Nimipäiviä viettävät viikolla 35
Maanantai 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi
Tiistai 31.8. Arvi
Keskiviikko 1.9. Pirkka
Torstai 2.9. Sinikka, Sini, Justus
Perjantai 3.9. Soile, Soili, Soila,
Lauantai 4.9. Ansa
Sunnuntai 5.9. Roni, Mainio
Sunnuntaina 5.9. vietetään Yrittäjän päivää.
Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen. Vuosittaisen Yrittäjän päivän järjestäjä on Yrittäjän Päivä -säätiö, jonka taustavoimina on laajasti Suomen elinkeinoelämää ja yrittäjätahoja. Säätiön toiminnan tarkoituksena on yrittäjätoiminnan tukeminen ja yrittäjyyden arvostuksen edistäminen. Säätiön anomuksesta 5.9. on merkitty almanakkaan merkkipäiväksi.
Lisätietoja.
Artikkelikuva: Taiteilija Eva Löfdahl Yrittäjäpatsaan edessä Kampin Narinkkatorilla vuonna 2006.
Erämiehen ajatuksia
Aurinko paistelee
kissa heinää haistelee
susirajan mies
kotipolttoista maistelee
Siinä se riemu raikaa
eikä ole töihin aikaa
vene pitäis huoltaa maihin
mutta jätän sen lauantaihin
Elämä on mallillaan
ja hirvet hollillaan
eipä ole ollut havua hatussa
helistimen kanssa ajopuuhissa
Aina siitä saa lihaköntsän
ja peijaisista olon röntsän
Viime syksynä kantoivat autoon
kun aloin varomattomia laukoon
nyt seison hiljaa kuin tatti
enkä kerro minkä virheen teki matti
joskus sitä tulee sohlattua emo väärä
siitä ei pukahda viisas jäärä
no, elämässä tule virheitä aina
varsinkin tansseissa lauantaina
kun naiset ryysyihin tarttuu
ja kohta vahinkolapsi varttuu
Martti Lipponen – Korona (runo)
https://vartsi.net/2020/04/07/korona/#comment-1674966
Lisäsin kunnon lompsan (rahakukkaro) kuvia juttuun ”Ostokorttien aikaan 2”
Täähän jumittui tuohon kolmeen kävijään.
Mikäs ongelma se semmonen.
Männään tästä ohi että heilahtaa.
Tuokii Lasse Kalervo joutavia kirjoittelee.
😉
Rakkaus on vinkeä juttu
Mahtava aarre CD-boxiksi
Iskelmä soi rakkautta, ( 4CD), Valitut Palat Kustannus 2021
Rakkautta ja rakkauslauluja voi lähestyä monella tapaa. Itse tiedän jo introsta mikä biisi on tulossa. Samalla tulee mieleeni värisuora laulajasta ja esittäjistä, tai henkilöhistoriaani ulottuvista live-tapahtumista.
Vieno Kekkosen näin pienenä poikana Joensuun messuilla, jossa hän lauleli alueelle kyhätyn laivan keulakannella.
Kari Tapiota kuuntelin kirkkokonsertissa ja sain kuulla legendan hartaimpia virityksiä. Ile Vainio irvaili Karia matkasaarnaajaksi kun hän sijoitti usein ohelmistoonsa ja levyille hivenen uskonnollista eetosta.
Mestari vähän yski eräässä viimeisimmistä konserteistaan ja joskus piti orkesterin suoda omalla panoksellaan levähdystauko. Mutta käden Kari veti tunnetulla tavallaan lippaan konsertista lähtiessä.
Carola oli Tapsa Rautavaaran lämmittelijänä Joensuun urheilutalolla ja kuinka ollakaan, joku tönäistiin lasioven läpi sisään. Tungos oli melkoinen. Tapsa marssi kitara olalla keskikäytävää ja tuumi orkesterille miehekkäällä tavallaan:
– Yksi on tullut jo lasista läpi, mutta pojat h-molli.
Badding laittoi peukalot farkunkauluksen alle ja intoutui Fiilaten ja höyläten biisiin. Ihme että sytkäreissä riitti polttoainetta, kun lähes kaikki katsojat kohottivat ne kohti kattoa. Badding oli herkkä tulkitsija ja koki elämässään veneen alla asumiset ja mestarina kohtelun pieteetillä.
Onhan näitä muistoja. Mutta tähän kokoelmaan. Se on ns. nappisuoritus. Silkka timantti suomalaisen iskelmän ja taidolla suomennettujen covereiden ystäville.
Neloslevylläkin on tosi aitoja rakkauden virityksiä. Siellä päästättelevät taiturimaisesti mm. Kaija Koo, Lauri Tähkä, J.Karjalainen, Suvi Teräsniska, Pave Maijanen, Ressu Redford, jne jne… Jokaisella levyllä on yli kaksikymmentä namipalaa.
Mutta asiaan. Nyt ei wanhan kriitikkoressun asteikko riitä kokoelman arvioinnissa. Ja vielä tuo subjektiivinen harhakin pönkeää esille.
No heitetään nyt vaikka excellent +++, vaikka tätä hommaa ei voi arvosanoissa mitata. Se ui sydämeeni kuin se kuuluisa sukkula venukseen. Voi sitä itkujen, herkistymisten ja rakastumisten määrää, jonka nämä kaikki laulut ovat stimuloineet esille suomalaisissa.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
Vai kolme kävijää, arveli Jouko. Sitä on niin totuttu peukkuja laskemaan..
Tässä V’ärtsissä ei jaetakaan ”peukkuja” ihan löysin perustein. Tätäkin juttua on katsottu yli kolmesataa (315) kertaa jo ennen Joukon avittamista. Pitemmällä ajalla katsottuna keskimääräiseksi kommenttimääräksi on tullut noin yksi sataa lukijaa kohti.
Lauantaiaamun tunnelmaa tv:n äärellä: paralympialaisten rugbyn loppuottelu Britannia – USA. Jenkit jäivät hopealle! Hyvä niin!
Tunnelmaa kuitenkin nostatti tuota enemmän, kun muistelin omaa urheiluaikaani – nuoruudessa. Hiihto, juoksu, ampumahiihto, pesäpallo – terveillä jaloilla ja käsillä. Mutta entä nuo rampautuneet. Miten se on mahdollista! Jokainen onnistuminen herätti kunnioitusta. Ja sitten se voittajien iloinen leikki!!! Urheilua kauneimmillaan. Varsinkin kun joukkueet olivat ns. sekajoukkueita – miehiä ja (viehättäviä) naisia.
Toivottavasti tällaista tv:tä katselevat myös sohvalla löhöävät, läppäriä näppäilevät nuoret!