Raskas Patteristo 1 80 -vuotta

Teksti: Tuomo Aho
Kuvat: Tuomo Aho

  
Ingressi

Kesällä tulee kuluneeksi 80 v. jatkosodan syttymisestä. Sukupolvi, joka joutui kokemaan sodan kärsimykset ja kurjuuden ansaitsee tulla muistetuksi ja kunnioitetuksi. Kurikassa jatkosotaan perustettiin mm. Raskas moottoroitu tykkipatteristo, joka oli ns. ylijohdon tykistöä. Sen perustaminen alkoi 19.6.1941. Patteristo kotiutettiin 20.11 1944.
 
 

Patteriston 80v. muistomerkki Tohmajärven Värtsilään

Muistomerkin paikka. Kenraalinkylän tien risteys.



Monelle yksikölle ja joukolle on menneinä vuosina ja vuosikymmeninä pystytetty muistomerkkejä myös rajan läheisyyteen. Raskas Patteristo 1:n perinneyhdistys on päättänyt, että Kurikassa perustetulle Raskas Patteristo 1:lle tullaan organisoimaan muistomerkki alueelle, josta heidän varsinainen sota alkoi. Patteristo keskitettiin heinäkuussa 1941 Tohmajärven Kenraalin-Kaustajärven kylän maastoon. Massiivinen kokonaispainoltaan n. 40 tn. muistomerkki paljastetaan päivälleen 80v. sen jälkeen, kun Patteristo ampui ensimmäiset laukaukset tuliasemistaan.

Tohmajärvellä juhlaväki pääsee tutustumaan lauantaina iltapäivällä patteriston autenttiselle tuliasema-alueelle. Sieltä jatketaan tutustumista 80v. takaiseen aikaan ajamalla täsmälleen samaa reittiä, jota patteristo käytti marssiessaan kohti tuntematonta. Pääsemme erikoisjärjestelyin rajavyöhykkeelle ja näemme nykyisen Venäjän puolella tieuran, jota pitkin patteristo ajoi kohti Värtsilään. Reittimme kulkee piikkilangalle saakka, josta Venäjän rajaan on vain muutama metri.
 
Varsinainen muistomerkin paljastustilaisuus alkaa sunnuntaina 4.7. klo 12.00 ja sen arvioidaan kestävän noin klo 15.00 saakka, jonka jälkeen on maastoruokailu. 
Tilausuudet ovat kaikille avoimia ottaen huomioon mahdolliset koronasta johtuvat rajoitukset.

Muistomerkin valmistelut täydessä vauhdissa

Viime kesästä alkaen muistomerkin valmistelutöitä on tehty monella rintamalla. Muistomerkin kivet on nyt saatu siirrettyä paikoilleen. Sopivat luonnonkivet löytyivät pitkällisen etsimisen jälkeen Saarivaaran kylästä pellon reunasta n. 10 km päästä tulevan muistomerkin paikasta. Kivet ovat massiivisia ja niiden siirto täytyi tehdä talvella roudan aikaan. Aivan ilman ongelmia siirto ei onnistunut. Joensuusta tuli alueen isoin Hiab-auto, mutta se ei jaksanut nostaa varsinaista muistomerkkikiveä. Pari viikkoa sitten paikalle tuli jykevämpää kalustoa. 70tn. ajoneuvonosturilla ja lavetilla muistomerkkikivi saatiin lopulta siirrettyä. Seuraavaksi muistomerkin valmistelutyöt jatkuvat kiviin tulevien laattojen ja merkkien valuilla.

Share

12 comments for “Raskas Patteristo 1 80 -vuotta

  1. Näitä muistomerkkejä tarvitaan. Eikä tarvitse olla sotaintoilija. Kiitos Kurikan pojille ja luulenpa että Niiralaan menee kiitos myös. Tykistöstä yleensä Värtsilän osalta kaivaittaisiin lisää tietoa.

  2. Kunniallisia perinteitä vaalien.

    Hyvä Kurikka ja Värtsilä!

  3. Tapani, Värtsilän valtausta tuki monta patteristoa. Tulenjohtopaikka oli Selänteentien varrella. Pesäkkeet ovat vieläkin näkyvissä. 90-luvun alkupuolella paikalla kävi Vaasasta tykistön evl.evp, joka kertoi nuorena luutnanttina johtaneensa keskitetysti epäsuoran tulen Värtsilään.

  4. Kiitos. En ole tykistömiehiä, mutta asia kiinnostaa kovasti, koskapa tykistöllä ja kuulemma aika railakkaalla sellaisella alkoi Värtsilän takaisinotto. Jos tulenjohto oli Seläänteentien varrella, koskiko se tykkejä Santamäessä, Verneri Tietäväisen pellolla, Selänteentiellä, Patsolan koululla ja mahdolisesti Kukkovaarassa? olleita tykkejä? Ja/tai oliko tykkejä muuallakin? Jos tiedät Matti asiasta ,toivon kovasti, että vastaa kyselyyni ja mahdollisesti jotain muutakin. Tiedän että meitä tiedonjanoisia on muitakin.

  5. Komppaan Tapania,aihe kiinnostaa.

    Voisikohan Matti kirjoittaa aiheesta vielä oikein jutun.
    Tästä merkittävästä lähihistoriasta,eli Jatkosodan ensimmäisistä päivistä Värtsilässä on kyllä kirjoitettu mutta kokonaisuuden hahmotus tapahtumista on ainakin minulla puutteellinen.

  6. Tiittasen Raimo tapasi tuon tulenjohtajan. Harmi, ettei tullut tarkemmin kyseltyä aikoinaan Ramilta. Varmaan oli ollut puhetta, mitkä patteristot ampuivat ja missä niiden tuliasemat olivat.
    Selvitellään kevään aikana.
    Löppösen Reinolla on kyllä kokonaiskuva Värtsilän valtauksesta.

  7. Ramin mukana meni varmasti paljon tietoa. Sentakia tämä Värtsi on olemassa että saadaan pienikin tiedonmurunen talteen. Kaurilassa on varmasti tietoa. Tietenkin Sotamuseo ja digiarkisto ovat ne viimeiset oljenkorret.

  8. Sotapäiväkirjojen mukaan osasto Korvenheimo, linnoitusjoukoista ja rajajääkärikomppaniasta muodostettu osasto valtasi Värtsilän etelästä hyökäten vahvan tykistön tukemana 10.7. klo 17.00 alkaen.Evl Susitaipaleen rykmentti taas hyökkäsi pohjoisesta ja tuli palavaan Värtsilään 11.7.
    Suoraa rintamahyökkäystä ei yritetty, koska tiedettiin venäläisten linnoittaneen välirauhan aikana koko itärajan.
    10/11.7. venäläiset vetäytyivät Värtsilästä ja sytyttivät sen lähtiessään tuleen.
    Tykistöhommaa vielä selvittelen.

  9. Kyösti Jaatisen ja Seppo Luukkaan toimittamassa kirjassa Sota-aika muistoissamme entinen naapurimme ratavartiolta Eino Konttiaho muistelee mm näin:”Olin 9.7 41 Kuosmasen sillalla vartiossa,kun rajanaapuri ylitti valtakunnan rajan ja hyökkäsi Naumasen kalliolle kokonaisen komppanian voimalla.Pääpaikassa Kaurilassa ollut Lukkarisen joukkue hälytettiin muun porukan kanssa venäläisiä vastaan”
    Tässä taistelussa kaatuivat Kekäleen pellon takana metsässä Viljo Hurri ja Arvid Varonen.Sotamies Alpo Kauppinen sai osuman kranaatista Rillinkisuolla.

    Eino jatkaa tarinaa kun hän oli 10.7.41 huokkäämässä Muskon tien suunnassa rajan yli.He ylittivät rajan rajamerkki 62:n kohdalla.
    Katsoin P-KR:n historiikkiä paikantaakseni 62:n merkin sijainnin mutta nykyisin ko merkkiä ei taida enää olla.III/67 on Perämuskon ja Niiralan välissä.
    Lukkarisen joukkue eteni pohjoisesta kohti Värtsilän asemaa.Rajalle menessä oli viisinkertainen piikkilankaeste jonka joukkue ylitti kaatamalla puun esteen päälle.
    10.7 illalla oli oma tykistö ja raskas krh ampunut Kaurilan suunnasta voimakkaan keskityksen Värtsilään.Samaan aikaan oli paukkunut kova ukkonen.
    “Jytinää oli ilmassa ja maassa,helvetti oli päässyt valloilleen”toteaa Eino.

    Konttiahon asuessa Ratavartiolla 60-luvulla hän tuli aina kotona ollessaan istumaan ulos kuistille ukonilman aikaan.Vaikka aamuyöllä.Naapuruston rouvat tykkäsivät kun oli niin turvallinen olo ukonilman aikaan koska Eino istui ulkona.
    Luettuani tämän Einon muistelun tulikasteestaan ukonilmassa,jossain Värtsilän aseman pohjoispuolella,ymärsin miksi häntä ei ukkosen paukkeessa nukuttanut.

    Ratavartion kuistinpenkiltä oli matkaa tuohon Einon sotakokemuksen paikkaan matkaa ehkä 2-3 km.

  10. Kuosmasen sillan alla oli räjäytyspaikat vielä – 60 luvulla kun pikkupoikana niitä ihmeteltiin.

  11. Olikin kovempi muistelo Konttiahon Väinöllä.. huh huh

  12. Tuossa kommentissani puhun pohjoisen suunnasta suhteessa Värtsilän asemaan.
    Kyseessä on tietysti etelä mistä suunnasta osasto
    asemaa lähestyi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *