Värtsilässä Jänisjoen rannalla seisova, ympäristöstään poikkeava, näyttävä valkoinen talo on ollut paikkakunnalla vieraileville ihmetyksen ja kyselyn kohde. Värtsiläisille kohde on tutumpi, onhan talo ollut siinä jo kauan. Talolla on hyvin monivaiheinen ja värikäs historia.
Nyt historia on kerrottu Aulis Kososen toimittamassa ja Värtsiläisten Seuran kustantamassa kirjassa Valkoisen talon historia, joka on juuri ilmestynyt ja painotuoreena ensi alkuun myytävänä ainakin Värtsilän kylätalolla , myöhemmin ehkä muuallakin. Kirjan hinta Kylätalolla 16 €.
Kirja kyllä kiinnostaisi, mutta 70+ ikäinen ei haluaisi
lähteä kylätalolle ostoksille. Mikä siis neuvoksi?
Värtsilän Pitäjäyhdistykseen tai hotelli Jokeen liittyvissä asioissa voi minulle soittaa 0405863803/ lähettää s-postia mattijaatinen001@gmail.com,keksitään sitten yhdessä asioihin ratkaisu.
Kiitos Aulis. Innolla odotetaan tuota kirjaa. Kirjaa lukiessa tai katsellessa muistin kätköistä saattaa löytyä jotain unohtuneita asioita tai ihmisiä. . Odotetaan
Värtsissä on ollut artikkeleita Valkoisesta talosta. Tässä muutamien juttujen linkkejä
”Valkoisen talon väkeä 1945”
https://vartsi.net/2019/04/24/valkoisen-talon-vakea-1945/
on aika rakentaa, tässä on harvinainen kuva Valkoisen talon rakentamisesta
https://vartsi.net/2011/05/09/on-aika-rakentaa/
Artikkelissa ”Valkoinen talo” on linkki videoon, jossa käyskennellään Valkoisen talon käytäviä päästä päähän. Myös harvinainen kuva vuodelta 1929, kun valkoisen talon perustuksia kaivetaan.
https://vartsi.net/2011/04/07/valkoinen-talo/
Muistan lapsuudesta, kun äidin ja hänen siskonsa miehen kanssa kävimme Valkeassa talossa. Kävimme Uuno Leinosen vanhempien luona kylässä. Valkeatalo oli silloin vanhusten asuinkäytössä. Olin tosi pieni taapero silloin, mutta kirkas muisto siitä vierailusta jäi muistiini.
Valkoisella talolla oleva kirjasto jäi mieleen. Sinne aina hiihtelin, ja joskus kirjastonhoitaja laittoi poikien
seikkailukirjoja tiskin alle minua varten. Portailla saattoivat istua talon asukki ja johtajaopettaja
Vatanen juttelemassa. Se asukki soitteli opettajalle huuliharppua. Kirjat olivat tärkeitä rajaseudun
pojalle. Oli toki koulun kirjasto, josta ope piti hyvää huolta. Mielikuvituksen siivin pääsi vaikka minne.
Onko näitä kirjoja kesän ajan saatavilla? Tulemme jossain vaiheessa Mirja-tätini haudalle, niin kiinnostaisi tämä varmasti isääni.
Terhi, tuossa aikaisemmin Matti Jaatien antoin yhteystietonsa. Uskon, että kun laitat hänelle kirjavarauksen niin varmasti järjestyy
Luin ahmien kirjan melkein samalla istumalla. Kiitos, Aulis! Olet tehnyt todellisen kultuuriteon. Kappale Värtsilän historiaa on kansien välissä. Kirjaa lukiessa palautui paljon tapahtumia ja henkilökuvia mieleen. Välillä murehdin talon vaiheita, varsinkin niiden töhrimisten vuoksi. Mutta kirjan lopussa virisi ilo, kun Tapani Näätänen astui kuvaan. Valkoinen talo on pelastettu. Se on iso juttu.
Kiitos myös Värtsiläisten seuralle! Pidätte yllä pitäjän asioita.
Eilisessä Karjalaisessa oli aukeaman juttu Värtsilän Valkoisesta
talosta. Jutun voi kuunnella karjalainen.fi/kuuntele
Hienoa, että Valkoisen talon historia on saatu kansien väliin. Isääitini Lyydia Hiltunen (os. Koski) asui miehensä Juho Hiltusen kanssa talon eteläpäässä h+k -asunnossa. Heillä oli jonkinlainen talonmies/vahtimestaripesti talossa. Itse muistan talossa kierrelleeni lapsena monet kerrat. Ihan kaikille osastoille minua ei laskettu, mutta monenkin vanhuksen luona muistan valokuvia katselleeni ja tarinoita kuunnelleeni. Pitääpä yrittää kirja hankkia, kun paikka elävänä mielessä.