Karjalaisen TK- rintamakirjeenvaihtajalta
Tekstissä mainittu Helylän eli Hiljulan asema
Tekstissä mainittu Stalinin ja Leninin patsas jalustalla Harlussa.
Päät ovat irrotettuina maassa
Ilmeisesti samasta patsaasta on tämä eri kuva.
Tekstissä mainitaan Stalinin ja Molotovin nimet. Päät katkaistu ja silmät tervattu
Lehtileikkeen lähetti Tapio Näätänen
On ollut mielenkiintoista lukea tätä artikkelia ja katsella SA-kuvagalleriaa niistä paikoista, joista rintamakirjeenvaihtaja kulloinkin kertoo. Jos hän sanoo, että patsaan tyypit istuvat rinnakkain ja päät on poikki, niin kyllä sen TK-kuvaajakin on regoinut ja monet muutkin ovat lähettäneet SA galleriaan vastaavia kuvia, Outoja sanoja ja asioita piti tarkastella Wikipedian kirjastosta , kuten ”stahanovilaiset normit prosentit”. Nämähän oli niitä viisivuotis-suunnitelmiin liittyviä juttuja.
Tuokin otsikkotekstin mainta … ”eivät saaneet koneita käyntiin kun taito ei riittänyt.. ja koneet olivat niissä laatikoissa missä ne heille lähetettiin..” ja tekstissä on samasta asiasta enempi. Tietäisikö joku näistä enempi
En ole missään nimessä mikään asiantuntija ko. asiassa, mutta olen huomannut saman asian , että TK-kuvaajat ja raportoijat lisäsivät aimoannoksen isänmaallisuutta juttuihinsa. Pitää muistaa tässäkin jutussa ajankohta v.-41 jolloin sodan kannalta tilanne näytti hyvältä. Venäläisten kannalta voi puolustella sitä, etteivät saaneet tehdasta käyntiin, koska luovutuksesta oli vain puoli vuotta. Jatkosodan jälkeen samaan asiaan meni kaksi vuotta ja kaikki kunnostustyöt teetettiin omalla vankityövoimalla. Kyllähän jos ihmiseltä viedään syntymäkoti ja sitten se saadaan takaisin aiheuttaa monenlaisia reaktioita. Tuo silmien tervaus ei tunnu oikein suomalaisuudelta. Jatkosodan jälkeen meidän ikäluokat ”hiljennettin” täysin voittajan taholta. Vieläkin naapuri pitää ottaa huomioon kun tehdään ulkopoliittisia päätöksiä. Euroopassa eikä missään muuallakaan maapallolla Venäjällä ei juuri ole oikeita kavereita. Vain kun tarvitaan sotaa ja – tarvikkeita kaveri löytyy.
Sivun alalaidassa kuva Värtsilän tehtaasta ennen sotaa. Nyt on digitoitu lehti-ym. arkistoita lisää, ja löytyy mielenkiintoisia artikkeleita. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2007265?page=5
Onkohan tuossa otsikkotekstissä vuoden virhe vai mitä tarkoittaa ”Tehdasrakennukset ovat siinä kunnossa kuin luovutettaessa maaliskuussa 1939 ja… ”
Minun ymmärtääkseni tehdas luovutettiin valloittajalle talvisodan päätyttyä maaliskuulla 1940.
Tuo loppu otsikosta on tuttua ”Koneet laatikoissa siinä kunnossa kuin ne heille lähetettiin niiden vaatimuksesta” ja ”eivät saaneet koneita käyntiin”
Tällaisia tarinoita mm äitini kertoi useat kerrat. Kun suomalaiset jättivät tehtaan, niin eihän he sitä aivan toimivana tietenkään jättäneet. Tiettävästi eivät tuhonneet mitään, mutta ottivat mukaansa tärkeitä, avainasemassa olevia koneita ja laitteita, joita ilman tärkeimmät tehtaan osat eivät toimisi. Siemens- Martin uunit olivat sähkökäyttöiset, ja hyvin harvinaiset, olivat ensimmäiset maailmassa, joten paras tietotaito oli Wärtsilässä.
Kaikki Suomen sotilaat eivät olleet rintamalla, vaan muutamat pitivät tuotantolaitoksia toiminnassa, kuten Wärtsilän tehdastakin. Isäni oli siinä porukassa. Eipä se tärkeitten moottoreiden pois vieminen paljon auttanut, koska ne piti palauttaa. Niinkuin artikkelista ilmenee, ne oli palautettu, mutta kokoamisohjeet oli kuitenkin tainnut unohtua laatikoista.