Savusaunatonttu Anselmin tarina 1

osa 1
Joulusauna jossain Lapissa

Savusaunatonttu Anselmi hieraisi savuisia silmiään.. Mitä minun vanhat korvani kuulevatkaan. Alakerrasta kuuluu ääniä. Hän oli ottanut varmaan muutaman vuoden torkut eikä kukaan ollut käynyt savusaunassa. Eihän täällä ole asunut ketään vuosikausiin. Tontuilla oli lupa torkahtaa jos ei ole mitään tärkeää tehtävää. Tonttujen normaali tehtävä on hyvien asioiden korvaan kuiskaaminen. Savusaunatontun erikoistehtävä on myös huolehtia pikkulasten iduista. Sitäkään tehtävää hänellä ei ole ollut vuosiin, mutta kaiken varalta hän oli täällä vartiota pitänyt eikä ole pois lähtenyt.

Oli jo iltahämärä kun hän kuuli nukkumapaikalleen, saunan ullakolle saunanlämmitysääniä ja vaimeaa puhetta. Hän tunsi kaikkien täällä asuneiden äänet. Nämä olivat täällä syntyneitten lapsien lapsia. Nuoria aikuisia ja heidän kouluikäisiä lapsiaan. Polttaisivat tänä iltana muutaman pesällisen puita ja sitten huomenna lämmittävät ihan oikeasti..

Anselmi kuuli kuinka nuoret juttelivat keskenään..

Iso-ukki ja mummi olivat halunneet tulla vielä viimeisen kerran käymään täällä tunturien kainalossa, nuoruutensa maisemissa. Joulusaunaan olisivat halunneet, mutta eihän tänne talvella olisi päässyt muuten kuin porolla kun ei ole aurattuja teitä. Lasten syysloma koulusta sattui mukavasti kauniiseen ruska-aikaan. Siksi järjetettiin tämä vanhusten viimeinen “joulusauna” nyt lämpimän aikaaan. Lapsille kerrottiin miten iso-ukki ja mummi olivat rakentaneet nämä kaikki rakennukset ja kasvattanet täällä poroja.

lompolo

Joen mutkassa oli mukava käydä vilvoittelemassa.

Kun saunan häkälöylyt oli lyöty ja sauna siitynyt niin nuorempi väki tuli saunomaan. Anselmista oli taas niin mukavaa kuulla kirkkaita lasten ääniä ihan niin kuin ennen. Välillä käytiin läheisessä lompolossa uimassa, mutta lapsista vesi oli kamalan kylmää. Silti oli hauskaa juosta saunan ja rannan väliä ihan ilkosillaan. Hän kuuli myös, että tämä olisi viimeinen saunaretki tänne, koska paikka on jo myyty ja uusi omistaja rakentaa tänne uudet hienot rakennukset. Se oli surullinen tieto savusaunatontulle. Mitäs minä täällä sitten teen, ajatteli Anselmi surullisena.Savusauna_IMG_0961

Viimeiset löylyt

Viimeisenä leppoisiin jälkilöylyihin tulivat vanhukset.. Anselmi tuntisi heidän äänensä äänensä ja tuoksunsakin vaikka unissaan. Niin pitkä aika on täällä yhdessä eletty. On itketty ja naurettu yhdessä. Nyt näiden vanhusten kasvot olivat uurteisemmat ja ilmeet totisemmat kuin ennen.

Kammi_pieni

Kammi on tuntureissa kivistä, turpeesta ja ja tunturikoivun osista kasattu tilapäiseksi tarkoitettu suoja.

Eivät he paljon löylyä heittäneet eivätkä vihtoneet niinkuin nuorena, kunhan isuskelivat ja antoivat ajan kulua. Vuoroin saunan leppeässä lämmössä ja saunan seinustalla olevalla penkillä, tunturikoivujen katveessa vilvoittelemassa. Välillä kävivät lompolossa kastautumassa. Tontusta oli niin mukavaa katsella kun vanhat tulivat rannasta käsi kädessä. Tonttu kuuli vanhusten tarinoita sieltä täältä.. Tuon tuostakin hiljaisuuden katkaisi kun toinen sanoi “muistatkos kun..” ja sitten innostuttiin muistelemaan ja naurettiinkin vähän. .. Muistatkos kun rakennettiin tämäkin sauna ja kylvettiin ensimmäistä kertaa, muistatkos.. Savu kirveli silmiä kun ei maltettu antaa siintyä tarpeeksi. Oli se juhlaa. Siihen asti oli vain kivistä ja tunturikoivun vänkylöistä kasattu kammi. Sitä turpeilla tiivisteltiin. Tai mitä nyt sattui luonnosta löytymään.  Alkuun siinä asuttiinkin…

Olivat pitkät ajat hiljaa.. Miksihän me tänne oikein jäimmekään asumaan, eihän täällä ollut mitään.. mietiskeli toinen. Sota vei melkein kaiken elannon. Vanhemmat piilottelivat meidänkin penskoja kammissa kun talot oli poltettu. Silloin ajateltiin, että ollaan tässä vähän aikaa noin kokeeksi, ja niinhän tässä on oltukin.. yksi ihmiselämä.

Luulee itse valinneensa

Miehen ilme muuttui jotenkin poikamaiseksi ja silmiin syttyi tuike kun hän tuumi; mie kun näin siut silloin poroerotuksella niin mie ajattelin että tuon mie halvan itelle. Otan vaikka suopungilla kiinni ja kesytän. Etsie kyllä kovin paljon vikuroinutkaan vastaan.. Muistatko?

Jovain mie muistan, sanoi nainen, mutta tiiätsie, että mie olin siut hirvaakseni valinnut jo vuotta ennemmin. Sie et vielä minuu huomannut. Odottelin vain millonsie huohmaat.

Äitvainaa opetti tyttöpenskoile nämä niksit. Pittää valita tarkkaan ja päättää kenet halvaa. Heti ei pie antautua, eikä pie tyrkyttäytyä. Pitää olla silleen, että mies luulee ite valinneensa. Silleen onnistuu paremmin.

Hellyyttä hämärässä

ilta tummuu

Aurinko hymyilee vanhuksille viimeistä kertaa täällä tunturissa.

He katselivat vielä kun aurinko sanoi heille hyvästit viimeistä kertaa. Hämärä laskeutui tienoon ylle.. Saunomiset oli saunottu.. Vanhukset olivat pukeutuneet kevyesti jo aikoja sitten, mutta kävivät kuitenkin välillä istumassa saunan puolen leppoisassa lämmössä öljylyhdyn valaistessa ikkunan läpi himmeästi. Pitäisi varmaan lähteä pirttiin. Nuoret siellä jo varmaan odottavat kahvin kampanisujen kanssa. Mutta kyllä täällä olisi mukava istua vaikka loppuikä.

Kampaisitko taas miun tukkaa, sanoi nainen, kädet kun eivät nouse niin ylös vieläkään vaikka saunominen helpottikin nivelien kipuja. Naisella oli tuuhea, harmaa tukka, sitä mies oli tottunut kampaamaan viime vuosina, koska nivelvaivat kiusasivat heitä molempia. Miehellä ei ollut tukkaa, mutta nainen joutui usein auttamaan paitaa tai puseroa miehen ylle. Vanhukset olivat näistä pikku auttamisista tehneet itselleen ja toisilleen eräänlaisia rakkauden osoitus tilaisuuksia. Usein mies kampasi vaimonsa tukkaa “tarpeettoman kauan” ja sitten hän vielä silitti hellästi vaimonsa poskea. Nyt vaimo auttoi puseroa miehen päälle ja samalla silitti kämmensyrjällä miehensä poskea.. Sivulta tuleva kynttilän kelmeä valo korosti vielä kasvojen syvia uurteita. Ryppynen tuo sinunkin naama alkaa olla, ryppyinen mutta rakas. Silloin tällöin he sanoivat toisilleen, että olet minulle hyvin rakas. Niin he tekivät nytkin.

Saunatontulle jätettiin kynttilänjämä palamaan teevadille niinkuin on aina tehty. He tarkastivat vielä, ettei mikään muu jää palamaan. Sulkivat saunan ovet huolellisesti.
Mies otti öljylyhdyn toiseen käteen ja ojensi toisen kätensä vaimon käteen ja läksivät hiljaa astelemaan pirttiin.

Olisi se mukavaa jos joku sanoisi tontullekin, että olet rakas.. Voisikohan tontutkin rakastaa, huokaisi Anselmi ja pieni kirkas kyynel vierähti saunatontun poskelle.

jatkuu…

Alpo Rummukainen

Tarinan voit tulostaa tai ladata tästä

Share

11 comments for “Savusaunatonttu Anselmin tarina 1

  1. Savusaunatonttu lienee sukua sille
    Korpiselän kellotontulle, joka oli istunut
    jo iso-isäni lapsuudenkodissa kellon viisarin päällä
    hidastamasta ajankulua aattona. Lapsistahan
    aattopäivä kuluu liiankin hitaasti pukkia odotellessa.

    Perinne on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Parhaillaankin
    yksi Kellotontuista kurkistaa kaappikellon lasin takaa.

  2. Kyllä tämä satu minut satujen ystävän tempaisi mukaansa.
    Jännitän saunatontun puolesta, että löytääkö hän jostain
    sopivan elämänkumppanin.

  3. Vihdoinkin sopiva hetki luke nurkan takana.a Alpon tarina. Hyvin on tunnelmallista Saunan kuva vain hieman ihmetyttää. Savusauna lämmitetään ainakin ovi auki, jos ei ikkunatkin. Liekö se ovi jossain

  4. Tuo savusauna on näitä nykyisiä savusaunoja. Niissä on hienot pukuhuoneetkin. Tuskin Anselmi olisi siellä viihtynyt. Sisällä en käynyt. Valitettavasti muuta kuvaa savusaunasta ei kamerassni ollut.
    Alpo

  5. Muuten kiva tarina mutta miksi pitikään vanhukset muuttaa kuukkeleiksi. Satu on satua ja tonttujen elämä erilaista mutta vanhusten kohtalo kyllä laski pisteitä. Ne ois voinu laulaa vanhusten muistolle..toki tämä vain minun mielipide. Jokainen voi toki ajatella miten haluaa.joulunjatkoja vaan kaikille..

  6. Linnut ovat tässä sadussa oivallinen metafora, kun puhutaan kuolemasta
    fantasian keinoin.

    Esimerkiksi Prinsessa Ruususessa hänen pitkä uni on metafora
    nuoresta tytöstä aikuiseksi varttumiselle.

    Joissakin saduissa kukkia ja hedelmiä käytetään naiseuden metaforana jne.

  7. Niinpä niin Liisa.. Satu on satua.. Tässä joulun seutuun olen monet kerrat kuullut kauniin joululaulun, jossa varpunen sanoo lapselle olevansa “pieni veljesi, tulin taivahasta”. Jossain keski euroopan maissa on uskomus, että ne sotlaat, jotka eivät palanneet sodasta, muuttuivat kurjiksi. Lapissa on uskomuksia, että lappilainen muuttuu joskus poroksi. Eräässä suomalaisessa elokuvassa annetaan ymmärtää, että neito muuttuu valkoiseksi peuraksi. Joten minä uskon, että Anselmin ja Annelin mielestä tämä oli kaunis ero rakkaista ystävistä, kun he eivät vain kuolleet, vaan kävivät vielä tervehtimässä kuukkelien muodossa. Nyt tontut voivat jatkaa rauhassa omaa elämäänsä.
    Joka tapauksessa, kaunis tarina, vaikka sen itse sanonkin.
    Ystävyydellä Alpo

  8. Hyvä Alpo. Olen kanssasi samaa mieltä, hyvä tarina…. 🎄🎅😊❤

  9. Kammin rakennusaineiksi mainitaan kuvatekstissä kivet ja turve tässä sadussa. Oikeasti niissä on useimmiten puurunko turpeiden alla. Sadussahan kaikki on mahdolista mutta pisti vain silmään kun noita kammejakin on tullut koluttua.
    Mutta hyvä tarina kuitenkin.

  10. Kiitos täsmennyksestä “Kammi”. Lipsahduksia sattuu kun yrittää arvailla. Minä kun en ole käynyt kuin muutamassa turisteille tehdyissä nyky-kammeissa. Mietin kyllä, että miten vaikeaa on ollut ennen vanhaan rakentaa jotain kun suoria puita ei lähitienoilla ollut, oli vain tunturikoivun vänkylöitä.

  11. Vuosi on vierähtänyt siitä kun savusaunatonttu Anselmi ilmestyi tänne verkkolehti Värtsin palstoille. Huomasin, että tarina jää ikäänkuin ilmaan roikkumaan. Lopussa lukee, että “jatkuu”, mutta jatkoa ei näy missään. Tarina jatkui seuraavana päivänä, mutta aivan samalla nimellä. Jatko-osa löytyi silloin vaivattomasti, mutta nyt myöhemmin vain vahingossa. Pahoittelen, kun en älynnyt liittää otsikkoon jotain järjestysnumeroa, että hakukoneet osaisivat etsiä ja laittaa järjestykseen.

    Tässä linkki Anselmin tarinan toiseen osaan:
    https://www.vartsi.net/2015/12/25/savusaunatonttu-anselmin-tarina/

    Terveisin alpoaatos

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *