Kun Värtsilä on aina ollut kulttuurisestikin kovin valveutunutta seutua, myös
tiernapoikaperinne lienee tuttu vaikka se läntiseksi ilmiöksi mielletäänkin. Minulla on hämärä
muistikuva, että Kaustan (Kaustajärven) koulussakin 1950-luvulla hommaa harrastettiin.
Muljahtaako jotain mieleen? Onko materiaalia? Ohessa oululaisen paikallislehden artikkeli asiasta.
Leo Härkönen
Olipa mielenkiintoinen lehtiartikkeli Oulun puolesta. Tiernapoikaperinne on kyllä tuttua, mutta olen sen luullut kuuluvan vain joulujuhliin. En tiennytkään että siinä on ollut oikeasti kyse keräyksestä. Tiernatyttöjä en ole koskaan nähnyt.
Tiernapojat on minulle tuttu koulun joulujuhlista. Minä esitin murjaanien kuningasta, monena jouluna.
”Hoo, jos minä olen musta,
olen minä kaikilta tunnettu.
Hoo, jos minä olen musta,
olen minä hyviltä kaivattu.
Yksi herra ja kuningas
Murijaanein maalta.
(Kaikki:)
Yksi herra ja kuningas
Murijaanein maalta.”………..
Joensuussa Taitokorttelissa opiskelijapojat esitti Tiernapoikia ennen joulua.
Joskus 1990- luvun alkupuolella ainakin Patsolan koululla Peuhkurisen Irene harjoitutti neljä laulavaista poikaa, jotka olivat Antti Örn, Perttu ja Juho Kivivuori sekä Jarkko Honkanen, esittämään Tiernapojat. Joukko kävi esiintymässä pikkujouluissa, kirkon Kauneimmissa Joululauluissa ja tietenkin koulun juhlassa. Hauskaa tuntui olevan!
Kun Perttu oli vuosia myöhemmin eskariopena Värtsilän koululla, hän opasti yhden poikaryhmän esitykseen ja muistan myös Hurrin Kimmon aikanaan valmentaneen yhden joukon, jossa muistaakseni oli myös tyttöjä laulamassa. Hyvin kaikki sujui heiltäkin, tottakai!
Patsolan kansakoulun Joulujuhlassa esitettiin mainittu kuvaelma ainakin v. 1971. Siinä olivat mukana mm. Artot Tuupainen ja Väyrynen sekä Teijo Sallinen, muita nimiä ei äkkipäätä tule mieleen. Toteutus oli silloisen yläluokan opettajan Teuvo Tikan käsialaa. Ken muistaa enemmän ja paremmin, niin kertokoon meille muille!
Kun hörppäsin välillä kupillisen kahvia, niin uskallan nyt tarjota pari muutakin nimeä joilla oli muistaakseni myös jokin rooli Tiernapojissa eli Pasi Piiroinen ja Timo Tikka!
Onpa hyvä tuoda esille entisiä aikoja. Entä nyt., olemmeko jääneet paikkakunnan laitapuolelle, niin ettei värt
silässä tapahdu mitään omintapaista?
Näin syntyy hyvää Värtsiä, vaikka pikkumutkan kautta. Mainiota.
Elina Luukkainen harjoitutti tiernapoikaryhmän Niiralan koululla 60-luvulla.
Oli vain yksi keikka.Koulun Joulujuhlassa.
Nyt aikuisena on vedetty useampiakin tiernapoika keikkoja teatteriryhmän kanssa.Kertyneet kolehtivarat on suunattu Ylen Joulun Hyvämieli keräykseen.
Suosittelen Värtsilän koululaisille ensi Jouluksi.Keikkapaikkoja riittää:Vanhainkodit,puurojuhlat,yritysten pikkujoulut,tulliasemalla rajanylittäjille jne.
Ei muljahtanut mieleen Kaustan 50-luvun Tiernapojista mitään sattuneesta syystä, vaikka aloittaja kaipailikin, mutta suunnilleen vuonna -85 Patsolan koulun joulujuhlassa esitettiin Tiernapojat. Murjaanin naama ei tummunut hiilellä tarpeeksi joten vesivärillä viimeisteltiin näyttelijän pärstä. Hyvin pysyi väri, lienee lähempänä Loppiaista ollut naama takaisin ”perus”värityksessään. Muistaakseni hahmoja olivat Herodes, Murjaanien Kuningas, Knihti ja Mänkki. Jussi muisti viidennenkin, ehkäpä stuntti oli kaiken varalta mukana? Joka tapauksessa Hyvää Uutta Vuotta 2017 kaikille murjaaneille ja tähden kantajille iästä, sukupuolesta ja väristä riippumatta…
Sisällä tapahtuu niin kuin Erkki otti puheeksi. Tämä tarina avasi minun silmäni, jonka naapurini toi minulle iltapäivä lehden viikonlopun numeroa näyttäessään. Luin jutun: Näin kansan miehenä mielisairaan tekemät teot, johon ei meidän vapaa ja suvaitsevainen yhteiskunta puuttunut missään vaiheessa ottaen ohjat kätehen. Panee miettimään miten Suomalainen viranomainen toimii kansalaisen parhaaksi.
Olkoon kuka mitä mieltä hyväänsä ihmisen ja uskonnon yhteydestä ihmiselämässä niin minulla on siihen oma mielipide. Uskonnolla olipa se mihin uskonto kuntaan liittyvä on normit joilla katsotaan tulevasuuteen. Myös ihmisellä eläisä pitää olla säännöt, toivoa ja läheisiä, sekä ystäviä joiden kanssa jaetaan päivän murheet. Tasapainoinen mummi ja ukki voi tukea lapsen lapsiaan opettaen heille kansanperitönä itse opittuja siirrettäviä tarinoita ja taitoja.