Värtsilän verkkolehdessä on ilmoitettu kirkollisia ilmoituksia ja tässä osiossa on myös mainittu kuolleet ja joulukuun alussa kuulin että eräs henkilö oli kuollut Värtsilässä ja ihmettelin kun hänen nimeään ei sitten kuitenkaan ollut kirkollisissa ilmoituksissa eli tuleeko kirkollisiin ilmoituksiin vain kirkkoon kuuluvien nimet?
Kirkolliset ilmoitukset ovat Tohmajärven evankelisluterilaisen seurakunnan ilmoituksia, joten siihen tulevat vain, kyseiseen seurakuntaan kuuluneiden kuolinilmoitukset.
Ja ne ilmoitetaan siunauksen ja hautaamisen jälkeen
Jos nämä poutakelit jatkuvat, niin välitän lintujden ruokkijoille pikku vinkin, jonka minäkin sain vasta pari päivää sitten. Nimittäin lintujen rasvapallot tai pötköt yöksi sisälle. Suomalainen kyllä hakkaa päätään Karjalan mäntyyn mutta viisas lintu ei hakkaa päätään kivikovaan sapuskaan. Lisäksi olen hienontanut rasvapallon tai pari joka päivä ja ripotellut eri paikkoihin. Tämä sen jälkeen kun oravat ovat pimeän hämärissä aamusyönnillä käyneet.
Taitavat käydä aamuhämärissä ruokintapaikalla, kun jyvät häviää, mutta lintuja ei näy.
Meillä varpushaukka pelottelee tintit pois.
Ennen minä niin mieleni pahoitin kun tintit ym mättivät suurimman osan jyvistä maahan. Mutta nyt olen huomannut miten hyvä työjako tuo onkaan. Linnut mättävät maahan josta oravat ne aamupimeällä syövät. Kurret osaavat kaivaa jyvät myös lumen alta mitä taitoa taas tyhmät tintit eivät osaa. Oravien ruokailun jälkeen voi sitten viedä jotain extraa linnuille.
Tässä myöhäiselokuvan tauolla luin kommentteja.
Tinttien ruokailun hoidan nykyisin parven koon mukaan. Pappilanpellolla meillä käy toistakymmentä tinttiä ja parikymmentä varpusta. Naapureissakin on, liekö peräti automaatteja ruokintalautoina, kun ko tintit varsinkin ovat pulleita, kun mitkä.
Meillä automaatit hävitettiin, kun seurasin edellistalvien touhuja, linnut veivät jo heti alkutalvesta jyviä kätköihin. Kuka maahan ja kuka selvästi puiden kaarnarakoihin piilottaen.
Siis nykyisin vien avoimelle lintulaudalle em. parvimäärän mukaisesti noin 1,5 desiä siemeniä ja nekin klo 10.00 jälkeen, ettei orava, joka kanssa kiertelee varastojensa lisäyksen toivossa, pääsis asiaa sotkemaan.
Tästä aikataulustakin ovat oppineet. Kerran vein ruoat vasta klo nelätoista. Niin kymmenen jälkeen ne tulivat ihan ikkuna puitteisiin istumaan ja kyselemään missä lounas viipyy.
Kyllähän noitten lintujen kanssa on hauskaa touhuta. Siinä on havaittavissa pientä kilpailua, että kumpi meistä on viisaampi. Ei noita voita kokonaan koskaan, mutta erävoittokin tuntuu hyvältä ja tasapeliinkin on tyytyminen. Lampunvarjostinta syöttöautomaatin päällä minä pidän vähintäänkin erävoittona. sitä kautta eivät oravat tule. Talvinen päivä on lyhyt ja sinä aikana pitäisi kaikkien ehtiä saamaan murua rinnan alle, ei vain vanhimpien urosten.
Tänä talvena näyttää töyhtötiaiset ja kuusitiaiset lisääntyneet. Jopa pyrstötiaisiakin on käynyt. Eilen oli viisi pyrstötiaista samaan aikaan etsimässä jotain hyvin pientä, nokkaan mahtuvaa.. Mitä lienevät löytäneet.
Mielestäni Tohmajärven hautausmaalle haudatut vainajat ilmoitetaan kuolleeksi Tohmaj SRK ilmoituksissa ,mikäli vainaja on johonkin seurakuntaan kuuluva jäsen. (Esim Joensuun SRK)
1200 kilometriä jäi taakse, kun hautajaisissa kävimme Sotkamossa. Ihminen jonka muistoa halutaan muistaa ja kunnioitta ei ole matkasta kiinni. Ilmat ovat vaihtelee mutta meille sattui hyvät ajosäät. Olimme yötä Sotkamossa serkkuperheessä. Oli hienoa keskustella moninaisista asioista. Vaimoni Tertun serkun Teuvon luona yövyimme. Teuvo kertoi eläkepäiviensä haaveesta jonka toteutti. Lupakirja lentämiseen piti hankkia. Hän hankki pienkoneen europasta ja teki peltosaralle tilan laskeutumiseen ja lentoon lähtöön sopivaksi. Teuvon luona yö kylässä on mieleeni piirtyvä muisto minulle neuvon nikareelle.
Tällä viikolla oli minulla ilo todeta ja olla mukana, että nykynuoret selviävät vaikeissa olosuhteissa. Saimaan selillä ja saariston pienissä salmissa pimeässä ja tuiskussa pojat löysivät 25 asteen pakkasessa päämäärään. Luonnossa liikkuminen on taitolaji, kun sääolosuhteet ovat äärimmäisen vaikeat ja liikutaan tuntemattomassa maastossa.
Värtsilän verkkolehdessä on ilmoitettu kirkollisia ilmoituksia ja tässä osiossa on myös mainittu kuolleet ja joulukuun alussa kuulin että eräs henkilö oli kuollut Värtsilässä ja ihmettelin kun hänen nimeään ei sitten kuitenkaan ollut kirkollisissa ilmoituksissa eli tuleeko kirkollisiin ilmoituksiin vain kirkkoon kuuluvien nimet?
Kirkolliset ilmoitukset ovat Tohmajärven evankelisluterilaisen seurakunnan ilmoituksia, joten siihen tulevat vain, kyseiseen seurakuntaan kuuluneiden kuolinilmoitukset.
Ja ne ilmoitetaan siunauksen ja hautaamisen jälkeen
Jos nämä poutakelit jatkuvat, niin välitän lintujden ruokkijoille pikku vinkin, jonka minäkin sain vasta pari päivää sitten. Nimittäin lintujen rasvapallot tai pötköt yöksi sisälle. Suomalainen kyllä hakkaa päätään Karjalan mäntyyn mutta viisas lintu ei hakkaa päätään kivikovaan sapuskaan. Lisäksi olen hienontanut rasvapallon tai pari joka päivä ja ripotellut eri paikkoihin. Tämä sen jälkeen kun oravat ovat pimeän hämärissä aamusyönnillä käyneet.
Taitavat käydä aamuhämärissä ruokintapaikalla, kun jyvät häviää, mutta lintuja ei näy.
Meillä varpushaukka pelottelee tintit pois.
Ennen minä niin mieleni pahoitin kun tintit ym mättivät suurimman osan jyvistä maahan. Mutta nyt olen huomannut miten hyvä työjako tuo onkaan. Linnut mättävät maahan josta oravat ne aamupimeällä syövät. Kurret osaavat kaivaa jyvät myös lumen alta mitä taitoa taas tyhmät tintit eivät osaa. Oravien ruokailun jälkeen voi sitten viedä jotain extraa linnuille.
Tässä myöhäiselokuvan tauolla luin kommentteja.
Tinttien ruokailun hoidan nykyisin parven koon mukaan. Pappilanpellolla meillä käy toistakymmentä tinttiä ja parikymmentä varpusta. Naapureissakin on, liekö peräti automaatteja ruokintalautoina, kun ko tintit varsinkin ovat pulleita, kun mitkä.
Meillä automaatit hävitettiin, kun seurasin edellistalvien touhuja, linnut veivät jo heti alkutalvesta jyviä kätköihin. Kuka maahan ja kuka selvästi puiden kaarnarakoihin piilottaen.
Siis nykyisin vien avoimelle lintulaudalle em. parvimäärän mukaisesti noin 1,5 desiä siemeniä ja nekin klo 10.00 jälkeen, ettei orava, joka kanssa kiertelee varastojensa lisäyksen toivossa, pääsis asiaa sotkemaan.
Tästä aikataulustakin ovat oppineet. Kerran vein ruoat vasta klo nelätoista. Niin kymmenen jälkeen ne tulivat ihan ikkuna puitteisiin istumaan ja kyselemään missä lounas viipyy.
Kyllähän noitten lintujen kanssa on hauskaa touhuta. Siinä on havaittavissa pientä kilpailua, että kumpi meistä on viisaampi. Ei noita voita kokonaan koskaan, mutta erävoittokin tuntuu hyvältä ja tasapeliinkin on tyytyminen. Lampunvarjostinta syöttöautomaatin päällä minä pidän vähintäänkin erävoittona. sitä kautta eivät oravat tule. Talvinen päivä on lyhyt ja sinä aikana pitäisi kaikkien ehtiä saamaan murua rinnan alle, ei vain vanhimpien urosten.
Tänä talvena näyttää töyhtötiaiset ja kuusitiaiset lisääntyneet. Jopa pyrstötiaisiakin on käynyt. Eilen oli viisi pyrstötiaista samaan aikaan etsimässä jotain hyvin pientä, nokkaan mahtuvaa.. Mitä lienevät löytäneet.
Mielestäni Tohmajärven hautausmaalle haudatut vainajat ilmoitetaan kuolleeksi Tohmaj SRK ilmoituksissa ,mikäli vainaja on johonkin seurakuntaan kuuluva jäsen. (Esim Joensuun SRK)
1200 kilometriä jäi taakse, kun hautajaisissa kävimme Sotkamossa. Ihminen jonka muistoa halutaan muistaa ja kunnioitta ei ole matkasta kiinni. Ilmat ovat vaihtelee mutta meille sattui hyvät ajosäät. Olimme yötä Sotkamossa serkkuperheessä. Oli hienoa keskustella moninaisista asioista. Vaimoni Tertun serkun Teuvon luona yövyimme. Teuvo kertoi eläkepäiviensä haaveesta jonka toteutti. Lupakirja lentämiseen piti hankkia. Hän hankki pienkoneen europasta ja teki peltosaralle tilan laskeutumiseen ja lentoon lähtöön sopivaksi. Teuvon luona yö kylässä on mieleeni piirtyvä muisto minulle neuvon nikareelle.
Tällä viikolla oli minulla ilo todeta ja olla mukana, että nykynuoret selviävät vaikeissa olosuhteissa. Saimaan selillä ja saariston pienissä salmissa pimeässä ja tuiskussa pojat löysivät 25 asteen pakkasessa päämäärään. Luonnossa liikkuminen on taitolaji, kun sääolosuhteet ovat äärimmäisen vaikeat ja liikutaan tuntemattomassa maastossa.