Kylläpä alkaa viikko hienosti
kun suomalainen professori sai
taloustieteen Nobelin.
Oliskohan tässä puhetta viikoksi täällä Värtsissä, siellä kotona ja kaupparteissuilla?
Pari viikkoia sitten uusittiin Myllymuseomme ikkunoita. On maksettu ja on talkoiltu. Kotiseutuyhdistys on pahoittanut mielensä, mutta myös sulkenut kielensä ainakin poliisin suuntaan. Mutta tämä lupaus ei kestä kauan.
Myllymuseo on Tohmajärven kunnan omistama ja vuokralla Kotiseutyhdistykselle. Niin että tässä ilkivallan tekijöille osoitteet. Minullekin voi soittaa ja kertoa havainnoista tai ihan jopa tunnustaa tekonsa.
No,. niin, pahoittelun syy unohtui kertoa. Mutta kyllähän moinen asia tarvitseekin kaksi kommenttia. On nimittäin rikotti kahdella kivellä yksi uuden ikkunan ruutu. Laitan kivet museoon nähtäviksi esimerkkinä siitä, miten tasokasta on nyky suomalaisten sivistys.
Harvinaista herkkua on Nobelin palkinto jonka osoitteessa lukee Suomi.
Juuret.:
Ihminen juurtuu lapsuus maisemaan ja kasvattaa juuret siihen vanhempiensa elin ympäristöön.
Vahvat juuret kasvaa, jos on suotuisassa ympäristössä ja vanhemmat ovat tukena.
Paljon on juurettomia ihmisiä, joita myrsky tahtoo heilutella ja laittaa pitkin ketoa. Kaadu ei juuretonkaan, jos on tukitolppana keskijuuren omaava kanssakumppani, jolla on juutet, niin kuin männyllä, hongalla tai petäjällä.
Toiset juhlivat Nobelin palkintoa ja minä sitä, jotta hapankaali alkaa olla valmista ja valkosipulin kynnet maassa. Sitten vain odottelen uuden kevään saapumista.
Luettuani edelläolevan Kalevin kommentin, avasin fb:n ja mitä siellä olikaan ensimmäisenä vastassa – juttu valkosipulista! Suosittelen!
Viime viikonloppuna
oli Joensuun matkustajasatamassa Kalamarkkinat.
Kojuja oli entiseltä pakkahuonelta lähelle kaupungintaloa,
molemmin puolin kävelyraittia. Porukkaakin tungokseen
asti. Monen sortimentin myytävää ja syötävääkin oli tarjolla.
Ostin kotimaisia omenia, konjakkisinappia ja tyrnihilloa ym.
Näin jälkikäteen harmittaa kun en sittenkin ostanut raikkaan
näköistä valkosipulilettiä. Mikä nuukuus lie tavannut, sellainen muutaman sipulin
letti olisi maksanut 15 euroa. Varmaan hinta oli ihan kohillaan,
mutta itellä alkoi jo olla matti kukkarossa.
Jonkun lapsen (teki mieleni kirjoittaa ”kakaran”) ilkeilyä ja ajattelemattomuutta tuollainen ikkunoitten särkrminen on. Kumpa saataisiin tekijä selville. Ehkä sirujen koejaaminen kävivi rangaistuksesta. Vielä parempi, jos teetettäisiin kotiseutuyhdistykselle pieniä askareita noin ruudun hinnan edestä.
hyvää tyttöjen päivää.irak sallimassa lapsi morsiamet.siis 50v muhammad voi mennä naimisiin 9v tytön kanssa ihan virallisesti.salem aleikum
Kotiseutuyhdistys on pahoittanut mielensä ikkunoiden rikkomisesta. Tapaus ei ole millään lailla väheksyttävä kertoessaan, kuinka yhteistä ja yksityistäkin (vierasta) omaisuutta vain aina silloin tällöin valitettavasti kaltoin kohdellaan.
Itse pahoitin mieleni tänään, kun kävin päivän postia. Laatikossa oli Jotexin Joulukuvasto! En vain voi sille mitään, mutta edessä on jälleen minulle vaikein vuodenaika – kaupallinen joulu – joka nyt siis alkoi vielä poikkeuksellisen aikaisin!
En selaillut kuvastoa, mutta kannessa oli esitelty (olevinaan) jouluinen asetelma, jossa erityinen huomioni kiinnittyi erääseen koriste-esineeseen; valkoinen sika, jolla on selässään kullanväriset siivet! Pöyristyttävää! En tiedä pitääkö tämä ymmärtää siten, että kun mainittujen eläinten henki on näin loppuvuodesta erityisestikin katkolla niin niistä tulee kuolemansa jälkeen enkeleitä vai onko kyseessä todella mauton rienaus? En voinut äkkiseltään sanoa muuta kuin isävainajani usein käyttämän ilmaisun hänen päivitellessän jotakin asiaa: ”Voi mualima!”
PISTÄYDYIN
Pistäydyin Myllymuseolla. Rakennuksen ympäristö on kaivurilla madallettu, niin että kivijalkaa on nyt riittävästi. Tämä antaa myös lisäintoa kunnostaa museota sekä päältä että sisältä. Värtsilän Myllymuseo on arvokas osa Arppen pihaa. – Toivon, erttä panemme sen sydämen päälle!
Tähän sopii mielestäni seuraava kommentti:
Luin jälleen kerran Lemin verkkolehteä Lwemin Kirjava. Siellä aktiivisen paikkakunnan verkkolehdessä on mielenkiintoinen juttu 12.10.2016: Ministeri rohkaisee epäonnistumaan. Hänen ”paimenkirjeensä” löytyy klikkaamalla: Kokeileva Suomi-verkkosivusto.
Kotiseutuyhdistyksemme puheenjohtajana sain uutta yrittämisen halua, vaikka joku häirikkö yrittääkin sitä kivittää. Eli siis rohkeuttaa epäonnistumaankin.
Korjaus epäonnistuneeseen kommenttiini: Verkkolehti on: Lemin Kirjava.
Viisi valkoposkihanhea laskeutui eilen mökkirinteeseemme
lepäämään ja ruokailemaan. Ne jäivät peräti yötsiin ja
kun aamulla kiskaisin rullakartiinin ikkunasta, näin kuinka ne
marssivat aamu-uinnilta rannasta ja ryhmittyivät kellarpellolle
ruokailemaan. Facebookin kautta sain tietää, että sama
retkue on viettänyt jo muutaman vuorokauden naapurimökilläkin.
Mieltä askarruttaa ovatko ne perhe vai muutenko vain frendejä?
Miksi ne ovat erkaantuneet suuremmasta muuttoporukasta vai
saavatko ne vielä pääjoukon kiinni jossain taukopaikalla?
Eilisessä Karjalaisessa oli artikkeli värtsiläisestä maidontuottaja
Mika Piiroisesta. Siinä kerrotaaan minkälaista riesaa hanhilaumoista
on viljelijälle. Eivätkä hanhet ole ainoa riesa, sudet sun muut
villieläimet asettavat omat haasteensa.
Nyt hanhet näyttävät tarkastelevan aitan edessä eilistä savottapaikkaa.
Siinä oli myrskyn kaataman iki-kuusen raivaustalkoot. Tuhannet
kiitokset naapuriavusta (sahaus ja sulakkeet) Kaustan Miehille kuin myös ”seuraneidille”!
Noin viikko sitten posti jakoi tiedotetta, jossa kerrottiin, että ihan pikapuolin mainokset tuodaan omaan laatikkoonsa, josta ihmiset saavat noutaa mainoksensa. Mukana oli myös sinisen mainoslaatikon kuva.
Ensimmäisenä tuli mieleen että tämä on joku vitsi tai aprillipila. Aivan liian hyvä uutinen ollakseen totta. Seuraavana tuli.mieleen ajatus, että jos se sittenkin on totta niin kuka laatikon sitten tyhjentää.
Tänään ajellessani kylillä näin että uusia laatikoita oli pystytetty postilaatikkorivien viereen. Ne olivat sinisiä. Se on siis sittenkin totta. Edelleenkin mietin kuka laatikon tyhjentää. Aika näyttää.
Luepa oikealta Värtsiläisten Seura -palstalta, mitä tapahtui hiljattain seurakuntakodissa.
