Kynnöstä leipään

Liperin Leipäpäivät
Jossain tehdään ”tikusta” melkein mitä asiaa tahansa . Täällä Itäisessä Suomessa, Liperin kunnassa, tehdään niin arkisesta asiasta kuin leivästä todella merkittävä tapahtuma vuodesta toiseen. Nämä ”kokoontumisajot” keräävät kävijöitä tuhatmääriä, vaikka tarjottavana ei ole ilmaisia sirkushuveja. Tänä vuonna leipäpäivä pidettiin kaksipäiväisenä tapahtumaviikonloppuna kun oli monet juhlat päällekkäin. Suomi juhlii ensimmäistä sata vuotis juhlaansa. MTK – Pohjois-Karjala täyttää myös sata vuotta. Kyntäjät kilpailivat Suomen mestaruudesta… Kaikki nämä ja paljon muuta oli järjestetty Liperiin Leipäpäivien yhteyteen.

Kyntökilpailu
Traktorikynnön SM kyntökilpailu oli järjestetty lähelle Liperin keskustaa, jossa muut Leipäpäivien tapahtumat järjestettiin. Traktorivetoinen katujuna kuljetti kiinnostuneita koulukeskuksen ja kyntöpellon välillä. Perjantaina oli sänkikyntö ja lauantaina nurmikynnön osuus.

Nuori nainen kyntämässä.

Jokaisella kyntäjällä oli 80m pitkä sänkipelto kynnettävänä. Aikaa pellon kyntämiseen oli kaksi tuntia 40 minuuttia. Aikaa näytti olevan riittävästi. Jotkut katselijat olivat sitä mieltä, että jos oikeassa elämässä kynnettäisiin näin hitaasti, niin maa ehtisi jäätyä ennen kuin tulisi valmista. Kun eräältä kyntäjältä kysyttiin kuinka kauan tätä 20 aarin peltoa kyntäisi normaalisti; kolme minuuttia neli-siipisellä, hän vastasi.

Hienosäätöä. Välillä piti nousta tarkistamaan viilloksen paksuus mittanauhalla. Oliko lape pysynyt 19 senttinä vai pitikö tehdä auraan säätöjä

 

Lippu liehuu. Tällä kyntäjällä oli asenne kohdallaan. Kilpailun tiimellyksestä huolimatta ei juhlavuotta päästetty unohtumaan vaan tehtiin taivalta Suomen lippu arvokkaasti hulmuten.

Kynnettävät pellot eivät olleet aivan hanhien ykkös ruokapaikkoja, mutta eivät ne meinanneet vapaaehtoisesti luovuttaa traktoreille tätäkään peltoa.

 

Läheisellä pellolla , aivan tien varressa oli valtava hanhilauma monta päivää. Joutsenet hallitsevat ympärillään pieniä reviirejä.

Juhlavuoden kunniaksi Liperin päivähoidossa ajellaan nyt polkutraktoreilla. Kuva yllä : verkko Karjalainen

Lasten kyntökilpailu polkutraktoreilla
Isojen traktorien kilpailukeskuksessa oli lapsille järjestetty ”kyntökilpailu” polkutraktoreilla. Harmi kun en tiennyt. Muista lehtitiedoista selvisi, että tämä käytiin kahden henkilön joukkuein niin, että ensin toinen työnsi traktoria ja toinen ohjasi ja polki vauhtia. ”Pellon” päässä vaihdettiin kuljettaja työntäjäksi ja päinvastoin. Tarkoitus oli saada niin suora ”kynnös” kuin mahdollista, aivan kuten oikeassakin kyntökilpailussa. Päiväkodeissa oli jo tänä syksynä harjoiteltu lahjoituksena saaduilla polkutraktoreilla. Laitan tähän lehdistä löytämiäni kuvia kun en ollut itse paikalla.

Juhlavuoden kunniaksi MTK Liperi ja Viinijärvi lahjoittivat Liperin päiväkodeille kymmenittäin polkutraktoreita jo aikaisemmin syksyllä.

Polkutraktorien kyntökilpailu. Kuva Liperin kunnan twitteristä

Mahdollisesti kilpailujoukkue palaamassa kyntökilpailun junalta koulun alueelle. Koulun ympäristössä oli paljon tapahtuma pisteitä lapsille, olihan perjantaina koululaisilla koulupäivä.

Suomi ja MTK – Pohjois-Karjala samanikäiset.
Suomi täyttää sata vuotta joulukuun kuudentena päivänä ja MTK Pohjois-Karjala täyttää sata vuotta neljäntenä joulukuuta. Liperin Tähkä-museolla pidetyn juhlaseminaarin yhteydessä julkaistiin FT, dosentti Jarkko Kempin kirjoittama historiikki ”Elämän eväitä” Pohjois-Karjalan MTK:n sata vuotisesta taipaleesta. Kirjoittaja kertoi kiinnjostuneelle yleisölle monia mielenkiintoisia yksityiskohtia.

 

10 comments for “Kynnöstä leipään

  1. Leipäpitäjälle osuvia toimintoja.

    Otsikosta erehdyin luulemaan, että Alpo kertoo rukiin jyvän elinkaaren.

    Senkin, tai jonkun muun jyväsen matkan, voisi asiasta tarkemmin tietävä meille taviksille Värtsissä kertoilla.

  2. Koululaisten eri työpajoissa se varmaan selvisikin. Kurkistin erääseen luokkaan niin siellä lapset tekivät leipätaikinaa. Havainnollinen koulupäivä lapsilla.

    Joinakin vuosina tässä on ollut puintinäytöksiä niin perinteisellä puimakoneella kuin vielä perinteisemmällä riusallakin.

  3. Hyvä juttu!! Joku saattaa kiinnostua Leipäpäivistä kun se on vuosittain toistuva perinne. Onhan leipä kuitekin monelle maamme asukille tuttu. Luulisin niin olevan. Meikäläisellä se kuuluu huomattavana osana jokapäiväiseen ruokavalioon. Se onkin ohkasen juustosiivun alla ihan mukava tuki.

  4. Kirjoitin joku aika sitten ,mitä tapahtuu vehnän jyvälle kun se kuolee mullassa,uskon että juttu on vielä lehden arkistoissa

  5. Kerroin joitakin vuosia sitten kuinka onnistuin ensimmäisen ruisleipätaikinana teossa ja paistamisessa. Osittain pieleen se meni, taikina onnistui paistaminen ei.

  6. Jäätyäni eläkkeelle tuli mieliteko vanhan ajan hapanleipää ja itse tehtynä. Kun käytettävissä oli entisen kotipaikan talo, jossa kohtuullisen hyvä leivinuuni niin tuumasta toimeen. Ajattelin näin, että jos kerta kylän ”akat” osasivat leivän tehdä niin osaan minäkin.

    Hankin taikinajuuren eräältä Juvosen Martalta ja sitten Kaustajärvelle jauhojen, juuren sekä taikinatiinun kanssa. Mittasin vettä viisi litraa ja sekoitin juuren ja jauhoja sekä jätin happanemaan. Seuraavana aamuna pistin uunin lämpiämään ja kohta myös alustin jauhot taikinaan. Olin leiponut pullaa joten tein taikinasta sellaisen, että se irtosi kädestä alustuksen lopulla. Jätin kohoamaan ja seurasin uunin joutumista. Kun arina oli hiilillä leivoin taikinan leiviksi ja laitoin liinan alle. Sitten uunin kimppuun, hiilet pois luudin arinan puhtaaksi ja ei kun leivät uuniin. Tunnin paistamisen jälkeen otin leivät uunista ja pöydälle liinan alle jäähtymään. Koko talossa oli vastapaistetun leivän hyvä tuoksu.

    Seuraavan päivän aamuna otin leivän syödäkseni aamupalalla itsetehtyä ruisleipää. Ei pystynyt minun leipomaan leipään leipäveitsi, eikä se naarmuuntunut terävällä puukollakaan. Olin saanut aikaan leipää, joka oli kuin betonivalua tosin ilman harjateräspuikkoja. Tunkiolle jouduin viemään kaiken leipomukseni matojen iloksi.

  7. Leipää pelloilta maan ruumiin ruuaksi saamme. Nälästä varjele, Herramme, siunaa kylväjät maamme.

    Leipää taivaasta tuot, meille itsesi annat. Sanasta elämän voimaa jaat, halki kuoleman kannat.

    Leipää alttarin myös syömme keskellä matkaa. Väsyneet sielumme elpyvät, jälleen jaksamme jatkaa.

    Leipää merien taa eikö kaikille yllä? Kristityt, Isämme leivästä heille riittäisi kyllä.

    Leipää taivaasta jaa, Kristus, lihaksi tullut! Kuuluta kauttamme kaikille: Riemuvuosi on tullut!

    (virsi 59, Ola Cleve 1979, suomentanut Anna-Maija Raittila 1979, säveltänyt Harald Andersen 1979, virsikirjaan 1986)

    Sitaatti radiosaarnastani 1970-luvulla: ”Tärkeämpää on se, mitä pannaan kattilaan kuin kattila!”

  8. Kalevilta ihan kunnon omakohtainen tarina jauhosta leiväksi. Saattaahan olla, että monella muullakin mestarileipojalla on alkuun tullut vastaavanlaisia lopputuloksia. Tuli tuossa mieleen koululaiset tai lapset yleensä. Miten nämä leivän syntymisen vaiheet voitaisiin heille näyttää. Jos lapsille voitaisiin näyttää käytännössä nuo Kalevin kuvailemat työvaiheet ja kuinka paljon ruisleivän tekeminen vie aikaa, siinä saattaisi syntyä kunnioitusta leipää kohtaan.
    Nykyisin kouluissa on leirikouluja tai yökouluja, jossa ollaan koulussa vähintään yksi yö. Ehtisiköhän sellaisen aikana tehdä leipää. En tiedä

  9. Värtsilän koululla on osa 3-4 luokkalaisista leiponut torstaisin valinnaisen aineen tunneilla. Leipää ei sentään vielä olla leivottu, mutta herkullisia vohveleita, teeleipää sekä muffinseja ym. olemme päässeet maistelemaan. Innokkaita leipojia! Ei taida leipomishommat olla kenellekään oppilaalle vastenmielisiä. Kiitos Varpu-ope ohjauksesta!

  10. Vuokon viesti on taas yksi hyvä esimerkki siitä miten kyläkoulu voi olla lämmin jopa kodinomainen oppimisympäristö.

    Vink vink 😉 :Paistakaa oppilaat siellä koulussa Tohmajärven päättäjille lämpimäiset siihen valtuuston kokoukseen missä käsitellään kouluasioita ja missä Värtsilän Pitäjäyhdistys luovuttaa vetoomuksen koulun toiminnan säilyttämisen puolesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *