Jälleen kerran vietimme pikkujoulua kylätalolla, sää ei ollut kovin jouluinen, mutta kylätalon tunnelmaa se ei haitannut. Martti Tahvanainen toivotti kyläläiset tervetulleeksi ja lausui kirjoittamansa runon: ”Ajatus”. Kuisma Lipponen soitti haitarilla jouluisia säveliä ja muitakin toivottuja kappaleita mm. Metsäkukkia ja Uralin pihlaja. Joulupukin vierailu oli tietysti mieleinen erityisesti lapsille ja meille muille lapsenmielisille.
Kylätalo oli laitettu hyvinkin jouluiseksi. Kylätalon ahkerat naiset olivat kattaneet pöydät, siivonneet ja kaikelaista muutakin puuhaa riitti koko päiväksi, itse olin puurokauhan varressa tai ei se oikeastaan mikään kauha ollut vaan mallilltaan muistutti ennemminkin veneen peränpitäjän melaa.
Kuinka suljet
silmiesi tuulet
loputonta
rippiä
kardinaalit
karanneet
taivaanpankko
ajatuksen
ajomerenä
puhdistaa
tätä
vuosisataa
ja katso
tähtien
väliin
Sauli Lindfors
Olen tässä odotellut, että josko joku
paikalla olleista kommentoisi…..
Täältä sitten etänä totean kuinka suuresti
ihailenkaan näitä puuhanaisia (kuin myös miehiä)
jotka ovat loihtineet kyläläisille tunnelmallisen
yhdessäolohetken marraskuiseen harmauteen.
Olin mukana mutta yhä vain noita kevätkiireitä pukkaa, ettei oikein kirjallisiin harrastuksiin kerkiä.
Puuro maistui ja rusinasoppaakin sai pitkästä aikaa. Ruokaa oli varattu riittävästi. Mielestäni tärkeää oli myös kyläläisten tapaaminen ja tietojen tasaaminen. Useitakin puurojuhlan tai pikkujoulun nimellä olevia tapahtumia oli lähiseudulla lähes samaan aikaan. Mikä tietysti vaikutti osanottajamääriin kaikissa tilaisuuksissa.
Isot kiitokset järjestäjille.