Mitä korjataan ja miten

Kaustajärven risti

Risti Kaustajärven hautausmaalla

Värtsi lehden palstoilla on käyty vilkasta keskustelua värtsilän kirkon korjauksesta ja viime aikoina myös valot ovat olleet tapetilla. On otettu kantaa jopa aika voimakkaasti joka on ihan hyvä asia. Minulle henkilökohtaisesti kirkko ei tullut millään lailla hyvin läheiseksi välimatka Kenraalinkylästä kirkolle oli yli 13 km ja kun ei ollut siihen aikaan muuta kyytivälinettä kuin ns. apostolinkyyti ja polkupyörä. Sodan jälkeen ei ollut kuin huono kärrytie, kunnes maantie valmistui 50-luvun alkupuolella. Ja sen jälkeen alkoivat posti ja linja-autot kulkea, pikkupoikana joutui usein käymään asioilla kirkonkylällä polkupyörällä, itse kirkossa harvemmin, kun kävin siellä rippikoulun niin joutuihan tätä väliä vänkertämään useita kertoja illoin sekä aamuin. Mutta tähän korjaus asiaan olen pienessä päässäni ihmetellyt missä ovat kannan otot niiltä paikkakuntalaisilta jotka asuvat ja maksavat veronsa Tohmajärven seurakunnalle toki näitäkin on jonkun verran etunenässä Erkki ja Jussi, kiitos heille. Lähinnä huolta ovat kantaneet junan viemät joista muutamat on lähestyneet asiaa rahalahjoituksin ja lausuneet Värtsin sivujen kautta painavaakin tekstiä.

Itse en ole tähän mennessä ottanut mitään kantaa tämän asian ympärille, mutta kun vähän samantyyppisen asian ympärillä olen itse joutunut painiskelamaan täällä Joensuun kaupungissa Pielisensuun seurakunnassa. Olin siellä luottamustoimissa 16 vuotta ja jouduin aitiopaikalta seuraamaan vähän samanlaista tapausta kuin Värtsilän kirkko. Aikanaan ennenkuin Pielisensuun kunta pakkoliitoksella liitettiin Joensuun kaupunkiin oli siellä luonnollisesti oma seurakunta. Mm. oma pappila jossa oli kirkkoherralla asunto, myös joku seurakunnan papeista asui siellä aivan viime vuosiin saakka. Myös Karsikon alueella toimivalla diakonilla oli oma vastaanotto paikkansa pappilassa. Korjaus ehdotuksia tehtiin useita niitten vuosien aikana seurakuntayhtymälle itsekin otin tämän asian usein esille , mutta mitään mainittavaa ei tapahtunut sitä asiaa pallotellaan edelleen home on jo päässyt rakenteisiin nakertamaan paikkoja. Tontti missä tämä sijaitsee on aikanaan saatu lahjoituksena, nyt kun taloudellinen lama on myös iskenyt Joensuun seurakuntayhtymiin uuden rakentaminen jää hamaan tulevaisuuteen. Näitä tapauksia on Suomen niemellä paljon olisi aineksia vaikka kirjaan. Mainittakoon, että pappilalla ei tällä hetkellä ole mitään toimintaa.

Asiaa pureskeli: Ilmari Majoinen

Share

14 comments for “Mitä korjataan ja miten

  1. Ilmarin ”pureskelu” tarjoaa omalta osaltaan tarpeellista näkökulmaa meille jokaiselle kommentaattorille. Seurakunnilla(kin) on oikeasti kautta koko valtakunnan huomattavasti ylimääräistä kiinteistömassaa. Sen kunnossapidosta tulisi huolehtia, joka ei kuitenkaan valitettavasti ole aina mahdollista eikä edes järkevää. Varsinkaan pienenpuoleisten maaseutuseurakuntien taloudelliset resurssit eivät ole ainakaan korjaantumassa, joten joistakin rakennuksista on vain kylmästi luovuttava; tuntui se sitten miltä tuntui. Varsinaisten kirkkojen kohdalla asia ei kuitenkaan ole aivan ongelmaton; mikä uusiokäyttö mahtaisikaan olla sopiva Herran Temppelille?

