Sata vuotta työväen teatteria

Laulunäytelmä Tukkijoella

Teksti: Hilkka Partanen
Kuvat Karjalan talolla olleeesta ensi-illasta, ellei toisin mainita. Valokuvaamo Vuojärvi
Tekstissä mainittu kuoro: Soihtu-kuoro Joensuusta

Sunnuntaina 17.5.2020 vietettiin komeasti Työväen teatterin satavuotisjuhlaa. Hyppäys menneeseen ja vanhaan Värtsilään. Värtsilän työväen näyttämö perustettiin syksyllä 1936 ja teatterin toiminta päättyi vuonna 1939 talvisodan syttymiseen.

Jussi Koski (vas.) ja Kalle Viherpuu, Tukkijoen “Tolari” -otti ja tuota
Kuva näytelmästä Tulitikkuja lainaamassa


Olen aikaisemmin kertonutkin Vanhan Värtsilän teatteri alkuvaiheista. Teatterin ensi-ilta oli Teuvo Pakkalan Tukkijoella. Esiintyjät saivat silloin valtavan suosion. Säestyksestä huolehti trio, sekin aivan uutta teatterissa. Soittajien nimet eivät tule enää mieleen. Kolmisen vuotta ehdittiin tehdä Kalle Viherpuun johdolla teatteria ja sitten kävi niin kuin kävi. Sota sotki suunnitelmat. Teatterin tarpeistoa evakuoitiin mikä minnekin. Itse komea uusi kansantalo hajosi tykistökeskityksissä taivaan tuuliin.


Vuosikymmeniä myöhemmin sain puhelun Tohmajärveltä työtoveriltani Salme Jekkoselta. Hän kertoi, että Tohmajärven työväentalon vintillä on materiaalia, joka on ilmeisesti peräisin Vanhan Värtsilän teatterista, käy katsomassa. Iso kiitos vielä kerran Salmelle!

Siispä aviomieheni Aken kanssa autoon ja kohti Tohmajärveä.
Löytyi muun muassa rooliasuja ja lavastusmateriaalia. Olin erikoisen kiinnostunut nuoteista, esimerkiksi Tukkijoella -näytelmän musiikista.

… huhtikuulla ne parhaat poijat tukkijoelle astuu, siellä ne saappaat likoaa ja housunpuntit kastuu

Idea uudesta Tukkijoki- näytelmästä ilman kosken kuohuja jäi itämään..


Päässäni alkoi itää ajatus Oskar Merikannon lauluista kooste kuorolle esitettäväksi. Annoin nuotit entiselle kuoronjohtajallemme Pentti Huikurille. Pentti innostui heti asiasta ja alkoi tekemään sovitustyötä. Silloinen kuoromme johtaja Pekka Mustonen tykästyi myös koosteeseen.

Soitin silloiselle Joensuun kaupunginteatterin johtajalle Ahti Ahoselle ja kysyin saataisiinko tästä musiikillinen kooste niin kuin näytelmän muotoon? Teksti olisi sitten eri juttu. Palaverattiin kaupungintalolla ja Ahonen valitsi laulujen väliteksteiksi vanhoja sananparsia, jotka sopivat teemaan. Esimerkiksi Huotari: ”Mänisköön onkelle vai läksisköön vihille”. Näin syntyi eräänlainen teatterin ja laulukuoron välimuoto, jolle tuntui olevan tilausta. Rempseä tukkijoki aihe esiintymisasuineen oli lähellä yleisöä ja toimi hyvin ilman vaativaa teatteri ympäristöä. Kyseisessä laulukuorossa oli vielä useita esiintyjiä, jotka olivat kotoisin vanhasta Värtsilästä, sekä musiikin sovittaja Pentti Huikuri oli kauppias Kaurilasta.

Oman kylän tytöt on kuin mäellä mansikoita, mutta toisen kylän tytöt on kuin rupisammakoita
Joutais viijä museoon tuo Asikaisen Anni, kun on sillä nuamassa niin vanhan ajan malli

Tästä tukkilaisesta kannattaa vähän kinastellakin

Hurmattiin polkalla vaan


Tukkijoen uusitun version ensi-ilta oli Karjalantalolla 1985

Sali oli täysi ja saimme hienot arvostelut. Tuskin tällaista koostetta lie aikaisemmin tehtykään. Kaksi muusiikkiopiston hanuristityttöä, Tanja ja Jaana hoitivat säestyspuolen taidolla ja mallikkaasti. Liikunnan ohjauksesta vastasi Kirsti Louko rennolla otteella.


