Kaatuneitten muistopäivänä 21.5.2017

Värsilässä vietettiin kaatuneitten muistopäivää  kirkon edustalla olevan muistomerkin äärellä seppeleenlaskutilaisuudella. Muistopuheessaan rovasti Erkki Lintunen toi esille sen, että talvisodan alkaessa ei ollut aivan selkeää ohjetta vainajien hautaamisesta ja aluksi jopa suunniteltiin kaatuneitten hautaamista rintamalle. Pastori Johannes Sillanpään toimesta tuli kuitenkin käytännöksi tuoda ja haudata kaatuneet kukin oman kotiseurakuntansa kirkkomaahan sankarihautoihin. Seurakuntapappien tehtäväksi tuli suruviestien toimittaminen omaisille.

Kaatuneitten Omaisten Liitto jäsenyhdistyksineen on tehnyt merkittävän suuren työn omaisten apuna tukena.

Erkki Lintunen.

Erkki Lintunen muisteli kuinka Värtsilän seurakuntaa tukenut Vihelm Wahlfors oli toivonut, että kirkon eteisessä oleviin sankarivainajien muistolaattoihin olisi merkitty erottelematta kaikkien sodissa menehtyneiden nimet, mikä ei syystä tai toisesta kuitenkaan toteutunut. Puhuja totesi, että vaikka muistomerkit ovat tavallisesti voittajien pystyttämiä niin kuin Värtsilän kirkon edessä oleva paasikin, niin nyt 100-vuotiaassa Suomessa seppeleitä laskettaessa  muistetaan ja kunnioitetaan, osapuolia erottelematta yhdessä kaikkia, sekä kansalaissodan, että viime sotien aikana kaatuneita. Puheen lopuksi hiljennyttiin rukoukseen.

Paikalla ollut vähälukuinen joukko hiljentyi kuulemaan  muistopuhetta.

Kuntalaisten seppeleen muistopaadelle laskivat Raija Väänänen ja Kalle Lintunen. Rajavartioston seppeleen laskivat Olli Reponen ja Tero Sepponen. Rajavartioston asettamassa kunniavartiossa olivat Jere Venäläinen ja Teemu Huhtilainen.

Raija Väänänen ja Kalle Lintunen.

Olli Reponen ja Tero Sepponen.

Teemu Huhtilainen ja Jere Venäläinen.

Seppeleenlaslutilaisuuden jälkeen siirryttiin pitäjäyhdistyksen järjestämään kahvitilaisuuteen Hotelli Joen tiloihin.

1 comment for “Kaatuneitten muistopäivänä 21.5.2017

  1. Värtsilässä on ollut jälleen arvokas Kaatuneitten muistopäivän juhla. Itse olin estynyt saapumasta paikalle, koska olimme Reserviläisten ryhmänä palvelutehtävissä vastaavassa juhlassa sekä Jumalanpalveluksessa Kirkkoniemessä.
    Siellä(kään) ei ollut tällä kertaa erityisen paljon kirkkorahvasta koolla, mutta lie kolmisenkymmentä henkeä kuitenkin. Väkimäärää verotti eittämättä ainakin kirkkokuoron Helsingin reissu.
    Pastori Antti Happonen kertoi saarnassaan mm. Kemien koululaisten vierailusta kirkossa ja siitä, kuinka heitä oli erityisesti kiinnostanut pihalla olevat sankarihautarivit. Joukkoon on haudattu tuntemattomiakin vainajia mutta niin kuin pastori Happonen sanoi, sillä ei ole merkitystä koska kyllä Jumala heidätkin tuntee.
    Jp:n jälkeen asetettiin kunniavartio ja suoritettiin seppeltenlasku. 1939-45 muistomerkille laskemisen suorittivat ikinuori sotaveteraani Uuno Kempas (98 v), Sotaorpojen edustaja Liisa Makkonen ja Reserviläisten kunniapuheenjohtaja Pauli Turunen. Toinen seppele laskettiin Vapaussodan muistomerkille; sen partion muodostivat Erkki Ihanus, Pekka Örn ja Pertti Könönen joka viimeksi mainittu piti myös koskettavan juhlapuheen, jossa hän muisteli sankarikuoleman kohdannutta setäänsä. Kotona oli ollut silloin samalla hetkellä valkoisessa arkussa lepäävä perheenisä ja valkoiseen kastepukuun puetun tyttären ristiäiset. Näitä uhreja on Suomessa silloin ollut; 90 000 miestä kaatui ja 55 000 lasta jäi sotaorvoiksi. Kuka voi käsittää tämän mielettömyyden, josta kärsitään tänäänkin eri puolilla maailmaa?!
    Ulko-ohjelmaan kuului myös pari virttä: Jumala ompi linnamme ja Suo kätes, Herra, voimakkaan. Hetki oli niin juhlallinen, että vartiossa seisoessa tuntui oikeasti kylmät väreet selkäpiissä erityisesti kun katsoin ja kuuntelin veteraani Kemppaan veisuuta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *