Oli komeata nähdä kotkan kaartelevan Pirtajärven yllä.
Se on muuten hieno näky. Edustaahan sanoissa ja tarustoissakin vapautta.
Kotkia en ole kovin paljon nähnyt, muttaa kalasääksiä kylläkin. Kuusikymmenluvulla Ruunaan erämaiden liepeillä Kokkojärven vartiolla kesäiltoina se oli lähes jokailtainen liitelijä.
Ystävänpäivänä söimme metsopaistia. Tein pöydän koreaksi ja nautimme pöydän antimista. Kaustan haapasienet, kanttarellit , puolukat ja suppilovahverot olivat pöydän herkkuja. Ahvenista tein sianlihan kera kalakukon ruiskuoreen ja menu oli minun mielestä täydellinen.
No johan Esko menun pöytään pisti.
Tuosta tulee vanha tarina mieleen pohjoisen pojasta joka lähti Helsinkiin opiskelemaan.
Isä antoi pojalle lähtiessä rahaa ja sanoi että elä säästäväisesti yritä syödä vain arkisesti ettei raha kulu.
Poika kirjoitti viikon päästä kotiin ja pyysi lisää rahaa.
Isä kyselemään pojalta että mihin sinä rahat olet tuhlannut vaikka ohjeet rahankäytöstä sait kotoa.
Poika vastasi isälle että ihan olen isän ohjeiden mukaan elänyt.Kotoista arkiruokaa syönyt:
Lohta ,poroa ja riekkoa mutta ei vaan rahat riitä 🙂
Ei taida olla turhaa täällä käyty keskustelu bensarallista ja huoltoasemien huolista. Kun lukee yle.n jutun samasta aiheesta niin asia tulee vielä paremmin tietoisuuteen.
Se ,että kaveri ajaa rajalle autonsa ja sitten toinen käy tankkaamassa useamman auton niin mitä muuta se on kuin veron kiertoa ja pimeää
businesta. Huonoa julkisuutta. .
joopa joo mut samaan aikaan kun etelässä myytään halvinta bensaa pitkään aikaan niin ei täällä p-karjalassa hinnat ole puonneet samalla tavalla.onhan se päivänselvä asia jos käytään tankilla 5-6 kertaa vrk aikana et kova on kulutus jos omaan käyttöön menee.se taas on eri asia paljonko valtiolta jää veroja saamatta.taitaa olla pikku summa jos verrataan vaikka mitä ns pakolaiset tulee maksamaan.puhutaan miljardista vuostasolla.nyt puolet venäjältä tulevista intialaisia.miten lie sen suomeenki tulleen 60v papparaisen elo muuttuna vanhoilla päivillään turvattomaksi intiassa.
Ja mitenkähän pakolaiset bensaa liittyy…pienistä puroista syntyy isot virrat. Ja bensa maksoi jopa 1.75 taannoin..1.40 paljon vähemmän.
On oikein, että itäsuomalaisetkin saavat jotain hyötyä rajaliikenteestä, että edes
venäläisestä bensasta.
Eteläsuomalaisilla on omat hyötynsä. ”Vaikkapa viinaralli virosta”
Länsisuomalaisilla on paljon paremmassa kunnossa oleva tiestö, kuin meillä
täällä itäsuomessa. Ken siellä ajaa niin voi vertailla.
Jonkun on puolusteltava niitä Venäjän tankilla kävijöitäkin. Itse en siellä käy.
Ei ole tankkaajien syy jos suomessa bensa-asemat tekevät konkursseja.
Mielenrauhaa: Tankkaamassa vain omaan tarpeeseen. Hinnan erotus Yhteisvastuukeräykselle. Tässä voi kyllä käyttää myös progressiivista laskentaa eli isotuloiset koko erotus ja pienituloiset (esim. eläkeläiset) vähemmän – omantunnon mukaan. Tällä tavalla säilyvät myös Suomen bensa-asemat konkurssirajan paremmalla puolella. Ehkä liikevaihto vähän alenee.
Olen tismalleen mökkiläisen kanssa samaa mieltä,turha syyllistää ihmisiä pikku bonuksen käytöstä, mitä susurajalla asuvilla on.
Tämä parhaillaan istuva hallitus lupasi ostettavien uusien autojen hintaan
veroalennuksen. Tämä verovaje tulee väistämättä maksettavaksi kulutuksessa
kuten polttoaineen hinnassa, ei verojen alennus lahja ole.
Toinen asia on polttoaineen maailmanmarkkinahinnan lasku, joka voisi
tuntuvammin näkyä minunkin Suomessa tankkaavan kukkarossa.
Ne jotka emme käy tankkaamassa Venäjän puolella
koetetaan saada viisumi vapaaksi tankilla käynti.
Tällä lailla saisimme loputkin rajan pinnassa olevat
huoltoasemat lopettamaan toimintansa .
Eikä olis enää niitä 5 litran ostajia jotka tankkaavat
sen verran, että pääsevät naapurin puolelle tankille!!!
Sote-soppa taitaa palaa pohjaan. Lissä mielenkiintoista viikon puheenaiheeseen.
Sotesoppaa ei pääse tavan polun ja ladun tallaajat edes hämmentämään, koska kattilan ympäryksen ovat jo aikoja sitten vallanneet isokenkäiset rusettikaulat.
Mutta, kun se tänäpäivänä on tullut jo Hitti nimeksi, niin sehän pitääisi osata hyödyntää.
Esim. kuka keksisi jonkun kokkisotapohjaisen huippumakoisan keittoreseptin, niin sellaisen voisi nimetä Sotesopaksi.
Sitä kaikenmaailman gurmee ravintolatkin ja karmee kahvilat tarjoaisivat ruokalistoillaan kymmeniä vuosia niin jopa muistettaisiin mitä oli Sotesoppa alkujaan.
Tällä viikolla on kirjoitettu bensarallista. Myös Tv on kiinnostunut asiasta. Samalla Suomen omat myyntipaikat ovat saaneet runsaasti huomiota osakseen. – Tässä tietoa ”laivarallista” Jänisjoella ja Jänisjärvellä. Vilho Laine muistelee 5.4.1979:
Jänisjoella oli laivoja liikenteessä 5 kpl vuosina 1920-32. Lauttausyhtiön laivaa olivat:
Otso kapteeni K Suomalainen
Irma ” V Suomalainen
Silva ” P Häyhä
Nämä laivat liikkuivat Jänisjoella ja Jänisjärvellä puutavaran kuljetuksissa. Wärtsilä-yhtiön käytössä oli Dgmar-laiva päällikkonä O Pesonen. Matkustajaliikennettä hoiti kannatusyhdistyksen laiva Jänisjärvi, jonka päällikkö oli kapteeni E Silven. Tämä laiva oli matkustajaliikenteessä reitillä Värtsilän asema – Jänisjärvi – Soanlahti – Hämekoski. Kuljin itse tässä laivassa v. 1927. Reitti Jänsjärven alueella oli hyvin kaunis. Joki ja järvi olivat syviä, joten liikennöinti onnistui hyvin.
Jänisjoella uitettiin paljon puutavaraa, siksi siinä tarvittiin näin monta rahtilaivaa. Tukit uitettiin Läskelään ja Laatokkaan saakka. Jänisjärven ylänteellä oli lauttauspaikka, jossa tukit pantiin avolauttaan ja laivat kuljettivat ne yli Jänisjärven Hämekoskelle, mistä jokiuittona Laatokkaan.
Laineen kirjoituksen lopussa kerrotaan neljästä kuvasta. Hän kirjoittaa Värtsilän Kotiseutyhdistykselle: ”Jos saatte näistä kopiot, niin ottakaa niin monta kuin tarvitsette, sillä haluan omat kuvani takaisin vanhan Värtsilän muistoiksi”.
Olen tainnut nähdä kuvista ainakin yhden. Jatkan etsimistä.
Minä näkisin mielelläni kukoistavan verovapaan vapaakauppa-alueen joka olisi koko Värtsilän alue,molemmin puolin rajaa.
Tälle alueelle voisivat yritykset investoida erityisehdoin tuotantoaan sekä Suomen että Venäjän hallitusten myötävaikutuksella.Tavoite olisi että täällä tuotetut tuotteet olisivat erittäin kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla.
Kaupoille tultaisiin Keskisen kyläkaupan sijaan Värtsilään koska liikevaihtovero olisi tällä vapaakauppa alueella alempi kuin muualla.Tämä toisi tietysti myös syvemmältä Venäjältä asiakkaita rajan paratiisiin.
Ehkä se uusi RAY:n kasinokin olisi täällä.
Miksi tätä ei voisi toteuttaa Värtsilässä kun muuallakin maailmalla on tämän tyyppisiä alueita?
Niin tankata voisi ihan vapaasti,ketään syyllistämättä,ihan kummalla puolella rajaa tahansa 🙂
Minä hyppään nyt aiheesta yheksänteen.
Tänään on yksi monen nuoren odottama
päivä: penkkariajelut. Ja huomenna sitten
ne vanhojen tanssit joihin ainakin tytöt valmistautuvat
nykyisin huolella. Harmi, että Kaustalta on
pitkä matka pohjanmaalle, olisihan se mukava
olla taas kerran Seinäjoen areenallakin.
Monena vuotena on seistä tökötetty Join
kaupungissa, Siltakadulla nuorten menoa seuraten.
Lienee minuunkin tarttunut jo niiltä ajoilta kun
vanhan tyttölyskan pihalta lähtivät paperikukin
koristellut reet liikenteeseen. Usein oli niin pakkanen,
että tytöt olivat sonnustautuneet paksuihin
lammas- tai jopa susiturkkeihin. Reen taustaosaan
oli kiinnitetty jokin ”uskalias” piirros ja teksti. Ei
kuitenkaan sellainen, että viranomaisten olisi tarvinnut
se etukäteen tarkistaa. Tosin eräs naisope sai ”raivarin”
kun hänet oli piirretty kamelin selkään…..
Tule Telle, ja tulkaa muutkin Värtsin ystävät katsomaan Wanhojen tansseja Tohmajärvelle, esitykset ovat klo 11.00, 14.00 ja päänäytös klo 18.00. Tohmajärven tansseissa toteutuu mielestäni parhaimmillaan ajatus, että pienikin voi olla kaunista. Jokainen tanssija tulee yleisölle esitellyksi, jokaiselle parille osoitetaan suosiota. Kaikki nuoret saavat kokea olevansa esityksen tähtihenkilöitä. Värtsilän nuoria on laskujeni mukaan ainakin neljä tanssimassa.
…. Ja keksinpä vielä viidennenkin Värtsilän nuoren tanssijan eli melkoinen joukko ”meikäläisiä”!
”Kuha saa lakin” – Kuvia Joensuun penkkarikulkueesta, olkaa hyvä!
Katso videot nyt ja vuosituhannen vaihteen tienoolla.
Kiitos Päivi kutsusta Wanhojen tansseihin! Meillä Värtsilän koululla on tullut jo jonkinlaiseksi perinteeksi, että käymme ihailemassa Wanhojen pukuja, kampauksia ja tietenkin hienosti sujuvia tanssiaskelia. Tulossa ollaan tänäänkin. Terveisiä tutuille tanssijoille!
Kiva oli nähdä omia lapsia ystävineen vanhojen tanseissa. Tänään mietin lapsenlapsien tansseja, kun he varttuvat siihen ikään. Pikkutytöt ovat Elsoja ja Annoja prinsessa mekoissaan. Jo nelivuotias Elsa-mekon päälleen saaneena osaa tanssia älypuhelimen kuvan ja musiikin tahdissa aiheeseen liittyvän näytelmän. Mihin tämä maailma vielä menee kun pitää olla pitskat ja ritkat sanoi iso-mummini kun tulitikun raapaisi.
Oli komeata nähdä kotkan kaartelevan Pirtajärven yllä.
Se on muuten hieno näky. Edustaahan sanoissa ja tarustoissakin vapautta.
Kotkia en ole kovin paljon nähnyt, muttaa kalasääksiä kylläkin. Kuusikymmenluvulla Ruunaan erämaiden liepeillä Kokkojärven vartiolla kesäiltoina se oli lähes jokailtainen liitelijä.
Kai Hyttinen – Vain kotka lentää aurinkoon
https://www.youtube.com/watch?v=kPw6ngSNVto
Ystävänpäivänä söimme metsopaistia. Tein pöydän koreaksi ja nautimme pöydän antimista. Kaustan haapasienet, kanttarellit , puolukat ja suppilovahverot olivat pöydän herkkuja. Ahvenista tein sianlihan kera kalakukon ruiskuoreen ja menu oli minun mielestä täydellinen.
No johan Esko menun pöytään pisti.
Tuosta tulee vanha tarina mieleen pohjoisen pojasta joka lähti Helsinkiin opiskelemaan.
Isä antoi pojalle lähtiessä rahaa ja sanoi että elä säästäväisesti yritä syödä vain arkisesti ettei raha kulu.
Poika kirjoitti viikon päästä kotiin ja pyysi lisää rahaa.
Isä kyselemään pojalta että mihin sinä rahat olet tuhlannut vaikka ohjeet rahankäytöstä sait kotoa.
Poika vastasi isälle että ihan olen isän ohjeiden mukaan elänyt.Kotoista arkiruokaa syönyt:
Lohta ,poroa ja riekkoa mutta ei vaan rahat riitä 🙂
Ei taida olla turhaa täällä käyty keskustelu bensarallista ja huoltoasemien huolista. Kun lukee yle.n jutun samasta aiheesta niin asia tulee vielä paremmin tietoisuuteen.
Se ,että kaveri ajaa rajalle autonsa ja sitten toinen käy tankkaamassa useamman auton niin mitä muuta se on kuin veron kiertoa ja pimeää
businesta. Huonoa julkisuutta. .
joopa joo mut samaan aikaan kun etelässä myytään halvinta bensaa pitkään aikaan niin ei täällä p-karjalassa hinnat ole puonneet samalla tavalla.onhan se päivänselvä asia jos käytään tankilla 5-6 kertaa vrk aikana et kova on kulutus jos omaan käyttöön menee.se taas on eri asia paljonko valtiolta jää veroja saamatta.taitaa olla pikku summa jos verrataan vaikka mitä ns pakolaiset tulee maksamaan.puhutaan miljardista vuostasolla.nyt puolet venäjältä tulevista intialaisia.miten lie sen suomeenki tulleen 60v papparaisen elo muuttuna vanhoilla päivillään turvattomaksi intiassa.
Ja mitenkähän pakolaiset bensaa liittyy…pienistä puroista syntyy isot virrat. Ja bensa maksoi jopa 1.75 taannoin..1.40 paljon vähemmän.
Isännät tankilla – Linkki Ylen uutisoimasta bensarallista.
http://yle.fi/uutiset/isannat_tankilla__itarajan_bensaralli_uhkaa_rajaseudun_huoltamoiden_olemassaoloa/8677398
On oikein, että itäsuomalaisetkin saavat jotain hyötyä rajaliikenteestä, että edes
venäläisestä bensasta.
Eteläsuomalaisilla on omat hyötynsä. ”Vaikkapa viinaralli virosta”
Länsisuomalaisilla on paljon paremmassa kunnossa oleva tiestö, kuin meillä
täällä itäsuomessa. Ken siellä ajaa niin voi vertailla.
Jonkun on puolusteltava niitä Venäjän tankilla kävijöitäkin. Itse en siellä käy.
Ei ole tankkaajien syy jos suomessa bensa-asemat tekevät konkursseja.
Ilta-Sanomien uutinen itä-rajalta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001120443.html
Mielenrauhaa: Tankkaamassa vain omaan tarpeeseen. Hinnan erotus Yhteisvastuukeräykselle. Tässä voi kyllä käyttää myös progressiivista laskentaa eli isotuloiset koko erotus ja pienituloiset (esim. eläkeläiset) vähemmän – omantunnon mukaan. Tällä tavalla säilyvät myös Suomen bensa-asemat konkurssirajan paremmalla puolella. Ehkä liikevaihto vähän alenee.
Olen tismalleen mökkiläisen kanssa samaa mieltä,turha syyllistää ihmisiä pikku bonuksen käytöstä, mitä susurajalla asuvilla on.