    Vaikka Värtsilän kirkon ja hautausmaiden tilanteita on nyt todellakin puitu runsaanpuoleisesti tässäkin verkkolehdessämme, niin seurakunnan luottamushenkilönä tahdon esittää seuraavanlaisen toivomuksen:
    Pyritään yhdessä lopettamaan tämä ajoittain jopa neuroottisia piirteitä saanut jankkaaminen ja hillitsemään se tietynlainen fanaattinen maaliin pääsemisen pakko, jossa ovat jopa ihmissuhteet koetuksella. Annetaan seurakunnan viranhaltijoille ja päättäjille työrauha sekä kunnioitetaan erilaisiakin näkemyksiä ja tehtyjä päätöksiä. Äskettäin perustettu ja vuodenvaihteen jälkeen toimintansa aloittava Tohmajärven seurakunnan Värtsilä-työryhmä pohtii yhdessä johtokuntien kanssa varmasti sopivaa konseptia ilmenneisiin epäkohtiin liittyen.
    Jos joku / jotkut kaikesta huolimatta ovat tyytymättömiä tehtyihin ratkaisuihin ja tahtovat tuoda rakentavassa (huom. EI riitelevässä) hengessä pöytään toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, niin käytetään lain mukaista aloiteoikeutta. Minkäänlaisia ultimaatumeita ei kannata esittää; niillä käsittääkseni saadaan asiat vain enemmän solmuun!

  2. Olen ajoittain seurannut tätä ”valokeskustelua” enkä ota siihen kantaa tai aio jankata asioita; esitän kaksi kysymystä johon ensimmäiseen Ilmari osannee vastata, eli milloin kuva keskusrististä on otettu, oikeassa reunassa oleva pöytä tai mikä lie ei kuulu vakiokalustoon? Toinen kysymys seurakunnan suuntaan: Miksi Kaustajärven hautausmaan ”aurausviehkat” ovat kieroja pihlajakeppejä ja niidenkin sijoittelu vähän miten sattuu. Loppuiko srk:n rahat juuri sillä hetkellä kun ostettiin punaisia muoviviehkoja? Kymmenen kappaletta olisi riittänyt, onneksi edes Lemille riitti.

  3. Olipa taas viisas kirjoitus Jussilta! On me valittu hyvä henkilö päättäviin elimiin.

  4. Valokuvan muistelu rististä olen ottanut vuonna 2012.
    Vieressä oikealla oleva on penkki, jonka nykyinen
    paikka on hautausmaalle tullessa heti oikealla puolella.
    Leminrinteellä on aivan samanlainen risti . Raaka aineet
    näihin lahjoitti Värtsiläisten seura ry . Erkki työsti ne
    valmiiksi vapaaopiston metallialan kurssilla ,että kiitokset
    kuuluu näistä molemmille osapuolille.

  5. Mitä korjataan ja miten? Kirjoitan tästä Tohmajärven seurakunnan jäsenenä ja keskityn Värtsilään. Mielipiteideni taustalla on melkoinen kokemus työntekijänä ja luottamushenkilönä kirkkomme eri tasoilla: kokonaiskirkko, hiippakunta, rovastikunta, Tampereen seurakuntayhtymä ja neljä paikallisseurakuntaa, joista kahdessa kirkkoherrana. Arvioin nyky tilannetta Tohmajärven seurakunnassa, mutta seuraan hyvin tarkoin sitä, mitä tapahtuu koko kirkossa, jopa koko kristikunnassa. – Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä kuvitella ja jopa ääneen lausua, että esimerkiksi mielipiteeni – niistä – valoista olisi jotain lillukanvarsien hoitamista tai kritiikkini, että päiväkerhotyö on viety pois kirkolta, ei perustuisi kasteopetuksen tavoitteisiin. – Kirkon ulkomaalauksesta puhumattakaan!

    Värtsilän kirkko on paikallinen maamerkki. Sen lisäksi se on kristillisen uskomme ja elämänkatsomuksemme konkreettinen huoltopiste. Se on tärkeä paikka paitsi niille, jotka toimivat aktiivisesti seurakunnassa että myös niille, jotka tunnustavat kirkon positiivisen merkityksen, vaikka eivät ole siihen henkilökohtaisesti sitoutuneet.

    Värtsilän kirkko on suurten lahjoitusten avulla rakennettu. Siellä on merkittäviä yksityiskohtia, joista huolehtiminen on myös kulttuurillisesti velvoittavaa.

    Värtsilän kirkon ulkomaalaus ja muut vähäisemmät korjaustoimet eivät ole talaoudellisesti ylivoimaisia. Eivät ole, jos toimitaan määrätietoisesti, taitavasti ja päättäväisesti. Kirkon aikaan saaminen aikanaan on tästä hyvä esimerkki. Seurakunnan omat resurssit ovat vaatimattomat. Sitä ei kukaan kiistä. Mutta silläkin sektorilla on mahdollista priorisoida niin, ettei Värtsilä ole se, mistä ensin säästetään.

    Piispanarkastus (!) tuotti sen, että on perustettu Värtsilätyöryhmä. Panen siihen paljon toiveita nimenomaan sen vuoksi, että se on toimintaa ideoiva ja sitä kautta kiinteistöä koskevien toimenpiteiden arvioija. Juuri niinhän pitää aina toimia. Ei siten kuin nyt on tapahtunut, että ensin vähennetään toimintaa ja sitten aletaan tyhjentää kiinteistöä. Jumalanpalvelusten vähentäminen, päiväkerhon pois vieminen ja muidenkin kokoontumisten unohtaminen kyllä antaa tilastollisia perusteita kiinteistö-ja ympäristötyön johtokunnalle muuttaa Värtsilän kirkko pelkästään kesäkirkoksia.

    Värtsilän kirkkoa voi käyttää nykyistä tehokkaammin varsinkin nyt, kun on saatu lahjoituksena seurakuntakotiin ilmalämpöpumppu. Toivottavasti sen suodattimia hoidetaan ohjeiden mukaan, ettei lahja sano itseään irti.

    Viittaan nyt – julkisesti – Vaara-Karjalan seurakuntaan. Siellä on kaksi pappia ja kanttori ja kaksi kirkkoa, joiden lisäksi vielä kolmas Hoilolassa. Joka pyhä on kaksi jumalanpalvelusta, useimmiten messuja eli kokonaisia jumalanpalveluksia. Toinen klo 10 ja toinen klo 13, pääsääntöisesti. Kerran kuussa Hoilolassa, tuossa pienessä kylässä. Onko ihan kohtuutonta toivoa, että Värtsilän KIRKOSSA olisi kaksi messua kuukaudessa, joko iltapäivällä tai illalla? Ne eivät tietysti korvaisi Kemien seurakuntatalon ja Kirkkoniemen jumalanpalveluksia.

    Ei ole aikaa, ei voimia! Ei pidä paikkaansa. Värtsilän seurakunnassa oli aikanaan joka pyhä jumalanpalvelus klo 10, lisääntyvässä määrin ne olivat messun muotoisia niinkuin silloin alkanut ns. jumalanpalvelusuudistus edellytti. Muutamana vuonna – Värtsilän työläisastusneuvoston toimeenpanevan komitean puheenjohtajan Juri Panovin pyynnöstä – pidimme rajan takana messun kaksi kertaa kuussa iltapäivisin. Työvoimaa oli yksi päätoiminen pappi, sivutoiminen kanttori ja lukuisa vapaaehtoisten joukko. Tietenkään papilla ja kanttorilla ei ollut paljoa kirkollisia toimituksia (hautausksia, vihkimisiä, kasteita) mutta jonkin verran kylläkin käyntivuoroja Tohmajärven kouluissa, terveyskeskuksessa ja vanhainkodissa.

    Tohmajärven seurakunnalla on enää kaksi kiinteistöä Värtsilässä. Niistä kirkko on tärkein, ja rivitalokaksio muutettavissa rahaksi tai vuokratuloja tuottavaksi. Yli kolmen tuhannen euron ylläpitokustannus vuodessa (käyttö yksi päivä viikossa osan vuotta) on aika iso raha, jolla voidaan yllä pitää kirkkokiinteistöä, ja myyntituloilla voidaan maalata kirkkoa. Pappilan myyntikin oli taloudellisesti perusteltua. Se tuotti rahaa ja säästi ylläpitokustannuksissa. Miksi ei nyt rivitalokaksio käy?

    Asioiden hoitamisessa on merkitystä sillä, miten me Värtsilässä asuvat Tohmajärven seurakunnan jäsenet asennoidumme ja toimimme tai olemme toimimatta. Olen esittänyt omat mielipiteeni. Toivon, ettei niitä torjuta siksi, että minä olen ne esittänyt. Ottakaa kantaa asioiden itsensä vuoksi.

    Joka tapauksessa minun jatkoni riippuu siitä, syttyvätkö valot perinteeksi tulleella tavalla Värtsilän kirkon pihaan ja Leminrinteen hautausmaalle vaiko eivät. Tämä ei ole uhkaus vaan ilmoitus!

  6. Pyydetään ottamaan kantaa. Mutta jos joku on ottanut niin turpiin on tullut..
    Sitten on uhkailtu että nyt riitti minulle jne…ei kukaan kohta halua ottaa kantaa. Luin tuossa vanhoja kommentteja. Joku vertasi muihin valottomiin hautausmaihin tai kirkkoihin mutta vertailu kiellettiin. Ei varmaan kannata nytkään. Vaara-Karjalassa lie eri tilanne.Nuo joulumuistelmat mukavia. Keskitytään niihin. Talven jälkeen tulee valoisa kesä. Jolloin näkee ilman valoja. Mukavaa joulunodotusta kirkon miehille ja kaikille. Ilman uhkailuja ja riitaa.

  7. Minä otan EDELLEEN kantaa, valojen soisin palavan. Mitä HAITTAA valaistuksesta on?

  8. En ota kantaa yksittäisen kirkon puolesta, mutta mielestäni kirkot ja hautausmaat
    tulisi näin pimeään vuodenaikaan kohtuullisesti valaista. Se tapa olisi meidän oman
    kulttuurimme tukemista ja kunnioittamista samalla.

    Nyt kun väki vähenee kirkoista ja samaan aikaan rajoilta vyöryy toisin oppineita
    ja uskovia ihmisiä runsain joukoin keskuuteemme. Tämäkin valoasia osoittaisi
    pieneltä osaltaan, että välitämme arvoistamme.

    Vaan mistäpä rahat? Entäpä jos perustaisimme erityisen Valorahaston tähän
    tarkoitukseen? Joulukatujen auettua moni ohikulkija saattaisi jättää muutaman
    lantin siihenkin kuten Pelastusarmeijan joulukeräykseen.

    Entäpä sitten pyhäinpäivän ja joulun ajan kynttilämeret hautausmailla läheistemme
    haudoilla. Jospa veisimme yhden kynttilän vähemmän ja antaisimme säästyneen summan
    siihen Valorahastoon tai mikä sen nimi nyt olisikaan? Ei se kerjääminen mitään
    kivaa liene, mutta ei kaiken tarvitse olla kivaa.

  9. Järjestetään valonjuhla. Tarjoudun puhujaksi. Keitetään kahvit ja paistetaan pullat. Vapaaehtoinen kahvimaksu sähkölaskua varten. On valinnanvaraa: 1. Ei tarvitse tulla juhlaan tai voi tulla. 2. Ei tarvitse käydä Värtsilän kirkolla ja Leminrinteen hautausmaalla pimeän aikana tai voi käydä. Vapaa valinta ja
    uskonnonvapauslaki. Tilaa monenlaiselle ja monikulttuurisuudelle.

  10. Tuo valojuhla on hyvä idea!

    Minä käyn Värtsilän ja Tohmajärven hautausmailla ja kirkoilla
    kesällä valoisaan aikaan, mutta voin ”leskenroposeni” lahjoittaa
    tälle asialle. Siellä lepää minunkin sukulaisiani.

  11. Varmistetaan luettavaksi Veijo Tuunasen Näköalapaikalta kirjoittama ( plogiin tänään näin)
    Kolmaskirkko Tohmajärvelle
    ”Miksi vielä yksi Kirkko lisää kuihtuvaan seurakuntaan.jonka palvelut seurakuntalaisille on
    supistettu muutamaan tuntiin viikossa henkilökunnan vähenemättä jne jne”
    Lieneekö Seurakuntatalossa hometta, niin kuin kirkon päättäjät on todenneet Värtsilän kirkon homeiseksi
    ilman näyttöä.

  12. Kiitos Peralle blogini seurannasta. Minä puolestani olen seurannut Värtsiä nimenomaan seurakuntalaisen näkökulmasta. Ennen myös luottamushenkilön näkökulmasta. Ne eroavat jonkin verran toisistaan seurakunnassakin. Ja sitten on vielä seurakunnan palkolliset. Kaikkien näkökulmat ovat selvästi toisistaan poikkeavia.
    Näkökulmani nykyiseen voi lukea Karjalaisen Mielipide/Keskustelupalstalta, joka löytyy Karjalaisen uutisita otsikosta ”Kemien seurakuntatalosta Kirkko – Kemiestä kirkonkylä.
    Värtsilästä näyttää löytyvän pöhinää. Se on hyvä.

  13. Veijolle: Olen samaa mieltä palkollisia. Nykytilanteeseen seurakunnalla on liian paljon henkilökuntaa.
    Vuonna 2013 kuluista 70% menoista palkkamenot. (Lappalainen)
    Jotain tarttis tehdä.
    Loppuu metsistä hakattavat tällä menolla.
    Kysäsen vielä: Mikä on tae siitä,että joku testamenttaa rahaa Värtsilän Kirkon hyväksi,että
    se myös käytetään siihen tarkoitukseen.

  14. Ehdottomasti pitää tarkastaa Värtsilän kirkon ja sen seurakuntasalin kunto, ennen maalausta.
    Näyttää siellä lahovikoja olevan ainakin ulkopuolella. Miten lie sisäpuolella.
    Rahaakin on kerätty kirkon ulkomaalaukseen.
    Kirkon eteisessä on sankarivainajien muistolaatat. Nekin pitäisi valokuvata ja laittaa Facebookiin Suomen kirkkoja ja hautausmaita osioon Värtsilä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *