Arkistojen kätköistä – Värtsilä kehittyy vain itsenäisenä

itsenainen-vartsila

itsenainen-vartsila3

Uuno Matikainen avaamassa Värtsiläpäiviä 1980.  Taustalla lipunnostajat Aulikki Karvonen ja Arvo Kinnari.

Uuno Matikainen avaamassa Värtsiläpäiviä 1980. Taustalla lipunnostajat Aulikki Karvonen ja Arvo Kinnari.

Veikko Lindholm ja puhallinorkesteri Värtsiläpäivien avajaisissa 1980.

Veikko Lindholm ja puhallinorkesteri Värtsiläpäivien avajaisissa 1980.

 

3 comments for “Arkistojen kätköistä – Värtsilä kehittyy vain itsenäisenä

  1. Niin kuin tänä päivänä tiedämme on tulevaisuuteen näkeminen todella vaikeaa. Ei auta vaikka kuinka kahvinporoista koettaisi ennusmerkkejä hakea. Toisaalta vanha lehtileike kertoo elämänuskosta ja on sinällään hyvä asia.

  2. Lisäsin tuon lehtileikkeen liitteeksi pari aiheeseen liittyvää kuvaa, jotka olen ottanut lehtileikkeessä kerrotussa tilaisuudessa. Mahdollisesti tuossa Veikko Lindholmin johtamassa puhallinorkesterissa on soittamassa kunnanjohtajamme Olli Riikonen.

  3. Värtsilän tehdasseurakunta itsenäistyi v. 1909. Värtsilän kunta perustettiin v.1920. Seurakunta kulki edellä myös silloin, kun se palautettiin v. 2003 Tohmajärven seurakuntaan. Asian pani alulle Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli – vastauksena pyyntööni päästä eläkkeelle. Virkaa ei enää katsottu tarpeelliseksi ilmoittaa haettavaksi. Pauliina ja Jari Kainulainen hoitivat sitä virkaatekevinä. Kunta lakkautettiin v. 2005, jolloin uudelleen perustettuun Tohmajärven kuntaan liitettiin Värtsilän entisen kunnan alueet.

    Valtiovarainministeriön teettämä tutkimus neljän pienen kunnan liittämisestä isompaan – mukana myös Värtsilä – alettiin ex-kunnasta käyttää nimitystä: kyllä. Tämä ei vastaa käytännön todellisuutta. Esimerkiksi Kaustajärven kylä ja Kenraalinkylä eivät voi kuulua johonkin Värtsilän kylään! Vaan Värtsilän pitäjään, joka on osa Tohmajärven kuntaa Pohjois-Karjalan maakunnassa.

    Värtsilä on monen täällä toimivan yhdistyksen nimen alussa. Kun suunnataan matka Joensuusta kohti Tohmajärveä, ilmestyy pian tien oikealle puolelle kyltti, jossa lukee:VÄRTSILÄ 70. Ei ole ison tienvarrella yhtään kyläkylttiä. Sitä vastoin on Värtsilän pitäjän alueella, Via Karelian varrella kaksi ja Kenraalinkyläntien varrella yksi VÄRTSILÄ-kyltti. Ely-keskuksen vastustuksesta huolimatta.

    Helsingissä ja Kuopiossa ei tiedetä syrjäkulmien todellisuudesta tarpeeksi.

    Asiasta toiseen. Hallussani on lehtileike, joka on julkaistu v. 1932 ukkini 60-vuotipäivän johdosta, tasan kymmenen vuotta ennen kastepäivääni. Vaikka yhä tunnen istuvani ukin sylissä – niinkuin vanhassa valokuvassa – en silti tyrkytä koko pitkää leikettä Värtsin ruutuun. Siteenaan vain seuraavan kohdan:

    ”Vähitellen kypsyi Värtsilän kunnan puoleisissa kuntalaisissa ajatus saada tämä puoli kuntaa eri kunnaksi erotetuksi. Tätä kuntien jakoasiaa ajoi maanvilj. Lintunen tarmokkaasti ja monien kokousten ja neuvottelujen tuloksena saatiin se viimein toteutumaan.”

    Ukki toimi sitten mm. kunnallislautakunnan eli nykyisen kunnanhallituksen puheenjohtajana ja monissa muissa luottamustoimissa. Tarkistamattoman tiedon mukaan hän olisi ollut jopa Wärtsilä-Yhtymän tilintarkastaja. Ainakin hän istuu merkittävällä paikalla 100-vuotisjuhlien pöydässä yhdessä mm. Wilhelm Wahforssin kanssa.

    Surullista tietenkin on, että – ukin sylissä edelleen istuvana – jouduin toimimaan aktiivisesti v. 2005 tapahtuneen kuntaliitoksen puolesta. Ei ollut mitään järkevää syytä jatkaa itsenäisenä ja velkaantua toimintakyvyttömäksi. Uuno Matikaisen optimismille ei löytynyt mahdollisuuksia muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.

    Nyt elämme tätä aikaa. Meidän pitää toimia aktiivisesti sen puolesta, että Värtsilässä olisi viihtyisää asua ja että säilytettäisiin Värtsilän koulu, Värtsilän kirkko ja Arppen pihassa sijaitseva Värtsilän kylätalo. Ei ole mitään syytä seisoa tumput suorina. Nyut Värtsilän Pitäjäyhdistyksen johdolla kaikki muut yhdistykset ja ihmiset – rukkaset käteen!!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *