21 comments for “Viikon puheenaiheet, viikko 5/2019”
Esko Tarvainen jo aloitti keskustelun vanhustenhoidosta. Kuinkahan paljon taannoisella televisio-ohjelmalla on ollut merkitystä siihen, että asiasta on edes alettu keskustella.Pitäisi puhua yleensäkin kilpailutuksesta. Aurauksista on ollut lehtien palstoilla narinoita. Kilpailutus ei saisi olla ainoa kriteeri. Laatu tulisi ottaa huomioon samanveroisena vertailussa.
Tässä yhteydessä en voi olla mainitsematta, miten hyvin värtsiläläinen yrittäjä hommansa hoitaa teiden kunnon ylläpitämiseksi. Kiitos, Juha!
Irene mainitsi teiden talvihoidosta, niin samoin Juha on hoitanut moitteetta urakkansa.
Mutta yleisellä tasolla katsottuna syrjäteiden hoitojälkiä, niin niissä on vaihtelua. Yksi on auraajan kiireessä ja toinen vaikuttavin auraus kalustossa.
Auravälineellä, joka ei jaksa heittä sitä lunta penkalle asti rupeaa talven mittaan tiekin kapenemaan.
Muutamat sivutie ovat jo nyt parhaillaan kaventuneet lähes metrillä.
Vanhusten hoito, lapsi ja nuorisoa kasvattavien perheiden arvostaminen on kansallinen kysymys. Tämä asia pitää ottaa vakavasti. Tämä heti ja nyt ei toimi näissä asioissa. Jotkut jopa sanovat: nopeat syövät hitaat. Sanon suoraan kuten olen aina sanonut täällä eläessäni. Nämä kolme ryhmää: vanhukset, lapset ja nuoret on yhteiskunnan kantava voimavara, joita ei saa käyttää bisneksen välineenä.
Tänään Kiteen Uimahallissa. Tosi hieno kokemus. Siisti, ystävällinen henkilökunta. Rakentavat keskustelut saunan lauteilla. Kannattaa mennä rentoutumaan.
Nörtti juksulla taitaa olla äidinkielen kirjoittamisessa opiskelun tarvetta. Vai mitä?
Kuupppas Hemppa, se on tuo Nörtti Juksu olevinaan niin fiksu kun vain olla saattaa..Myö maalaiset ei vain sitä tajuta. Mutta siitäkkiin huolimatta ei uskalla kirjoitella omalla nimellänsä, vai onko siinäkin vielä opettelemisen paikka. Pitäsköhän ruveta tarkistelemaan sähköpostiosoitetta, mikä nyt kumminkin pitää merkitä kommentin lähettämiseksi. Löytyykö sieltä ketään tai toimiiko se ylipäätään ensinkään. Niitäkin toimimattomia sähköpostiosoitteita on löytynyt..
Kumma juttu. Kuuntelin tässä pari päivää sitten autoradiosta jotakin laulua ja piti oikein terästää tarkkaavuutta ennen kuin sain selville, että suomen kieltä se kaiketikin oli. Sanomaa en silti ymmäränyt. niin fiksua sekin oli. Kuin olisi jotakin ulkomaan elävätä kuunnellut. Mut tuon Nörtti Juksun juuista pääsen kyllä jus just perille slangisanakirjan kanssa, ihmettelen vain mitä sinne käkättimeen on tungettu.
Nörtti, tuu esiin! Mulla ei ollut ongelmaa ”kääntää” Nortin kommenttia, vaikka maalainen olenkin. Voisko Nörtillä olla jotakin annettavaa tämän lehden ylläpitämiseksi jatkossakin? Ainakin lukee..
Piristävä ilmiöhän nämä Värtsin sivuille hairahtuneet stadinkieliset kommentit ovat – sitä kulttuurin monimuotoisuutta, kaiketi katoavaa hesalaista ”sanan rieskoo”. Lieneekö Nörtti henkilönä aito stadilainen (Arvo Turtiaisen manttelinperijä) vaiko karjalainen maalaisjuntti on omaksunut muinaisen Hesan slangin, jäänee arvoitukseksi.
Nörtin kommentit eivät mitenkään laske Värtsin tasoa, päinvastoin. Antaa palaa!
Nörtti juksun käyttämä kieli on kaukana stadin slangista.Tai siinä ei ole kuin yksi slangisana ”fudut” sekin tarkoittaa potkuja eikä lähtemistä kuten juksun stoorissa lienee tarkoitus 🙂
Uuno Turhapuro,Nörtti Juksu ja monet muut savikepit ovat stadilaisempia kuin stadilaiset itse asuttuaan täällä kaksi viikkoa 😉
GOOGLE
Tohmajärvi – Suomi 24
Keskustelut
Siellä puidaan myös näitä pienen tynkäkylän asioita. Entinen Värtsilän kunta, joka liitettiin Tohmajärven kuntaan.
Googlessa käydään keskustelua: Värtsi-lehden sensuuri tappaa koko lehden.
On tehty kärpäsestä härkänen
Tänään kävin Tohmajärven maisemia hiihtämällä katselemassa yhdessä vaimoni kanssa. Oli kiva retki. Sukset esiin ja alkaville kevät-hangille suksen kärki eteenpäin suunnattu kohden maisema-latuja.
Joensuu keskeinen Pohjois-Karjalassa on nykypäivää. Yliopisto ja monet ammattiin johtavat opinahjot löytyvät sieltä. Yhteistyö ja yhdistyminen on keskustelussa. Kannattaa olla avoin ja pyrkiä nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Erä matkailu: Pohjois-Karkala on erämatkailijoiden kehto. Aloitan nyt nyt tarinalla joka on minulle rakkain. Pienet purot kanotilla kulkien. Yöpyminen ja teltta saunan lämpö saunavavastan kera sekä peseytyminen jokeen pulahtaen. Ruoka: hiilloksella paistettua kalaa ja ruisleipää.
Anoppini Laina sanoi. Rahan edessä pirukin tanssii. Hän teki elämäntyön Tomajärven ja asuin kylänsänsä hyvinvointia edistämällä.
Lainan veli Raatteentie taisteluun meni 17- vuotiaana. Tänään tämä maailma ja ihmiskunnan pallolla pysyminen pienellä aikajanalla on kiinni johtajien päätöksistä. Ei hekään voi tietää tai päättää maailman menosta sadan vuoden päähän.
Laina ja Esko sai arvoisensa vanhuuden. Eija piti heistä huolen sen aikaa kun he kotihoitoa tarvitsivat.
Tänään hiihdon Suomen mestaruus kisoissa Imatralla. Kiva nähdä Suomen edustusurheilijat.
Puskaradiosta tuli tieto: Ystävänpäivänä to 14.2. klo 14 Tohmajärven seurakuntatalossa tilaisuus, jossa Sirpa Pakarinen kertoo Nils Ludvig Arppesta. Tilaisuuden järjestää Värtsiläisten seura. Hienoa pj. Aulis Kosonen!!! Kannattaa mennä kuulemaan. Kahvitkin on tarjolla.
Olihan se melkoinen tekijä – se Arppe – Tohmajärven pitäjän Värtsilän kylässä – ennen kuin Värtsilästä sitten v. 1920 tuli itsenäinen kunta. minkä jälkeen sitten v 2005 paluumuuttajana ja tynkänä palasi takaisin emäpitäjään eli emäkuntaan.
E.m. tilaisuus on oikeastaan aika tärkeä, että osaisimme tänään sijoittua oikein Pohjois-Karjalan maakunnan Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjään – ja sitten itse kukin omalle kylälleen Värtsilän pitäjässä, jonka ytimessä on Nils Ludvig Arppen pysti.
Mielestäni tilaisuuden sijoitus Tohmajärven keskustaan on oikea valinta. Siellähän kokoontuvat sekä kunnanvaltuusto että myös kirkkovaltuusto. Ne molemmat tekevät päätöksiä tällä maakunnan itärajalla, josta portti aukeaa Venäjän suurvaltaan. ( Onko ”rajattomat mahdollisuudet” ajankohtainen iskulausu? )
Menneisyyden tuntemus antaa aineksia tulevaisuuden rakentamiselle! Sekin tieto kannattaa pitää mielessä, että Arppe tuli Värtsilään Kiteeltä ja asuikin täällä kauan. Hänen lähdettyään aikanaan pois Värtsilästä tuli tänne vaikean kauden jälkeen Wilhelm Wahlfors, jonka työn jälki näkyi ja näkyy vieläkin. Hän oli todellinen Värtsilän ystävä – ja sotien jälkeen myös Tohmajärven. Muistammehan Uuden-Värtsilän! Ja kirkkomme saamat lahjoitukset!
Erkki hyvä ja kaikki toisetkin kiinnostuneet. N. L. Arppe / Sirpa Pakarinen kertoo. Tietoa on vähän enemmänkin kuin puskaradio. Tästä on kyllä tiedotus ihan tämän sivun oikeassa yläkulmassa TULEVIA TAPAHTUMIA otsikon alla. Siitä kehyksen sisäpuolelta näpäyttämällä aukeaa tieto v’ähän isommasti näkyviin vaikka joka päivä.sinne saakka kunnes tilaisuus on pidetty. Tapahtuma on Värtsiläisten seuran järjestämä, mutta on avoin kaikille joita asia kiinnostaa.
Sepp, ensimmäisen kerran huomasin klikata Tulevien tapahtumien -kohtaan. Ilmaisuni ”puskaradio” ei tarkoita sen kummenpaa. Anteeksi!
Toisaalta kommenttini varsinainen tarkoitus oli lukijoiden huomion kiinnittäminen Värtsiläisten seuran järjestämään tilaisuuteen, johon toivon hyvin runsasta osanottoa. Tilaisuus on tärkeä tiedon lähde.
Lisää Arppesta. Klikkaa: Nils Ludvig Arppe / Tekoja Karjalasta: Nils Ludvig Arppe -dokumentti (video).
Saapa nähdä, tuleeko dokumentista alueellisesti ”tasapainoinen”. Tarkoitan, että onko Värtsilä läsnä dokumentissa. Arppe kuoli Värtsilässä. On haudattu Kiteelle, missä oli syntynyt. Hän elämäntyönsä ulottui koko Pohjois-Karjalaan.
Värtsiläisten seura ymmärtää asia, kun järjestää e.m.. tilaisuuden Tohmajärvelle – Kiteen ja Värtsilän puoiväliin.
Mutta suuri kiitos Kitee-seuralle, joka on tuottamassa dokumenttia. Rahaa vain tarvitaan nyt koko Pohjois-Karjalasta! Ainakin 20 000 euroa. – Abloy, Laakkonen ym. haloo!!!
Esko Tarvainen jo aloitti keskustelun vanhustenhoidosta. Kuinkahan paljon taannoisella televisio-ohjelmalla on ollut merkitystä siihen, että asiasta on edes alettu keskustella.Pitäisi puhua yleensäkin kilpailutuksesta. Aurauksista on ollut lehtien palstoilla narinoita. Kilpailutus ei saisi olla ainoa kriteeri. Laatu tulisi ottaa huomioon samanveroisena vertailussa.
Tässä yhteydessä en voi olla mainitsematta, miten hyvin värtsiläläinen yrittäjä hommansa hoitaa teiden kunnon ylläpitämiseksi. Kiitos, Juha!
Irene mainitsi teiden talvihoidosta, niin samoin Juha on hoitanut moitteetta urakkansa.
Mutta yleisellä tasolla katsottuna syrjäteiden hoitojälkiä, niin niissä on vaihtelua. Yksi on auraajan kiireessä ja toinen vaikuttavin auraus kalustossa.
Auravälineellä, joka ei jaksa heittä sitä lunta penkalle asti rupeaa talven mittaan tiekin kapenemaan.
Muutamat sivutie ovat jo nyt parhaillaan kaventuneet lähes metrillä.
Vanhusten hoito, lapsi ja nuorisoa kasvattavien perheiden arvostaminen on kansallinen kysymys. Tämä asia pitää ottaa vakavasti. Tämä heti ja nyt ei toimi näissä asioissa. Jotkut jopa sanovat: nopeat syövät hitaat. Sanon suoraan kuten olen aina sanonut täällä eläessäni. Nämä kolme ryhmää: vanhukset, lapset ja nuoret on yhteiskunnan kantava voimavara, joita ei saa käyttää bisneksen välineenä.
Tänään Kiteen Uimahallissa. Tosi hieno kokemus. Siisti, ystävällinen henkilökunta. Rakentavat keskustelut saunan lauteilla. Kannattaa mennä rentoutumaan.
Nörtti juksulla taitaa olla äidinkielen kirjoittamisessa opiskelun tarvetta. Vai mitä?
Kuupppas Hemppa, se on tuo Nörtti Juksu olevinaan niin fiksu kun vain olla saattaa..Myö maalaiset ei vain sitä tajuta. Mutta siitäkkiin huolimatta ei uskalla kirjoitella omalla nimellänsä, vai onko siinäkin vielä opettelemisen paikka. Pitäsköhän ruveta tarkistelemaan sähköpostiosoitetta, mikä nyt kumminkin pitää merkitä kommentin lähettämiseksi. Löytyykö sieltä ketään tai toimiiko se ylipäätään ensinkään. Niitäkin toimimattomia sähköpostiosoitteita on löytynyt..
Kumma juttu. Kuuntelin tässä pari päivää sitten autoradiosta jotakin laulua ja piti oikein terästää tarkkaavuutta ennen kuin sain selville, että suomen kieltä se kaiketikin oli. Sanomaa en silti ymmäränyt. niin fiksua sekin oli. Kuin olisi jotakin ulkomaan elävätä kuunnellut. Mut tuon Nörtti Juksun juuista pääsen kyllä jus just perille slangisanakirjan kanssa, ihmettelen vain mitä sinne käkättimeen on tungettu.
Nörtti, tuu esiin! Mulla ei ollut ongelmaa ”kääntää” Nortin kommenttia, vaikka maalainen olenkin. Voisko Nörtillä olla jotakin annettavaa tämän lehden ylläpitämiseksi jatkossakin? Ainakin lukee..
Piristävä ilmiöhän nämä Värtsin sivuille hairahtuneet stadinkieliset kommentit ovat – sitä kulttuurin monimuotoisuutta, kaiketi katoavaa hesalaista ”sanan rieskoo”. Lieneekö Nörtti henkilönä aito stadilainen (Arvo Turtiaisen manttelinperijä) vaiko karjalainen maalaisjuntti on omaksunut muinaisen Hesan slangin, jäänee arvoitukseksi.
Nörtin kommentit eivät mitenkään laske Värtsin tasoa, päinvastoin. Antaa palaa!
Nörtti juksun käyttämä kieli on kaukana stadin slangista.Tai siinä ei ole kuin yksi slangisana ”fudut” sekin tarkoittaa potkuja eikä lähtemistä kuten juksun stoorissa lienee tarkoitus 🙂
Uuno Turhapuro,Nörtti Juksu ja monet muut savikepit ovat stadilaisempia kuin stadilaiset itse asuttuaan täällä kaksi viikkoa 😉
GOOGLE
Tohmajärvi – Suomi 24
Keskustelut
Siellä puidaan myös näitä pienen tynkäkylän asioita. Entinen Värtsilän kunta, joka liitettiin Tohmajärven kuntaan.
Googlessa käydään keskustelua: Värtsi-lehden sensuuri tappaa koko lehden.
On tehty kärpäsestä härkänen
Tänään kävin Tohmajärven maisemia hiihtämällä katselemassa yhdessä vaimoni kanssa. Oli kiva retki. Sukset esiin ja alkaville kevät-hangille suksen kärki eteenpäin suunnattu kohden maisema-latuja.
Joensuu keskeinen Pohjois-Karjalassa on nykypäivää. Yliopisto ja monet ammattiin johtavat opinahjot löytyvät sieltä. Yhteistyö ja yhdistyminen on keskustelussa. Kannattaa olla avoin ja pyrkiä nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Erä matkailu: Pohjois-Karkala on erämatkailijoiden kehto. Aloitan nyt nyt tarinalla joka on minulle rakkain. Pienet purot kanotilla kulkien. Yöpyminen ja teltta saunan lämpö saunavavastan kera sekä peseytyminen jokeen pulahtaen. Ruoka: hiilloksella paistettua kalaa ja ruisleipää.
Anoppini Laina sanoi. Rahan edessä pirukin tanssii. Hän teki elämäntyön Tomajärven ja asuin kylänsänsä hyvinvointia edistämällä.
Lainan veli Raatteentie taisteluun meni 17- vuotiaana. Tänään tämä maailma ja ihmiskunnan pallolla pysyminen pienellä aikajanalla on kiinni johtajien päätöksistä. Ei hekään voi tietää tai päättää maailman menosta sadan vuoden päähän.
Laina ja Esko sai arvoisensa vanhuuden. Eija piti heistä huolen sen aikaa kun he kotihoitoa tarvitsivat.
Tänään hiihdon Suomen mestaruus kisoissa Imatralla. Kiva nähdä Suomen edustusurheilijat.
Puskaradiosta tuli tieto: Ystävänpäivänä to 14.2. klo 14 Tohmajärven seurakuntatalossa tilaisuus, jossa Sirpa Pakarinen kertoo Nils Ludvig Arppesta. Tilaisuuden järjestää Värtsiläisten seura. Hienoa pj. Aulis Kosonen!!! Kannattaa mennä kuulemaan. Kahvitkin on tarjolla.
Olihan se melkoinen tekijä – se Arppe – Tohmajärven pitäjän Värtsilän kylässä – ennen kuin Värtsilästä sitten v. 1920 tuli itsenäinen kunta. minkä jälkeen sitten v 2005 paluumuuttajana ja tynkänä palasi takaisin emäpitäjään eli emäkuntaan.
E.m. tilaisuus on oikeastaan aika tärkeä, että osaisimme tänään sijoittua oikein Pohjois-Karjalan maakunnan Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjään – ja sitten itse kukin omalle kylälleen Värtsilän pitäjässä, jonka ytimessä on Nils Ludvig Arppen pysti.
Mielestäni tilaisuuden sijoitus Tohmajärven keskustaan on oikea valinta. Siellähän kokoontuvat sekä kunnanvaltuusto että myös kirkkovaltuusto. Ne molemmat tekevät päätöksiä tällä maakunnan itärajalla, josta portti aukeaa Venäjän suurvaltaan. ( Onko ”rajattomat mahdollisuudet” ajankohtainen iskulausu? )
Menneisyyden tuntemus antaa aineksia tulevaisuuden rakentamiselle! Sekin tieto kannattaa pitää mielessä, että Arppe tuli Värtsilään Kiteeltä ja asuikin täällä kauan. Hänen lähdettyään aikanaan pois Värtsilästä tuli tänne vaikean kauden jälkeen Wilhelm Wahlfors, jonka työn jälki näkyi ja näkyy vieläkin. Hän oli todellinen Värtsilän ystävä – ja sotien jälkeen myös Tohmajärven. Muistammehan Uuden-Värtsilän! Ja kirkkomme saamat lahjoitukset!
Erkki hyvä ja kaikki toisetkin kiinnostuneet. N. L. Arppe / Sirpa Pakarinen kertoo. Tietoa on vähän enemmänkin kuin puskaradio. Tästä on kyllä tiedotus ihan tämän sivun oikeassa yläkulmassa TULEVIA TAPAHTUMIA otsikon alla. Siitä kehyksen sisäpuolelta näpäyttämällä aukeaa tieto v’ähän isommasti näkyviin vaikka joka päivä.sinne saakka kunnes tilaisuus on pidetty. Tapahtuma on Värtsiläisten seuran järjestämä, mutta on avoin kaikille joita asia kiinnostaa.
Tässä vielä suora linkki asiaan:
https://www.vartsi.net/tapahtuma/44867/?instance_id=104
Tieto on myös Värtssiläisten seuran nettisivulla.
https://vartsilaistenseura.fi/
Sepp, ensimmäisen kerran huomasin klikata Tulevien tapahtumien -kohtaan. Ilmaisuni ”puskaradio” ei tarkoita sen kummenpaa. Anteeksi!
Toisaalta kommenttini varsinainen tarkoitus oli lukijoiden huomion kiinnittäminen Värtsiläisten seuran järjestämään tilaisuuteen, johon toivon hyvin runsasta osanottoa. Tilaisuus on tärkeä tiedon lähde.
Lisää Arppesta. Klikkaa: Nils Ludvig Arppe / Tekoja Karjalasta: Nils Ludvig Arppe -dokumentti (video).
Saapa nähdä, tuleeko dokumentista alueellisesti ”tasapainoinen”. Tarkoitan, että onko Värtsilä läsnä dokumentissa. Arppe kuoli Värtsilässä. On haudattu Kiteelle, missä oli syntynyt. Hän elämäntyönsä ulottui koko Pohjois-Karjalaan.
Värtsiläisten seura ymmärtää asia, kun järjestää e.m.. tilaisuuden Tohmajärvelle – Kiteen ja Värtsilän puoiväliin.
Mutta suuri kiitos Kitee-seuralle, joka on tuottamassa dokumenttia. Rahaa vain tarvitaan nyt koko Pohjois-Karjalasta! Ainakin 20 000 euroa. – Abloy, Laakkonen ym. haloo!!!