Kaupunginteatterissa esitimme koosteen kolme kertaa, maakunnissa Tohmajärveltä Lieksaan ja siltä väliltä kymmeniä kertoja.


“Keikkaa pukkasi” kauemmaksikin. Käytiin Kotkan meripäivillä, Helsingissä “Ilo elää Karjalassa” -tapahtumassa. Kauimmainen esitys Petroskoin Kizin saarella ja Petroskoin teatterissa oli kaksi näytöstä. Meille oli järjestetty myös televisioesiintyminen. Näistä matkoista on tarkoitus tehdä omat juttunsa.

Soittajatytöt virittelevät tukkilaistunnelmaa

Tukijoen tunnelmissa: pojat joutumassa tyttöjen helmoihin Soihtukuoro Karjalan talolla 1985 – Ohjaus: Ahti Ahonen – Musiikin johto: Pekka Mustonen – Tanssit: Kirsti Louko

Monet kunnat tarjosivat 80-luvulla asukkailleen kulttuuria

Kunnat tilasivat tätä musiikkiteatteria kansalaisilleen.
Yli kolmekymmentä kertaa esitimme tätä Tukkijoella -koostetta. Hyväähän se tiesi kuoron rahakassallekin, sekä tietysti iloista mieltä meille kaikille esittäjille. Onpahan nyt ”ikätyttönä” kiikkustuolissa niitä aikoja mukava muistella.

Hilkka Partanen

JK Teuvo Pakkalan Tukkijoella -näytelmä on saanut ensiesityksensä vuonna 1899.

Jakokosken kanavateatterilla

Riehakkaasta menosta tunnelmalliseen loppuun

Kun tukkipojat ja kylän tytöt ovat saaneet uhota aikansa, kehua itsensä ja moittia naapurikyläläisiä aikansa, niin alettiin päästä asiaan. Huomattiin, että rakkauden tuli palaa, kuin öljy pumpulissa. Yksi jos toinenkin hakeutui sopivaan kainaloon.. Talontytär Anni valitsi kosintakilpailun voittajaksi Huotarin. Tolarillekin oli ottajia. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Anni sanoo ” kaks miut tahtois, mutta yks vain suap, mutta kolomennii viärti oisin”

Herkkä loppulaulu Tula tuulan tulituli tei..
Kuva: Alpo Rummukainen Helsingin esityksestä


Lisäys:
Katjalaisen lehtileike
Alpo Rummukainen

Pihateatteri
Nyt “koronakeväänä” Joensuun kaupunginteatterin työntekijät kiertävät esittämässä palvelutalojen asukkaille näitä vanhoja Tukkilais -aiheisia lauluja. Lehtiartikkeleista päätellen esitykset ovat erittäin piristäviä vanhusten yksitoikkoiseen arkeen. Alla Karjalaisen artikkeli leikattu ja liimattu vähän eri muotoon.

Share

2 comments for “Sata vuotta työväen teatteria

  1. Alpoaatos
    7.6.2020 at 17:03

    Ei me oltu Tauno Palon veroisia, eikä kukaan meidäm perään itkenyt. Ei olisi pystytty tukilla koskia laskemaan, tuskin lautallakaan, mutta kuitenkin annettiin hauska tuokio monille kuulijoille. Minäkin sain olla mukana kaikissa noissa esiintymisissä.

    Seuraava kuoron suurempi projekti taisi olla kooste Malmstenin musiikista. Sekin oli Hilkka Partasen aikaansaannosta.

    Kiitokset Hilkalle kun olet jaksanut paneutua tähänkin asiaan.

  2. Olli-Pekka Sistonen
    19.6.2020 at 8:25

    Alpo Aatos. En miekkää ollu Kalle Viherpuun tasoinen “otti ja tuota” vaikka Tolarin osaa näyttelinkin kolme kesää sitten Anjalankosken Musiikkistudio Bravon esityksessä.
    Vanha aapinen tuli kyllä neljässä esityksessä tutuksi ja monta tukkilaslaulua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *