Hynysten elämää Värtsilässä 2

Kuvat ja teksti Jouko Hynynen, Teuvo Hynysen poika.

Ale (Aleksander) ja Aino Hynynen

Alella ja Ainolla on viisi lasta:
Teuvo, Toini, Eino, Urho ja Sinikka.

Volume Pills Review male-enhancement – Does It Really Increases Volume ?Are you looking briansky to increase the volume of your semen? Do you briansky want your ejaculation to be humongous?If the answer to the above two male-enhancement questions is male-enhancement male-enhancement yes, then you should definitely briansky read briansky this Volume Pills review till briansky male-enhancement the very end.As I have shared my personal experience in this Volume Pills review. At the same time, I have tried to cover some basic information about this dietary supplement.You would be able to know what are briansky Volume Pills? How do they work? What are the ingredients briansky involved in the production? And of course, my personal consumption journey. what is volume pills?Volume pills are dietary supplements that could support men in improving briansky their sexual health and briansky performance along with an increase in physical stamina.These pills briansky male-enhancement could provide you male-enhancement the strength and stamina so that you are briansky able to satisfy male-enhancement your briansky partner to the fullest.Volume Pills may help you last longer with harder erections by male-enhancement acting as a dietary supplement.The manufacturer male-enhancement claims that these pills male-enhancement could help you in ejaculating even 5 times more briansky male-enhancement volume of your semen than any male-enhancement normal day.The good thing about these volume pills is you don’t need any male-enhancement sort of prescription before using them.Therefore, you would be ready to enjoy briansky these male enhancement pills. As per the manufacturer, one of the major USPs of these pills is that these pills briansky are 100% natural.And the male-enhancement ingredients used in the manufacturing process of pills are obtained from nature.Because of this reason, briansky a number of customers of volume pills find it really safe and side effect free, as they use this pill male-enhancement on daily basis.Now let’s try to understand the science behind the working procedure of volume pills.

Ale Hynysen Teuvo-pojan sukuhaaran vaiheita. Osa II

Teuvo Hynynen.
Rengiksi kansakoulun jälkeen

Lapsuushan on mennyt Värtsilässä, Kylänpäässä.
“Kylänpäällä” tarkoitetaan aluetta, joka on Sääperin, Onkilammen ja Ryösiönjärven välissä. Entisestä rajavartiosta tai Kunnaksen talosta vanhan Värtsilän keskustan johtavan tien kahta puolta. Se oli todella kylän sivua se paikka. Kumminkin kuului Värtsilän keskustaan. Paikka ei ole kaukana nytkään, mutta kuitenkin Venäjän puolella

Vanhan Värtsilän Kylänpään aluetta tilusnumeroin. Kartta vuodelta 1922



Kansakoulun käytyä pettymys oli lapsella suuri, kun olisi ollut halu oppikouluun mutta kun ei ollut mahdollisuutta rahallisesti. Opettajakin oli kehoitellut mukamas pyrkimään. Se teki asian vielä vaikeammaksi, kun tiesi, että se on mahdotonta.

Kuva noin vuonna 1930 Vanhan Värtsilän kirkon pihassa vuoden 1918 muistomerkin edessä. Kuvassa Ale Hynysen pojista oikealla Urho ja vieressä takana Teuvo. Tunnistaakohan kukaan?

Kansakoulun loputtua 12 vuotiaana Teuvo on mennyt renkipojaksi Kunnaksen taloon. Tämä tila on edelleen tällä puolella rajaa. Matkaa oli Teuvon kotoa sinne puoli kilometriä. Siellä ne olivat Kylänpään lapset käyneet kuuntelemassa lastentuntia. Salissa se radio oli ja sinne ne lapset ovat saaneet tulla kenkinensä. Eihän siihen aikaan otettu kenkiä pois. Olen ihmetellyt Teuvolle aikoinaan tätä Fanni emäntää, että kuinka se päästi teidät hienoon saliin, mutta niin vain oli ollut. Itsellään Fannilla oli neljä poikaa. Tämä hieno talo oli palanut ja silloin Teuvo on otettu sinne apupojaksi lähinnä tiiliä puhdistamaan sen palon jäljiltä aluksi ja sitten muihinkin töihin. Siellä oli hyvä olla. Tämä emäntä oli hyvin sydämellinen, mutta palkka oli pieni. Sitten joku Teuvon kaveri oli pyytänyt heille suuremmalla palkalla. Entinen palkka oli 50 mk ja tämä tarjous oli 200 mk. Johan se nyt houkutteli. Kotiinhan sitä on rahat tuotu siihen aikaan. Siellä talossa oli todella renkipojalla tekemistä. Talossa oli oma poika, mutta hän ei juuri töihin tarttunut. Isänsä makasi halvaantuneena ja emäntä johti taloutta ja pätevä olikin siinä. Oli opettanut kädestä pitäen teurastukset sun muut taloudessa vastaan tulevat työt. Kaikki maatyöt olivat Teuvon harteilla. Näin nyt ajatellen oli siinä pikkupojalle hommia ison tilan maatyöt hevosella hoidellen. Kyllä Teuvo sanoi, että työt aloitettiin 6 aikaan ja illalla 9-10 välilläkin ne joskus lopetettiin. (Varmaan kuitenkin yleensä jo klo 18 mennessä on työpäivä loppunut). Tarkkaa tietoa minulla ei ole minkä ikäisenä Teuvo meni sinne, mutta ehkä siinä 13 paikkeilla, kun hyväisesti ennen rippikoulua kumminkin.

Värtsilän rippikoululaiset vuonna 1934.
Vasemmalla opettaja, kanttori Lauri Antila

Rippukoulun jälkeen Teuvo on päässyt Värtsilän tehtaaseen töihin ja oli siellä sotaväkeen asti. Kotiinhan sitä on rahat tuotu siihen aikaan. Se työ liittyi keskuslämmityspattereiden tekoon. En muista, miksi se Teuvo sanoi sitä työtä.

w0223_035

Värtsilän tehdasta 1930 luvulla.

KUVA 7 yllä.
Väinö-serkku, Turusen Väinö, ja Teuvo. Parin vuoden rengin töiden jälkeen tehtaalle töihin. Varmaan rippikoulun aikoihin otettu kuva.

Kuva 8
Komeita nuoria miehiä. Ketä lienevät ?
Onkohan rippipäivä kun on oikiein kravattipuvut päällä

Lisäys..

Tekstissä mainitaan lyhyesti, että Teuvo pääsi tehtaalle työhön, joka liittyi lämpöpattereihin. Tapani Näätänen lähetti kaksi kuvaa Wärtsilän tehtaan tekemästä lämpöpatterista. Ehkä Teuvo on ollut tekemässsä Valokoisen talon lämpöpatterit

Wärtsilä- keskuslämmityspatteri sivulta
Kuva:Tapani Näätänen
Wärtsilä- keskuslämmityspatterin pääty
Kuva: Tapani Näätänen
Vanhan Värtsilän Kylänpää, kartan vasen puoli
Vanhan Värtsilän Kylänpäätä. Kartan oikea puoli
Hynysten tontti, Kuusela rek No 19_15 kehystetty punaisella. Asumukset merkattu punaisella pisteellä.
Alen perhe lähempänä tietä ja Juhon lähellä Ryösiöjärveä.
Kuva lisätty 29.1.2021
Kylänpään asumukset numeroitu.
Nimiä vielä etsitään ja muistellaan,
Kuva lisätty 29.1.2021
Share

22 comments for “Hynysten elämää Värtsilässä 2

  1. Sakari H
    8.12.2020 at 7:14

    Tutuissa lapsuuteni maisemissa, silloin kun ollaan rajan tällä puolella.

    Vanhaa, tuon aikaista karttakuvaa voin selostaa sen verraan, että Sääperijärven korkeusluvusta n. 67 yläoikealle löytyy puron ja tien risteys, jossa kiinni alapuolella on Kejosen talo.

    Edetessä tietä oikealle, kohti kaakkoa, tulee suorakulmamutka oikealle ja seuraava kulma vasemmalle. Tässä ulkokulmassa järven puolella oli Alen mökki. Sisäkulmassa oli myöhemmin ja nykyisinkin entinen Sääperin uusi vartiorakennus. Jatkettaessa tietä 100 m, oli vasemmalla entinen Sääperin vanha vartiorakennus. Molemmissa vartioissa olen asunut lapsuuttani.

    Nämä suorakulmamutkat olivat tiessä sen vuoksi, että tie kiersi tasamaata pitkin, kiertäen välille jäävän jyrkän mäen. Nykyisinhän tie oikaisee suoraan mäen yli. Jatkettaessa mutkien ohi muutaman sata metriä tullaan Kunnaksen talolle, joka on mäellä tien vasemmalla puolella. Talossa tuli monesti käytyä, myös kengät jalassa Fannyn tykönä talon perällä sijainneessa salissa.

    Tie, jota edellä pätkän matkaa kuljettiin, sijaitsi peltojen ja metsän rajalla. Kunnaksesta pieni matka eteenpäin tullaan nykyiselle valtakunnan rajalle.

  2. Alpoaatos
    8.12.2020 at 8:47

    Tietääkseni en ole koskaan nähnyt Ale Hynystä, mutta näitten Hynysten kirjoitusten myötä olen oppinut ymmärtämään miksi hän siellä mökilläänniin paljon istua karjotti ja ahvenia ongitteli.

    Kun katsoo karttaa, niin ymmärtää, että Alen syntymäkotiin ei ole kuin kivenheiton matka, tuskin sitäkään, mutta välissä on väkisin vedetty raja ja kotiin ei pääse. Ale on lapsuudesta asti kalasellut Sääperillä sekä Onkilammella ja Ryösiönjärvellä. Sanottiin, että Ale tuntee jo ahvenet nimeltä, niin paljon on niitten kanssa seurustellut. Uskon, että Ale otti järvestä sen mitä ruuaksi tarvitsi ja muun ajan jutteli kaloille. Uskon, että kalat ovat kuulleet monet tiukatkin mielipteet väkisin vedetystä rajasta ikävästä oikeaan kotiin.

  3. Jouko H
    8.12.2020 at 9:48

    Pitää tarkentaa tuota Alen ja Ainon lapsien lukumäärää. Äidillä on ollut väärää tietoa kuolleesta lapsesta.
    Lapsia oli Teuvo, Toini, Eino, Urho ja Sinikka.Toini oli naimisissa Mielosen kanssa, josta olikin juttua keväällä: https://vartsi.net/2020/04/12/kuka-han-on/

    En kyllä arvannut, että Ale on ollut noin kova kalamies ja legendaarinen kalamies. Mutta uskottava se on, kun tarinat näin kertovat. Mukava kun tiedonjyväsiä kertyy sieltä täältä muisteloista ja näin saa lisätietoa isovanhempien elämästä. Muistelisin, että olisin kuullut sellaista, että Ale ja myös isänsä Samuli olisivat olleet tehtaalla töissä. Siitä en tosin ihan varma ole.

  4. Tapani N
    8.12.2020 at 10:21

    Kartta on ilmeisesti – 30 luvulta. Voi kun talot olisivat vielä nimetty. Paljon on taloja. Aulis ja Seppo Kososen kotitalo ilm. melkein näkyy kartalla?

  5. Alpoaatos
    8.12.2020 at 11:02

    Jonkinlainen kartta on Sakarin jutussa “Vaihtelevat koulumatkat” 27.9.2011
    Siihen on paikannettu taloja 60-70 luvulta

    https://vartsi.net/2011/09/27/vaihtelevat-koulumatkat/?highlight=vaihtelevat%20koulumatkat

  6. Jouko H
    8.12.2020 at 11:45

    Löysin kaksi karttaa netistä. Tässä toinen.
    Linkeistä avautuu isot kartat josta voi kuvan tallentaa tietokoneelle.
    En tiedä onko nämä olleet aiemmin Värtsin sivuilla.
    Noista saa varsin hyvin selvän miten rakennukset ovat sijoittuneet piirretyssä kartassa jatkosodan aikaan 1941:

    http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Topografiset%20kartat/Piirretty%20TT-kartta%201:20.000%20V%C3%A4rtsil%C3%A4%201941%20%283+0%29.jpg

  7. Värtsi / Alpo
    8.12.2020 at 18:41

    Tekstissä mainittiin, että Teuvo oli Wärtsilän tehtaalla tekemässä läpöpattereita.
    Wärtsilän lämpöpattereita on Valkoisessa talossakin. Tapani Näätänen lähetti kuvat

  8. Sakari H
    8.12.2020 at 19:20

    Onpa hienot Wärtsilän ripapatterit ja vielä komia W-logo päätytulpassa.
    Ovat niin hyvät ja osuvat, että jo kuvinakin lämmittävät. Mieltä ainakin.

  9. Eero Tarvainen
    9.12.2020 at 12:46

    Jouko :On ollut mielenkiintoista lueskella tarinaasi Hynysistä. Mummoni Lyyli Tarvainen os. Käihkö s.23.02.1894 varmaan tunsi Teidät, asuivathan he naapureina. Mummolla oli lapsia. Toini s.1915,Toivo s.1916, isä Veikko s.1918, Anna s.1921, Sirkka s.1925 ja Arvo s.1930. Olen tiirannut luupin kanssa rippikoulukuvaa, mutta en pysty tunnistamaan onko kuvassa “meikäläisiä”. Myös kartat ovat minua aina kiinnostaneet. Tälläisia kertomuksia saisi olla enemmän, ne ovat kulttuuriaarteita. Kiitos Jouko.

  10. Tapani N
    9.12.2020 at 17:23

    Tuossa -41 kartassa oli merkitty rautatie Rolan sahalle. En ole aikaisemmin nähnyt tätä kartoissa.

  11. Värtsi / Alpo
    9.12.2020 at 20:55

    Karttoja lisätty

  12. Jouko H
    11.12.2020 at 9:19

    Eero: Kiitos vaan. Kuinkahan lähellä naapurina Lyyli on Alea ja Ainoa asunut? Löydätkö kartasta Lyylin tontin ja tuvan?. Alen mökki on ollut Kuusela sanan K- kirjaimen vas. puolella oleva musta talo. Ei kuitenkaan kirkon pihassa muistomerkin edessä otetussa kuvassa ole Lyylin lapsia?

  13. Eero Tarvainen
    11.12.2020 at 11:51

    Mummon kotipaikka löytyy Käihkölän kohdalta. Kerran Värtsiläisten Seuran kanssa päästiin käymään siellä. Hyvää Joulun odotusta kaikille. Eero

  14. Värtsi / Alpo
    11.12.2020 at 21:05

    Kirjassa “Vireä Vanha Värtsilä” on kerrottu mitä eri laitoksia kuului Wärtsilän tehtaaseen. Esimerkiksi Kylmävalssaus, Rautalangan vetäminen, Naulan valmistus, Galvanoimislaitos, Piikkilangan valmistus, Peltiradiaattoritehdas, Takomuottituotteet jne.

    Hynysten kirjoituksessa Teuvo mainitaan olleen tuolla (radiaattoritehdas) lämpöpatteritehtaalloa.

    Tästä työstä kirja kertoo:

    … Wärtsilän tehdas on ainoa peltiradiaattoreiden valmistaja Suomessa. Radiaattori valmistetaan 0,5 mm rautapellistä, joka pestään puhtaaksi valssikuonasta, kuten vanneraudan valmistuksessakin tapahtuu. Muotolevy leikataan sopivansuuruisikisi kappaleiksi ja ne puristetaan tarkoituksen sopivan muotoisiksi. Kaksi tällaista muotolevyä niitataan keskeltä sähköuuttauksella yhteen ja erikoista pyöröuuttauskonetta käyttäen yhdistetään reunoiltaan yhdeksi kappaleeksi. Siten syntynyt elementti koestetaan paineilmalla ja yhdistetään kaasu uuttauksella tarpeellinen määrä elementtejä lämpöpatteriksi, mikä kokonaisena koestetaan paineilmalla ja maalataan lopuksi harmaalla peitevärillä.

  15. Jouko H
    14.12.2020 at 12:57

    https://www.genealogia.fi/hakem/luettelo076s.htm

    Ale ja Juho olivat tehtaalla töissä. Tuosta listasta löytyy järjestätymättömiä työntekijöitä v. 1929.
    Siitä etsimään tuttuja nimiä, jos löytyisi.

  16. Jouko H
    14.12.2020 at 13:00

    https://www.genealogia.fi/hakem/luettelo018as.htm

    Ja toinen lista Metalliteollisuustyöntekijäin liiton jäseniksi ottamisesta v. 1928, jossa myös näkyy nimet.

  17. Sakari H
    14.12.2020 at 14:15

    Viimeisissä Joukon hyvissä linkeissä on jokseenkin mielenkiintoista silmäiltävää, ja uutta vanhaa ainakin minulle.

    Näyttää, että jälkimmäisessä luettelossa, jossa on aakkosittain ja paikkakunnittain (tehtaittain) lueteltu työntekijöitä, on Värtsilä kevyesti keskimäärin noin kolmen – viiden Suomen suurimman joukossa, jonkin kirjaimen kohdalla jopa ensimmäisenä.

  18. Evakko
    15.12.2020 at 10:54

    Jouko H Olisiko mahdollista saada v1922 kartta Jänisjärven pohjoispuolelta ? Se oli silloin Pälkjärven pitäjää. Kuhilasvaaran seutu kiinnostaa kovasti.

  19. Tapani N
    15.12.2020 at 12:38

    Evakolle ainakin tiedoksi kun en muuhun pysty, että Pälkjärvi seura on julkaissut kartaston jossa näkyy Kuhilasvaara. Jopa talojen nimet on siinä. Vuosilukua en osaa sanoa, mutta on ilm. vähän ennen sotaa. Eli ei pyytämäsi vuosiluku.

  20. Jouko H
    15.12.2020 at 14:39

    https://palkjarvi.fi/palkjarven-kartta/
    Tuollainen löytyi. Onko tuosta mitään apua, vai oliko ja tuttu sivusto?

  21. Jouko H
    15.12.2020 at 15:04

    https://www.karjalankartat.fi/
    Tässä myös. Miltähän vuodelta tämä lie?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *