Ruohonleikkuu

Ruohonleikkuu, arvotonta työtä – vai onko

Se on elonkorjuun aika täällä susirajoillakin.. Monenlaista eloa kerätään talteen. Marjoja metsistä ja puutarhoista. Sieniaika parhaimmillaan, keltaisia lehtiä alkaa varista maahan merkkinä kesän muuttumisesta syksyksi.

Yhtä asiaa ihmettelen; ruoho innostui kasvamaan niinkuin kesä vasta alkaisi. Olisin ollut valmis laittamaan ruohonleikkurit talvisäilöön, mutta vaimoväki oli toista mieltä. Alkukesästä se on vielä mukavaa puuhaa, mutta näin syksyllä alkaa väsyä tuohon turhaan työhön. Kun joka viikko pitäisi leikata niin alkaa mennä liiallisuuksiin. Tuhraantuu hyvää kalastus tai marjastusaikaa ihan tyhjän takia.

Itse olen määritellyt ruohonleikkuun arvon niin, että se on lähes turhaa touhua ja käsitykseni tueksi olen katsonut telkkarista vanhoja suomalaisia elokuvia. Niissä on polut pirtistä joka suuntaan mihin on tarvis päästä. Ja hyvin näyttivät pärjäävän. Siellä ei ole pihamaita kaluttu kokonaan paljaiksi siltä varalta josko niissä sattuisi joku joskus kulkemaan. Kyllä minäkin yritän pitää tonttini nykyisten kirjoittamattomien normien mukaisessa kunnossa, tosin joskus purnaten tätä ”arvottoman” työn määrää. Emäntä oli sitä mieltä, että palkkaa joku ammattiauttaja jos et kerran jaksa. Sitä kun on joskus jäänyt päälle sellainen ajatus, että ei ole mies eikä mikään, ellei tee kaikkea itse. Mutta, entäpä jos harkitsisi kuitenkin…

Ostopalvelusta helpotusta

Katselin tätä uutta Postin ruohonleikkuupalvelua. Sehän vaikuttaa hienolta ajatukselta. Kun antaisi postimiehelle tämän ”arvottoman” työn niin pääsisin itse vaikka ongelle. Työpalkan voisi vielä vähentää verotuksessa. Vaikuttaa lupaavalta.

Postin tarjoukset

Postilta voi tilata kuukaudeksi kaksi pakettivaihtoehtoa. 4×30 min = 69 e ja 4×60 min = 138e työpäivä olisi tiistai ja varapäivä perjantai. Tuntikorvaukseksi tulisi 34,50e. Näitä lukuja katsellessa alkaa tuntua siltä, ettei se ruohonleikkuu olekaan aivan arvotonta.

Vertailukohdaksi tämä minun tontti.

Tämän tontin ruohonleikkuu työnnettävällä leikkurilla vie 3-4 tuntia kerta. Tuuhean kasvun aikaan vähintään neljä tuntia. Eli tuo Postin 1tunti / viikko riittäisi vain neljäsosaan. Toisella viikolla ruoho olisi jo kaksi viikkoa vanhaa ja kolmannella viikolla ruoho yltäisi melkein polveen saakka ja neljännellä viikolla heinikko olisi niitettävä jo viikatteella. Samaan aikaan aikaisemmin leikattu ruoho olisi kasvanut jo viikatteella niitetävään kuntoon. Eli mahdoton ajatus.

Jos postimies-ruohonleikkaajan saisi palkattua vaikka kahdeksi tunniksi kerrallaan, niin se olisi siinä ja siinä vielä mahdollista leikata. Pitäisi kysellä, olisiko se mahdollista. Hinta olisi tällöin 276 euroa kuukaudelta. Tosin näitä miettiessä kesä on jo niin pitkällä että Posti on jo lopettanut tämän palvelun tältä kesältä. Harkitaan ensi kesänä, -tai sitten ei.

Kuinka paljon kävelyä

Olen käyttänyt lenkkeillessä mukana älykännykkää, joka mittaa matkan ja piirtää kuljetun reitin. Laitan oheen kuvan ruohonleikkaus ”reitistä”. Leikkasin ruohoa kännykkä taskussa noin puolitoista tuntia eli kahden bensatankillisen verran. Matkaa kertyi noin pari kilometriä. Ruoho oli nyt sitä hyvin kasteltua tiheää kasvua joten kulkunopeudeksi tuli vain noin puoli kilometriä tunnissa. Tämä oli alle puolet leikattavasta alueesta. Enempää en jaksanut yhtenä päivänä. Tässäkin oli vanhalle miehelle jo ainakin puolet liikaa. Mieluimmin kaikki. Työstä se kävisi sille nuorelle vahvalle postimiehelle tai -naisellekin, kun olisi lähtenyt aamulla kuudelta postin jakoon ja pitäisi vielä jaksaa tehdä työpäivä loppuun palvelualttiina ja iloisena.

Pienelle tontille sopiva palvelu

Sen enempää mainostamatta tai arvostelematta palvelua, oletan, että sopivan pienelle tontille tämä on hyvä palvelu. Katsotaan ensi kesänä mahdolliset uudet tarjoukset.

Alpo Rummukainen

12 comments for “Ruohonleikkuu

  1. Työstä käy ruohonleikkuu, varsinkin nyt kun ruoho on märkää liiallisen sateen vuoksi.
    Kolmelle päivälle pitää minun jakaa tuo pihaurakka.

    Hyvän sykerön olet saanut ajettua kännykän muistiin.

  2. Alpoaatos painiskelee suurten kysymysten
    äärellä kuten mekin täällä mökillämme.
    Leikkuri oli jo talviteloillaan,
    mutta yht’äkkiä ruoho alkoi taas kasvaa silmissä
    ja se oli otettava uudelleen esille. Suunnilleen samanlaisen
    sykerön siipan askelluksesta rinteessämme saisi jos
    kuvaushelikopteeri sattuisi paikalle.

  3. Se pittää laittoo robotti leikkoomaan sitä ruohoo, niin suap vain silimillä seurailla sitä touhuu, kyllä sielu lepevvää ja ruoho lyhenöö:-)

  4. Ja keskustelun lomassa(ei tarvii huutoo) todeta, että miten hyvän jälen tekköö, eikä tuu hikikään:-)

  5. Kaikenlaista tyhjää työtä se tämä meidän turhamaisuus teettää. Mainosmiehet vielä yrittävät tehdä kaikkensa, että uusisimme mahdollisimman paljon ja liian usein näitä härpäkkeitä. Sillä lailla maailman pyörät pyörii ja Suomikin saataisiin nousuun.

    Keskustelupalstoilla joku kyselee millä ruohikkoa pitäisi lannoittaa?? Hänellä on varmaan nöyrä talonmies tai muu robotti.

    Taannoin oli kaupoissa eräänlaisia piikkareita (kenkiä) joilla puhkottiin sammaloituneeseen nurmikkoon ilmareikiä että heinä kasvaisi paremmin. Minä haluaisin ennemminkin saada jostain sammalen siementä että heinä ei kasvaisi. Sammalikko pihamaa olisi pehmyt tallustella, luulisin.

  6. Tuosta kävelymatkasta vielä vähäsen. Tuo mittarihan arvioi matkan satelliittien avulla. Jos me pyöritään marjapensaan tei kukkapenkin ympärillä vaikka viisi minuuttia niin tuon mittarin mukaan ei olla liikuttu mihinkään. Vasta kun siirrytään riittävän kauas pyörimään seuraavan kukkapensaan ympärille niin se lisää kuljettua matkaa muutaman metrin.

    Eli kyllä me kotipihan tyhjän tallaajat aikamoista lenkkiä tehdään. Mielestäni 2-4 km tunnissa on todellisempi matka.

  7. Mielenkiintoista keskustelua ruohosta/Vieläkö suomessa on Nurmikoi rauhoitettu?Ennen oli kaikkialla lappu, elä tallaa nurmikoita.Oletkos ajatellut että leikkaat samaa heinää niinkauan kunnes sinun leikkuri loppuu.Silä ruoholla on noin kaksitoista neliö metriä hiusjuuristoa, siksi se kasvaa niin hyvin.Olen ihmetellyt että minkälaisata alkulimasta se on peräisin.

  8. Alpon kanssa samoin ajatuksin, vaikka en pihamaaruohoja varsinaisesti itse leikkaakkaan. Vaimoni hoitaa sen työn, itse niitän heinää vain ajosuunnassaan reilun kolmen metrin kaistaleita kerrallaan säilörehupelloilla. Tällöin mennään kuitenkin 15 km:n tuntinopeutta ja pinta-aloina puhutaan hehtaareista.
    Haluaisin itselleni sellaisen tunturipihan, jossa ei kasva muuta kuin erittäin matalaa varvikkoa ja sammalta/jäkälää. Tällä leveysasteella se on kuitenkin toteutumaton haave, joten talon paikkaa pitäisi siirtää 1000 km pohjoisen suuntaan. Tämänhetkisessä elämäntilanteessa se on vielä mahdotonta, joten ei auta kuin sietää kasvavan ruohon ongelma.

    Hyötyliikuntaa tuossa kävelemisessä oikeasti tulee; matkaa kertyy yllättävänkin paljon niin kuin Alpokin tuossa toteaa. Itse tein samanlaisia päätelmiä ja mittauksia aikanaan, kun puhdistin lumesta poikien tekemää jääkiekkokenttää Jänisjoen jäällä. Kenttä ei toki ollut kooltaan kuin murto-osa oikean kentän pinta-alasta mutta kun hyvän lopputuloksen saamiseksi piti vielä kolata aika paljon limittäin, niin kävelymatkaa kertyi joka reissulla täydet viisi kilometriä!

  9. Olen huomannut, ett’ ruohonleikkureitakin on nykyisin monen mallisia ja kokoisia.
    Mielen kiintoisin ero on ajotavassa. On päältä ajettavia suora ja mutkarunkoisia, sekä takaa-ajettavia.
    Päältä ajettavat isokoneiset kulkevat myös tehokkaasti.
    Takaa-ajettavissa ei vauhti pelota eikä takaa-ajettava yleensäkkään pääse karkuun. Joten siinä mielessä turvallinen.
    ”Nämä poimittu savolaisesta leikkurin valinta oppaasta”.

  10. Olen saanut aiheeseen liittyviä kommentteja ja neuvoja myös muita kanavia pitkin. On ehdotettu, että laita siihen nurmikon tilalle asfaltti. Tai keinonurmikko, sitä saa ostaa rullatavarana. Eipä hassumpia ehdotuksia. Tuo robottikin olisi mielenkiintoinen vaihtoehto. Katselin noita robon hintoja. Parista tuhannesta eurosta pariinkymmeneen tuhanteen !! Huh huh. Halvinkin malli olisi kalliinpi kuin minun auto. No, mitäpä sitä ei turhamaisuuden vuoksi tekisi. Varsinkin jos saa turhilla ostoksilla ”pyörät pyörimään ja Suomen nousuun” . En tiedä paljonko saisin asfalttineliöitä tai keinonurmikkoa tuollaisen robotin hinnalla, Eikä kiinnosta tietääkään. Näin meidän kesken voin tunnustaa, että tässä asiassa ei kiinnosta Suomen talouden nousukiitokaan, vaan leikkaaan nöyrästi samoja heiniä Caravan merkkisellä leikkurilla, joka on parhaat päivänsä nähnyt jo kauan sitten niinkuin minäkin. Tämä yksilö lienee 1980-90 luvulta peräisin.

    Oli mielenkiintoinen tieto Reinolta, että leikkaan samaa heinää kerrasta toiseen niin kauan kuin jalkani nousee. Ja heinä vain kasvaa, vaikka se nujerrettu tuhannet kerrat.

    Jussi haaveli varvikkoa tai muuta erämaata ruohikon tilalle. Moni muukin on näitä haaveillut. Olen nähnyt luonnossa paikkoja, joita on kaluttu mustalle mullalle. Niistä on kuorittu pintakerros, kuten puolukka, mustikka, kanerva voittoista pintamaata. Sellaistakin myydään metritavarana. Tai omalta maalta voi hakea ostamattakin.
    = Alpo

  11. Ruohonleikkuu on myös hyvää kuntoilua, vauhdin voi kukin sovittaa kuntonsa mukaan. Kokemusta minullakin on siitä kertynyt paljon kotipaikalla. Nyt ne ovat vain kauniita muistoja vuosien varrelta. Vielä viime kesänä minulla oli rivitalossa takapihalla ruohonleikkuuta. Taloyhtiöllä oli sähkökäyttöinen leikkuri, sillä jokainen asukas hoiti tonttinsa.

    Tämä kesä on ollut huoletonta aikaa, oliko sitä kesää ollenkaan? Kyllä ruoho kasvoi, mutta kerrostalossa niitä huolia ei ole. Talohuolto hoitaa hommansa satoi tai paistoi. Sitä minä olen ihmetellyt aamulenkillä käydessäni, miksi omakotitalojen asukkaat leikkaavat aamulla ruohon märkänä? Vaikka ei ole satanut, niin yöllä on kastetta. Kannattaisi odottaa kun kaste kuivuu ja leikata sitten. Jälki siistimpää ja leikkuri ei sottaannu niin paljon. Kuitenkin sen verran on ollut sateetonta, että ruohon voisi leikata kuivana. Eipähän asia minulle tietysti kuulu, mutta sen havainnon olen tehnyt. Monta muutakin asiaa huomaa talojen ja tonttien siisteydestä.

  12. Saattaahan se käydä niinkin, että kun joudun siirtymään maalta pois jonnekin kerrostaloon tai muuhun helppoon ympäristöön, niin alkaa kaivata näitä maaseudun asioita, joista minäkin nyt purnaan. Ennen ruohonleikkureita minäkin niitin viikatteella sen verran polkuja, että äiti pääsi liikkumaan ulkona helmojen kastumatta märässä heinikossa. kun sitten saatiin ruohonleikkuri nii se oli oikein juhlaa. Oli lysti leikata. Paitsi kun en muistanut missä kivet olivat tai myyrät olivat nostaneet taas uusia kiviä kiusakseni.

    Laitan tähän samoja kesäaskareita hiukan Kalevalaiseen tempoon riimiteltynä

    ***
    Teki ukko touhujansa
    kesähommien keralla:
    Kalat kantoi, loihti lahnat,
    sekä säynävät savusti.

    Pihaheinät sitten niitti.
    Niitti kerran, niitti toisen
    niitti kohta kolmannenki;
    – kohta alusta alotti.

    Kahtoi tuota lintu pieni,
    pääsky pieni pienaltansa.
    Ymmärrä ei pääskyläinen
    touhuja ukon totisen.

    Näin sanoi sanan ukolle,
    neuvon viisahan visersi:
    Katso taivaan lintusia,
    pääskyparven pienoisia!
    Sulla kesken heinähommat,
    meillä jo lennossa lapset!

    Työ on yksi yli muiden.
    Luojan luoma luoduillensa:
    Suku uusi alkuun laita,
    uudet lapset laitumille.

    Heidät elohon opeta
    emon neuvot kuulemahan,
    omin siivin lentämähän.

    Muut on kiireet itse tehty.
    Eivät luotuja Jumalan.

    Sulla lapset laitumilla!
    Kelle sä elon opetat?
    Anna aikaa itsellesi,
    ravintoa sielullesi.

    Työ ei lopu tekemällä
    eikä laulut laulamalla.
    Heitä pois jo heinähommat
    lähe lämpöhön etelän !

    Näki ukko pääskyparven
    lähtöpuuhissa olevan.
    Siivilleen jo parvi nousi
    suunsi suuntahan etelän.

    Siitäpä jo ukko mietti,
    antoi aiheen aivoillensa.
    ”Miks en lähtisi minäki
    muille maille vierahille
    miss ois helpot heinähommat
    poutapäiviä enempi.”

    = Alpo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *