaan Suomeksi ja osa englanniksi.Hgin uusi pormestari on esittänyt ihan vakavissaan että englanti otettaisiin kolmanneksi viralliseksi kieleksi Suomen ja ruotsin lisäksi.
Agricola saattaisi sanoa asiasta vaikka näin,
Oppi nyt wanha ia noori jolla ombi sydhen toori.Ei pide catoman se wehin boockstavi eikä mös yxa rachtu laista.
Kielitaitoni on kehitynyt seuraavasti:
– vanhus
– kalkkis
– fossiili
– boomer
Mitä kaikkea sitä oppiikaan, kun ”vanhaksi” elää?
Minä taijanki olla nuori, kun en älyä Agricolan tekstistä loppuosaa. Olisitko, Jore, kiltti ja kääntäisit tämän lopun
”yxa rachtu laista”?
Koulusta voisi tehdä ammattitaitoisten yrttämiseen pyrkivien nuorten aloitus kohdaksi. Nopeasti tulee mieleeni: hitsaus palvelu, taonta palvelu ahjossa, sähkötyöt, lvi-palvelut, Vanhustenhuolto kotipalveluna, ruuan kotiin kuljetus, auttaminen tietotekniikan hyödyntämisessä, myös ryhmille päivittäistä toimintaa. Nopeasti vai nämä tuli mieleeni. Tehkää ja ajatelkaa,
kun teidän luovuus on rajaton.
Mietin tässä yhteydessä. Voisiko kyläyhteisön hyvissä hankkeissa saada EU:n tukea. Kannattaa selvittää. Kysyjä ei tieltä eksy.
Yritetään Tuula yhdessä ymmärtää noin 500-vuotta vanhaa Suomen kirjakieltä.Tuo lause on tosiaan malli
Agricolan kehittämästä Suomen kirjakielestä.
Siinä koko lauseessa mielestäni jaetaan kansalle oppia jossa kehotetaan katsomaan asioiden kokonaisuutta eikä tarttua yksityiskohtiin.Nykyinen konsultti sanoisi:”Pitää nähdä metsä puilta”.
Eli yxa ei tarkoita tuossa kirvestä vaan yhtä.Yxa rachtu laista on tulkintani mukaan …yksi osa laista.
Koko lauseen kääntäisin näin: ei pidä katsoa sitä vähäisintä (pienintä)kirjainta eikä myöskään yhtä osaa(rahtua)laista.
Kielemme siis muuttuu hurjasti vuosien saatossa.Pitänee vain yrittää ymmärtää sitä nuorisokieltä! MOT.
Jore, K, u lit!
Suomen kieli om muuttumassa. Kaikki puhuvat malliin:
– Suomi, Ruotsi ja Norja on Pohjoismaita.
Pitäisi olla ovat eikä on
Tai puhuvat:
– Hänen kirja on hyvä.
Pitäisi olla:
– kirjansa eikä kirja
Televisio on pahin kielioppisääntöjen murskaaja. Uutisissa jatkuvasti turmellaan
kaunista suomen kieltä liitteineen.
Pahalta tuntuu kuunnella.
Jatkoa äidinkielemme raiskaukselle: Me puhutaan niinku me ei osata, tavallaan niiku me ollaan tyhmiä. Me ei otera rokotusta, niinku tavallaan niiku lääkkeitä niiku ei tarvii kun niinku harkiten. Niinku höpö höpö… Tavallaa….
Sama apatisoituminen näkyy ihmisten elämänasenteissa, ”otan niinku kaljaa joo. En niinku osaa muuta”…
Tuli tuossa muisteltua Uudenkylän koulun tyttöä kitaran kanssa:
https://www.youtube.com/watch?v=MUNwxJEa8FY