Lupasin itselleni jo vuosia, vuosia sitten, että en tee mitään uudenvuoden lupauksia ja terttomi nuo lupaukset ovat pitäneet erittäin hyvin:-)
Värtsiläiset, miksi olemme hiljaa, vaikka sudet luikertelevat pihoillamme? Joku luonnonsuojeluyhdistys Tapiola vaikuttaa Itä-Suomen hallinto-oikeudessa enemmän kuin täkäläinen paikallinen asiantuntemus.
Demokratiassamme on nivelrikko. Olisiko kansalaisadressin aika?
Järkivihreä mielipiteeni on: sudet pysykööt metsissä ja koirat pihoissamme. Jos ei muu auta, niin pyssyt paukkumaan.
Jotenkin tuntuu siltä, että ennen oli paremmin kuin nykyään. Osattiin pitäjissä ja kylissä tehdä oikeita päätöksiä. Nyt jokin hämäräperäinen Tapiola kirjoittaa kokouspöydissään lausuntoja, joita hallinto lukee kritiikittömästi.
Palaan susiaiheeseen. Lukekaa tämänpäiväisestä Karjalaisen Mielipide-palstalta Mika Piiroisen asiallinen kirjoitus! Ja kertokaa, mikä on luonnonsuojeluyhdistys Tapiola. Minä kun löydä tietoja. Missä on yhdistyksen paikka? Kuka sitä johtaa? Miksi se tietää paremmin kuin Värtsilän riistanhoitajat? Esimerkiksi Kunnaksen Pekka!
Vai pieni ! Minusta aika tuhti tietopaketti onkin.
Värtsissä on muutamia artikkeleita ennestään mainioine kommentteineen.
Laitetaa susikeskusteluun oma ketju
Kannatti katsoa ja kuunnella Eero-Matin tuottama keskusteku, Kiitos!e
montakos niitä susia on
onko jotain laskentaa suoritettu
entäs karhun köllyköitä
Mitäs ne sudet ovat tehneet
Entäs nämä ns. metsäomenat,
siis karhut
Minun lapsuudessa laittoivat
venäjälle kyselyn, että voisivatko
he vähentää susiaan, kun niitä
tulee rajan yli värtsilään
Vastaus tuli paluupostissa:
” Meillä ei ole susia. Tapakkaa
omat sutenne.”
Et sillei. Sinnepäin tuskin
kannattaa valituksia laittaa.
😉
Sanomalehti Karjalaisessa oli suru-uutinen, että
prof. Veijo Saloheimo on kuollut. Pälkjärven
kotisivuilla (sinne pääsee Värtsin linkistä) on nyt
esillä Veijo Saloheimon pitämä puhe: Pälkjärven evakkoja
talvisodan jälkeen. Alussa hän mainitsee myös Värtsilän
evakot, esim Lintuset.
Lupasin itselleni jo vuosia, vuosia sitten, että en tee mitään uudenvuoden lupauksia ja terttomi nuo lupaukset ovat pitäneet erittäin hyvin:-)
Värtsiläiset, miksi olemme hiljaa, vaikka sudet luikertelevat pihoillamme? Joku luonnonsuojeluyhdistys Tapiola vaikuttaa Itä-Suomen hallinto-oikeudessa enemmän kuin täkäläinen paikallinen asiantuntemus.
Demokratiassamme on nivelrikko. Olisiko kansalaisadressin aika?
Järkivihreä mielipiteeni on: sudet pysykööt metsissä ja koirat pihoissamme. Jos ei muu auta, niin pyssyt paukkumaan.
Jotenkin tuntuu siltä, että ennen oli paremmin kuin nykyään. Osattiin pitäjissä ja kylissä tehdä oikeita päätöksiä. Nyt jokin hämäräperäinen Tapiola kirjoittaa kokouspöydissään lausuntoja, joita hallinto lukee kritiikittömästi.
Palaan susiaiheeseen. Lukekaa tämänpäiväisestä Karjalaisen Mielipide-palstalta Mika Piiroisen asiallinen kirjoitus! Ja kertokaa, mikä on luonnonsuojeluyhdistys Tapiola. Minä kun löydä tietoja. Missä on yhdistyksen paikka? Kuka sitä johtaa? Miksi se tietää paremmin kuin Värtsilän riistanhoitajat? Esimerkiksi Kunnaksen Pekka!
https://tapiolary.com/?page_id=624
https://www.facebook.com/lsltapiola/
KIITOS, Tuula! Tuntoni varmistui: Värtsilän riistamiehet tietävät riittävän hyvin susitilanteen täällä itärajalla. Annetaan heille tukemme!
https://youtu.be/pys_Vn3PG58
Siinä pieni katsaus kyseiseen aiheeseen:-)
Vai pieni ! Minusta aika tuhti tietopaketti onkin.
Värtsissä on muutamia artikkeleita ennestään mainioine kommentteineen.
Laitetaa susikeskusteluun oma ketju
Kannatti katsoa ja kuunnella Eero-Matin tuottama keskusteku, Kiitos!e
montakos niitä susia on
onko jotain laskentaa suoritettu
entäs karhun köllyköitä
Mitäs ne sudet ovat tehneet
Entäs nämä ns. metsäomenat,
siis karhut
Minun lapsuudessa laittoivat
venäjälle kyselyn, että voisivatko
he vähentää susiaan, kun niitä
tulee rajan yli värtsilään
Vastaus tuli paluupostissa:
” Meillä ei ole susia. Tapakkaa
omat sutenne.”
Et sillei. Sinnepäin tuskin
kannattaa valituksia laittaa.
😉
Sanomalehti Karjalaisessa oli suru-uutinen, että
prof. Veijo Saloheimo on kuollut. Pälkjärven
kotisivuilla (sinne pääsee Värtsin linkistä) on nyt
esillä Veijo Saloheimon pitämä puhe: Pälkjärven evakkoja
talvisodan jälkeen. Alussa hän mainitsee myös Värtsilän
evakot, esim Lintuset.