Kylläpä alkaa viikko hienosti
kun suomalainen professori sai
taloustieteen Nobelin.
Oliskohan tässä puhetta viikoksi täällä Värtsissä, siellä kotona ja kaupparteissuilla?
Pari viikkoia sitten uusittiin Myllymuseomme ikkunoita. On maksettu ja on talkoiltu. Kotiseutuyhdistys on pahoittanut mielensä, mutta myös sulkenut kielensä ainakin poliisin suuntaan. Mutta tämä lupaus ei kestä kauan.
Myllymuseo on Tohmajärven kunnan omistama ja vuokralla Kotiseutyhdistykselle. Niin että tässä ilkivallan tekijöille osoitteet. Minullekin voi soittaa ja kertoa havainnoista tai ihan jopa tunnustaa tekonsa.
No,. niin, pahoittelun syy unohtui kertoa. Mutta kyllähän moinen asia tarvitseekin kaksi kommenttia. On nimittäin rikotti kahdella kivellä yksi uuden ikkunan ruutu. Laitan kivet museoon nähtäviksi esimerkkinä siitä, miten tasokasta on nyky suomalaisten sivistys.
Harvinaista herkkua on Nobelin palkinto jonka osoitteessa lukee Suomi.
Juuret.:
Ihminen juurtuu lapsuus maisemaan ja kasvattaa juuret siihen vanhempiensa elin ympäristöön.
Vahvat juuret kasvaa, jos on suotuisassa ympäristössä ja vanhemmat ovat tukena.
Paljon on juurettomia ihmisiä, joita myrsky tahtoo heilutella ja laittaa pitkin ketoa. Kaadu ei juuretonkaan, jos on tukitolppana keskijuuren omaava kanssakumppani, jolla on juutet, niin kuin männyllä, hongalla tai petäjällä.
Toiset juhlivat Nobelin palkintoa ja minä sitä, jotta hapankaali alkaa olla valmista ja valkosipulin kynnet maassa. Sitten vain odottelen uuden kevään saapumista.
Luettuani edelläolevan Kalevin kommentin, avasin fb:n ja mitä siellä olikaan ensimmäisenä vastassa – juttu valkosipulista! Suosittelen!
http://terveyskirjat.fi/valkosipulin-tehoaineet/
Valkosipulista puheenollen:
Viime viikonloppuna
oli Joensuun matkustajasatamassa Kalamarkkinat.
Kojuja oli entiseltä pakkahuonelta lähelle kaupungintaloa,
molemmin puolin kävelyraittia. Porukkaakin tungokseen
asti. Monen sortimentin myytävää ja syötävääkin oli tarjolla.
Ostin kotimaisia omenia, konjakkisinappia ja tyrnihilloa ym.
Näin jälkikäteen harmittaa kun en sittenkin ostanut raikkaan
näköistä valkosipulilettiä. Mikä nuukuus lie tavannut, sellainen muutaman sipulin
letti olisi maksanut 15 euroa. Varmaan hinta oli ihan kohillaan,
mutta itellä alkoi jo olla matti kukkarossa.
Jonkun lapsen (teki mieleni kirjoittaa ”kakaran”) ilkeilyä ja ajattelemattomuutta tuollainen ikkunoitten särkrminen on. Kumpa saataisiin tekijä selville. Ehkä sirujen koejaaminen kävivi rangaistuksesta. Vielä parempi, jos teetettäisiin kotiseutuyhdistykselle pieniä askareita noin ruudun hinnan edestä.
hyvää tyttöjen päivää.irak sallimassa lapsi morsiamet.siis 50v muhammad voi mennä naimisiin 9v tytön kanssa ihan virallisesti.salem aleikum
Kotiseutuyhdistys on pahoittanut mielensä ikkunoiden rikkomisesta. Tapaus ei ole millään lailla väheksyttävä kertoessaan, kuinka yhteistä ja yksityistäkin (vierasta) omaisuutta vain aina silloin tällöin valitettavasti kaltoin kohdellaan.
Itse pahoitin mieleni tänään, kun kävin päivän postia. Laatikossa oli Jotexin Joulukuvasto! En vain voi sille mitään, mutta edessä on jälleen minulle vaikein vuodenaika – kaupallinen joulu – joka nyt siis alkoi vielä poikkeuksellisen aikaisin!
En selaillut kuvastoa, mutta kannessa oli esitelty (olevinaan) jouluinen asetelma, jossa erityinen huomioni kiinnittyi erääseen koriste-esineeseen; valkoinen sika, jolla on selässään kullanväriset siivet! Pöyristyttävää! En tiedä pitääkö tämä ymmärtää siten, että kun mainittujen eläinten henki on näin loppuvuodesta erityisestikin katkolla niin niistä tulee kuolemansa jälkeen enkeleitä vai onko kyseessä todella mauton rienaus? En voinut äkkiseltään sanoa muuta kuin isävainajani usein käyttämän ilmaisun hänen päivitellessän jotakin asiaa: ”Voi mualima!”
PISTÄYDYIN
Pistäydyin Myllymuseolla. Rakennuksen ympäristö on kaivurilla madallettu, niin että kivijalkaa on nyt riittävästi. Tämä antaa myös lisäintoa kunnostaa museota sekä päältä että sisältä. Värtsilän Myllymuseo on arvokas osa Arppen pihaa. – Toivon, erttä panemme sen sydämen päälle!
Tähän sopii mielestäni seuraava kommentti:
Luin jälleen kerran Lemin verkkolehteä Lwemin Kirjava. Siellä aktiivisen paikkakunnan verkkolehdessä on mielenkiintoinen juttu 12.10.2016: Ministeri rohkaisee epäonnistumaan. Hänen ”paimenkirjeensä” löytyy klikkaamalla: Kokeileva Suomi-verkkosivusto.
Kotiseutuyhdistyksemme puheenjohtajana sain uutta yrittämisen halua, vaikka joku häirikkö yrittääkin sitä kivittää. Eli siis rohkeuttaa epäonnistumaankin.
Korjaus epäonnistuneeseen kommenttiini: Verkkolehti on: Lemin Kirjava.
Viisi valkoposkihanhea laskeutui eilen mökkirinteeseemme
lepäämään ja ruokailemaan. Ne jäivät peräti yötsiin ja
kun aamulla kiskaisin rullakartiinin ikkunasta, näin kuinka ne
marssivat aamu-uinnilta rannasta ja ryhmittyivät kellarpellolle
ruokailemaan. Facebookin kautta sain tietää, että sama
retkue on viettänyt jo muutaman vuorokauden naapurimökilläkin.
Mieltä askarruttaa ovatko ne perhe vai muutenko vain frendejä?
Miksi ne ovat erkaantuneet suuremmasta muuttoporukasta vai
saavatko ne vielä pääjoukon kiinni jossain taukopaikalla?
Eilisessä Karjalaisessa oli artikkeli värtsiläisestä maidontuottaja
Mika Piiroisesta. Siinä kerrotaaan minkälaista riesaa hanhilaumoista
on viljelijälle. Eivätkä hanhet ole ainoa riesa, sudet sun muut
villieläimet asettavat omat haasteensa.
Nyt hanhet näyttävät tarkastelevan aitan edessä eilistä savottapaikkaa.
Siinä oli myrskyn kaataman iki-kuusen raivaustalkoot. Tuhannet
kiitokset naapuriavusta (sahaus ja sulakkeet) Kaustan Miehille kuin myös ”seuraneidille”!
Noin viikko sitten posti jakoi tiedotetta, jossa kerrottiin, että ihan pikapuolin mainokset tuodaan omaan laatikkoonsa, josta ihmiset saavat noutaa mainoksensa. Mukana oli myös sinisen mainoslaatikon kuva.
Ensimmäisenä tuli mieleen että tämä on joku vitsi tai aprillipila. Aivan liian hyvä uutinen ollakseen totta. Seuraavana tuli.mieleen ajatus, että jos se sittenkin on totta niin kuka laatikon sitten tyhjentää.
Tänään ajellessani kylillä näin että uusia laatikoita oli pystytetty postilaatikkorivien viereen. Ne olivat sinisiä. Se on siis sittenkin totta. Edelleenkin mietin kuka laatikon tyhjentää. Aika näyttää.
Luepa oikealta Värtsiläisten Seura -palstalta, mitä tapahtui hiljattain seurakuntakodissa.