Tämä parhaillaan istuva hallitus lupasi ostettavien uusien autojen hintaan
veroalennuksen. Tämä verovaje tulee väistämättä maksettavaksi kulutuksessa
kuten polttoaineen hinnassa, ei verojen alennus lahja ole.
Toinen asia on polttoaineen maailmanmarkkinahinnan lasku, joka voisi
tuntuvammin näkyä minunkin Suomessa tankkaavan kukkarossa.
Ne jotka emme käy tankkaamassa Venäjän puolella
koetetaan saada viisumi vapaaksi tankilla käynti.
Tällä lailla saisimme loputkin rajan pinnassa olevat
huoltoasemat lopettamaan toimintansa .
Eikä olis enää niitä 5 litran ostajia jotka tankkaavat
sen verran, että pääsevät naapurin puolelle tankille!!!
Sote-soppa taitaa palaa pohjaan. Lissä mielenkiintoista viikon puheenaiheeseen.
http://www.hs.fi/politiikka/a1455678561591
Sotesoppaa ei pääse tavan polun ja ladun tallaajat edes hämmentämään, koska kattilan ympäryksen ovat jo aikoja sitten vallanneet isokenkäiset rusettikaulat.
Mutta, kun se tänäpäivänä on tullut jo Hitti nimeksi, niin sehän pitääisi osata hyödyntää.
Esim. kuka keksisi jonkun kokkisotapohjaisen huippumakoisan keittoreseptin, niin sellaisen voisi nimetä Sotesopaksi.
Sitä kaikenmaailman gurmee ravintolatkin ja karmee kahvilat tarjoaisivat ruokalistoillaan kymmeniä vuosia niin jopa muistettaisiin mitä oli Sotesoppa alkujaan.
Tällä viikolla on kirjoitettu bensarallista. Myös Tv on kiinnostunut asiasta. Samalla Suomen omat myyntipaikat ovat saaneet runsaasti huomiota osakseen. – Tässä tietoa ”laivarallista” Jänisjoella ja Jänisjärvellä. Vilho Laine muistelee 5.4.1979:
Jänisjoella oli laivoja liikenteessä 5 kpl vuosina 1920-32. Lauttausyhtiön laivaa olivat:
Otso kapteeni K Suomalainen
Irma ” V Suomalainen
Silva ” P Häyhä
Nämä laivat liikkuivat Jänisjoella ja Jänisjärvellä puutavaran kuljetuksissa. Wärtsilä-yhtiön käytössä oli Dgmar-laiva päällikkonä O Pesonen. Matkustajaliikennettä hoiti kannatusyhdistyksen laiva Jänisjärvi, jonka päällikkö oli kapteeni E Silven. Tämä laiva oli matkustajaliikenteessä reitillä Värtsilän asema – Jänisjärvi – Soanlahti – Hämekoski. Kuljin itse tässä laivassa v. 1927. Reitti Jänsjärven alueella oli hyvin kaunis. Joki ja järvi olivat syviä, joten liikennöinti onnistui hyvin.
Jänisjoella uitettiin paljon puutavaraa, siksi siinä tarvittiin näin monta rahtilaivaa. Tukit uitettiin Läskelään ja Laatokkaan saakka. Jänisjärven ylänteellä oli lauttauspaikka, jossa tukit pantiin avolauttaan ja laivat kuljettivat ne yli Jänisjärven Hämekoskelle, mistä jokiuittona Laatokkaan.
Laineen kirjoituksen lopussa kerrotaan neljästä kuvasta. Hän kirjoittaa Värtsilän Kotiseutyhdistykselle: ”Jos saatte näistä kopiot, niin ottakaa niin monta kuin tarvitsette, sillä haluan omat kuvani takaisin vanhan Värtsilän muistoiksi”.
Olen tainnut nähdä kuvista ainakin yhden. Jatkan etsimistä.
Minä näkisin mielelläni kukoistavan verovapaan vapaakauppa-alueen joka olisi koko Värtsilän alue,molemmin puolin rajaa.
Tälle alueelle voisivat yritykset investoida erityisehdoin tuotantoaan sekä Suomen että Venäjän hallitusten myötävaikutuksella.Tavoite olisi että täällä tuotetut tuotteet olisivat erittäin kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla.
Kaupoille tultaisiin Keskisen kyläkaupan sijaan Värtsilään koska liikevaihtovero olisi tällä vapaakauppa alueella alempi kuin muualla.Tämä toisi tietysti myös syvemmältä Venäjältä asiakkaita rajan paratiisiin.
Ehkä se uusi RAY:n kasinokin olisi täällä.
Miksi tätä ei voisi toteuttaa Värtsilässä kun muuallakin maailmalla on tämän tyyppisiä alueita?
Niin tankata voisi ihan vapaasti,ketään syyllistämättä,ihan kummalla puolella rajaa tahansa 🙂
Minä hyppään nyt aiheesta yheksänteen.
Tänään on yksi monen nuoren odottama
päivä: penkkariajelut. Ja huomenna sitten
ne vanhojen tanssit joihin ainakin tytöt valmistautuvat
nykyisin huolella. Harmi, että Kaustalta on
pitkä matka pohjanmaalle, olisihan se mukava
olla taas kerran Seinäjoen areenallakin.
Monena vuotena on seistä tökötetty Join
kaupungissa, Siltakadulla nuorten menoa seuraten.
Lienee minuunkin tarttunut jo niiltä ajoilta kun
vanhan tyttölyskan pihalta lähtivät paperikukin
koristellut reet liikenteeseen. Usein oli niin pakkanen,
että tytöt olivat sonnustautuneet paksuihin
lammas- tai jopa susiturkkeihin. Reen taustaosaan
oli kiinnitetty jokin ”uskalias” piirros ja teksti. Ei
kuitenkaan sellainen, että viranomaisten olisi tarvinnut
se etukäteen tarkistaa. Tosin eräs naisope sai ”raivarin”
kun hänet oli piirretty kamelin selkään…..
Tule Telle, ja tulkaa muutkin Värtsin ystävät katsomaan Wanhojen tansseja Tohmajärvelle, esitykset ovat klo 11.00, 14.00 ja päänäytös klo 18.00. Tohmajärven tansseissa toteutuu mielestäni parhaimmillaan ajatus, että pienikin voi olla kaunista. Jokainen tanssija tulee yleisölle esitellyksi, jokaiselle parille osoitetaan suosiota. Kaikki nuoret saavat kokea olevansa esityksen tähtihenkilöitä. Värtsilän nuoria on laskujeni mukaan ainakin neljä tanssimassa.
…. Ja keksinpä vielä viidennenkin Värtsilän nuoren tanssijan eli melkoinen joukko ”meikäläisiä”!
”Kuha saa lakin” – Kuvia Joensuun penkkarikulkueesta, olkaa hyvä!
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/98139-kuha-saa-lakin-kuvat-joensuun-penkkarikulkueesta
Kaupungillla oli ihmisiä torin ympärys täynnä, karkkiakin lenteli.
Penkkari riehaa Helsingin Esplanadilla, noin sadan kuormurin voimalla.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1455684273144
Katso videot nyt ja vuosituhannen vaihteen tienoolla.
Kiitos Päivi kutsusta Wanhojen tansseihin! Meillä Värtsilän koululla on tullut jo jonkinlaiseksi perinteeksi, että käymme ihailemassa Wanhojen pukuja, kampauksia ja tietenkin hienosti sujuvia tanssiaskelia. Tulossa ollaan tänäänkin. Terveisiä tutuille tanssijoille!
Kiva oli nähdä omia lapsia ystävineen vanhojen tanseissa. Tänään mietin lapsenlapsien tansseja, kun he varttuvat siihen ikään. Pikkutytöt ovat Elsoja ja Annoja prinsessa mekoissaan. Jo nelivuotias Elsa-mekon päälleen saaneena osaa tanssia älypuhelimen kuvan ja musiikin tahdissa aiheeseen liittyvän näytelmän. Mihin tämä maailma vielä menee kun pitää olla pitskat ja ritkat sanoi iso-mummini kun tulitikun raapaisi.
Vanhojen tanssit Joensuun Areenalla
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/98259-joensuun-areenassa-tanssahdeltiin-vanhojen-tanssien-tahtiin-katso-kuvagalleria
Vanhojen tanssit Helsingin jäähallissa pyörähteli 800 tanssijaa.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1455862324450