21 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 41

  1. Nyt on Värtsissä ollut tavallisen hiljaista porukkaa. Lieneekö syysapatia iskenyt vai onko ensimmäiset pakkaset päässeet jäädyttämään porukoiden älylaitteet?
    Meillä oli Espoossa (siis Pohjois-Espoossa) tänä aamuna jo 6 astetta pakkasta. Nyt saa olla ainakin hirvikärpäsiltä rauhassa metsässä kulkiessaan 🙂

  2. Tavallisen hiljaista porukkaa koko Värtsilässä. Vai onko? Mitä sanotte, kun seurakunta aikoo sammuttaa kirkkoa valaisseet kaksi valonheitintä ja samalla hautausmaalta kolme lyhtyä, jotka ovat

  3. (kone temppuilee) … ovat keskusristin ympärillä kertomassa, että Pyhä Kolminaisuus johtaa kaikkea myös kuoleman jälkeen. – Valot aiotaan pitää yllä vain pyhäinpäivän ja joulunpyhien aikana. Silloin siis hautausmaanhoitaja käy ne sytyttämässä ja sammuttamassa. Neljä matkaa kertaa noin 30 km ja matkakorvaukset! Mitä mieltä olette?

  4. Kyllä on pitänyt etsiskellä sopivan mittasia kalsareita täällä
    Itä-Helsingissäkin,oli aamulla mittarilukemat nollan alapuolella.
    Myllypuron eineiden jakopaikalle jonot vain kasvaa.
    Latvian ja Liettuan rekisterissä olevat bussit tuovat leivän
    hakijat pari kertaa viikossa täytentämään varastojaan,
    Suomessa asuvien lisäksi.

  5. Mielenkiintoista! Paljonkohan seurakunta säästää noilla toimenpiteillä?

  6. Selailin illalla kirjaa: Vireä Vanha Värtsilä. Toimittanut Unto Martikainen. Sivulta 107 löysin kirjaan antamani muistelun: ”…Muistan, kuinka 1950-luvun lopulla kokoonnuimme Lintulan talon sireenimajaan. Isä Leino puhui kristityn vastuusta ja tehtävistä maailmassa: Meidän pitää olla valona ja suolana . Kysyin ahdistuneena, onko sillä mitään merkitystä, kun meitä ei ole kovin paljon sillä tavalla sitoutuneita. Leino sanoi sanat, joita en ole sittemmin koskaan unohtanut: On tärkeää, että edes yksi tuikku palaa, kuin että kaikki valot on sammutettu.”

    Valaistut kirkon seinät kertovat siitä, missä Jumalan Sana ja sakramentit hoitavat meitä. Hautausmaan keskusristin ympärillä kolme valoa julistaa Pyhän Kolminaisuuden valtaa kuoleman yli. Näiden valojen saarna ei ole rahasta kiinni. Nykytekniikka tuottaa yllättävän halvalla valoa, joka kertoo maailman valosta.

    Arvelen, että pelkästään minun maksamalla kirkollisverolla voidaan kustantaa nuo Värtsilän valot, kun laitteet ovat jo valmiina. Ovat olleet ja voivat olla edelleenkin.

  7. Joku tässä vain ei täsmää.. Nimittäin tässä työllistäisessä. Hallitus ja monet muut tahot puhuvat kilvan että pitää LISÄTÄ työpaikkoja ja saada Suomi nousuun. Kuitenkin samaan aikaan kallispalkkaiset suunnittelijat miettivät päänsä puhki mistä vielä voisi VÄHENTÄÄ työpaikkoja. Olen käynyt vain kansakoulun lyhyen oppiumäärän ja minun yhtälöopin ymmärryksen mukaan tämä yhtälö ei vain täsmää mitenkään. Tietysti jos kuolinhorroksessa oleviin kyliin palkataan yhteinen valojensammuttaja niin onhan se sentään jotain sekin. Mutta todennäköisesti siihenkään virkaan ei palkattaisi uutta työläistä vaan homma lisättäisiin jonkun ennestään ylityöllistetyn tehtäviin.

    Jos 10 vanhuksen hoitotyöstä vähennetän puolikas pois niin saadaan noin yksi hoitaja kortistoon 20 hoidettavaa kohti. Miten se lisää työpaikkoja. Ei täsmää ei..

    Jos joku keksii työn mihin tarvitaan ihminen, niin kohta joku keksii koneen, jolla tuokin työläinen saadaan korvattua ja eikun kortistoon

  8. Pitäisiköhän ottaa uudelleen käsittelyyn se muutaman viikon takainen kysymys pienellä lisäyksellä; Pitäisikö Tohmajärvelle perustaa pakolaisten vastaanottoksekus, koska Kiteelläkin on.

  9. Potut on ilmeisesti nostettu Värtsilässäkin.

    Miten meidän Wärtsilän musta kotimullissaan viihtyi.

    Tuliko siementä sen verran että ensi syksynä olisi vaikka Rajan Ryssäyksessä herkkua myynnissä?

  10. On iso virhe lakkauttaa yliopistokaupunki Joensuun junayhteys
    Pieksämäelle ja Lieksaan. Pitäisi nähdä kokonaisuus. Lieksastakin
    käy ihmisiä töissä Joensuussa, koska junamatka kestää vain tunnin.
    Pieksämäki turvaa myös poikittaisliikenteen jatkoyhteyksiä.

  11. Ois kiva joskus lukea jotain positiivistakin päätöksistä. Jotainhan meidän tehtävä. Aina kun jostain leikataan niin joku itkee. Täälläkin vaan valitetaan. Minä ,alle keskipalkkaa tienaava, annan mieluusti pois vaikka kaikki lomarahani enkä valita sairasloman eka päivän palkasta. Jos se auttaa yhtään Suomea niin minä voin jostakin pihistää.
    Eilen tapasin eläkemummoja jotka totesivat että meillä on niin hyvin asiat että vaikka vähän antais pois niin ei mitään puutu. Tuskin Värtsilässä sen huonommin on asiat kuin naapurikunnissakaan. Se vaan taitaa olla niin että kun oma puolue ei nyt hallituksessa niin kaikki mitä tehdään on väärin. MItä tulee kirkon valoihin..tärkeä asia mutta mieluummin pois kirkon pihasta, jossa ei toimintaa kuin vaikka vanhainkodin pihasta. MInun ajatukseni on se että risti valaisee pimeässäkin. Kaikkea ei tarvi ottaa kirjaimellisesti. Ottakaa kamppaja viedä vuorotellen kynttilä ristin juureen. Katsokaa tuota aurinkoa ulkona ja ottakaa positiivisesti. Täällä on tosi ankea tunnelma..
    niin kirkonmiehillä kuin muilla miehillä.
    Ja mitä pakolaisiin tulee,,,eiköhän ensin ooteta että saavat Kiteelle henkilökuntaa ennen kuin uutta perustetaan. Alkaa nuita olla jo joka kunnassa..on hyvä muistaa että hyväntekeväisyyttä tarvitaan muuallakin kuin pakolaisten parissa..ja palelee ne suomalaistenkin varpaat. Mutta toki pitää auttaa pakolaisia vaikkei se kenellekään taivaspaikkaa avaa..
    Positiivista päivää värtsin lukijoille…

  12. Allekirjoitan edellisen kommentin, asenne ratkaisee ja hyvää löytyy . Kiitollinen mieli kirkastaa pimeänkin päivän.

  13. Viikon puheenaiheissa ei Tohmajärven seurakunnan Kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan valaistuspolitiikka ole saanut liiemmin sijaa. Joko emme ymmärrä, mistä siinä on kysymys tai sitten emme välitä, mitä Värtsilässä asuvien puolesta päätetään.

    Olen aikanaan ollut merkittävällä tavalla vaikuttamassa kuntaliitokseen. Seurakuntaliitoksen takana oli tuomiokapituli. Molemmat ovat olleet perusteltuja ja järkeviä. Mutta se ei tarkoita, että nyt seurakuntalaisena – en entisenä kirkkoherrana – en voi enkä halua hyväksyä kaikkea, mitä seurakunnassa Värtsilän suhteen päätetään. En voi tietenkään vastustaa päätöksien sisältöjä muuten kuin puhumalla niistä. Muut tekevät päätöksensä ja kantavat niistä vastuun.

    Seurakunnan jäsenä pyydän, että Värtsilän kirkon ulkovalaistus ja Leminrinteen hautausmaan keskusristin ympärillä olevien lyhtyjen käyttö selvitetään uudelleen ja perusteellisesti. Nythän on kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunta päättänyt, että nuo valot palavat vain pyhäinpäivän ja joulunpyhien aikoina. Eli hautausmaanhoitaja käy kaksi kertaa vuodessa sytyttämässä valot ja kaksi kertaa sammuttamassa. Vaihtoehtokin on olemassa: ajastin, jolla voidaan säätää sopivat ajat ympäri vuoden. Valoilla on enemmän merkitystä kuin pyhäinpäivän ja joulun sanoman symbolinen saarna.

    Kun 1990-luvulla Värtsilän kirkkoa paljastettiin paremmin näkyviin puita harventamalla, samalla asennettiin kaksi valaisinta kertomaan, että tässä on paikka ja rakennus, jossa Sanan saarna ja sakrametit ovat tarjolla. Täällä voidaan kokoontua myös muihin tilaisuuksiin.

    Leminrinteen hautausmaalle keskusristin ympärille asennettin kolme lyhtyä kertomaan, että Pyhä Kolminaisuus on kaiken ylläpitäjä ja hänen tahdostaan on ristinkuoleman kautta tehrty sovinto Jumalan ja ihmisen välille. Kuolema on voitettu. Ne lyhdyt eivät ole hautausmaan valaisemista varten, vaan ristin valaisemiseksi. Valoja perustellaan teologialla eikä hautausmaan ulkonaisella hoitamisella.

    Kirkkoherra on perustellut valaistuspolitiikkaa seuraavasti: ”paikkojen valaisu on nyt linjassaan Kirkkoniemen ja Tikkalan hautausmaiden/kirkon kanssa. Miks Värtsilä olisi tässä asiassa erityisasemassa?” Kysyn, onko linjakkuus tärkeämpää kuin kirkon tärkeän sanoman symbolinen tarjonta? Ei kysymys ole eritysasemasta, vaan hyvän oivalluksen hyväksymisestä ja sen säilyttämisestä. Jos se on Värtsilässä joskus oivallettu niin, niin miksi se ei hyödyttäisi koko Tohmajärveä?

    ”Hautausmaalla liikkuminen on yöllä kielletty. Miks siihen pitäisi rohkaista valaisemalla paikka?” (kirkkoherran ajatus) – Jos joku haluaa tehdä pahaa Leminrinteen hautausmaalla – mitä ei tietääkseni ole mainittujen valojen aikana tapahtunut – niin hänellä on pimeän turvin siihen paremmat mahdollisuudet. Ne kolme lyhtyä eivät ole alueen valaisua varten, vaan kirkon perussanoman kirkastamista varten.

    On aivan varmaa, että hyvällä tahdolla löytyy taloudellinen pohja e.m. valojen käytön jatkamiselle. Olisiko mahdollista saada kustannuslaskelma julkisesti luettavaksi? Tämän jälkeen voidaan vastata kirkkoherran seuraavaan mietelmään: ”jos värtsiläläiset ovat valmiit kustantamaan uudet led-valonheittimet paikalle ja maksamaan niiden vuotuiset kulut, niin mikäs siinä!” Hyvä on, harkitaan. Mutta ensin seurakunnalta tiedot a) nykyistä kustannuksista, b) selvitys nykyisten valaisinten merkistä (led vai mikä muu) ja tehoista c) seurakunnan näkemys Värtsilän kirkon käytöstä ja tarpeellisuudesta ja d) missä vaiheessa on kirkon kunnostuksen hoitaminen (selvitykset ja avustusanomusten teko).
    Tästä minulla on jonkin varran tietoa – kiitos siitä. Mutta olisiko syytä toimittaa Kirkkohallitukselle ja Museovirastolle kirjani Värtsilän kirkot? Voisivat korjata virheellisen tiedon, että ”Ruskealan kirkosta on siirtynyt alttaritaulu ja esineistöä” Värtsilän kirkkoon.

    Sekin on syytä toistaa – aiempien tiedotusten lisäksi uudelleen – että Värtsilän seurakunta ei palannut Tohmajärveen tyhjin taskuin. Mukana tuliva mm. pappila, joka on muutettu rahaksi ja on hyvässä hoidossa. Metsääkin seurasi liiton myötäjäisiksi. Diakonissan virka-asunto, rivitalokaksio on edelleen pääomana ja Värtsilässä asuu kirkollisveroja maksavia seurakunnan jäseniä. Monet tulivat mielellään myös kirkkoon, jossa ovat tottuneet käymään ja joka on kohtuullisen matkan päässä, muulloinkin kuin kesäaikaan.

  14. Hmh, lueskelin tätä ”valoasiaa” vähän ihmeissäni. Tietysti minun ei näin ulkopuolisena pitäisi sanoa yhtään mitään, mutta sanon kuitenkin. Mikähän säästö valaistuksen lopettamisesta saadaan? Kun minusta tämä vaikuttaa ihan vain asukkaitten ja varsinkin Erkki Lintusen kiusaamiselta ?!

    En löytänyt seurakunnan sivuilta linkkejä pöytäkirjoihin, ehkä kirkon asioissa ei ole semmoista käytäntöä, että ne olisivat julkisia; kaipasin tietoa, miten tästä sammutusoperaatiosta saatava säästö on laskettu. Kyllä valaistu kirkkopiha on iloinen asia kylälle ja sitä on varmasti arvostettu asukkaitten keskuudessa. Sen säilyttämisellä ei ole tekemistä sen kanssa, onko kirkko täynnä vai puolitäysi sunnuntaisin messun aikana.

    Erkin tekstissä oli kohta ” Hautausmaalla liikkuminen on yöllä kielletty. Miks siihen pitäisi rohkaista valaisemalla paikka?” En ole koskaan kuulutkaan, että hautausmaalla ei saa liikkua yöaikaan? Onko totta, kertokaa ken tietää? Jos näin, olenpa rikkonut lakia tälläkin tavalla monta kertaa ja monella hautausmaalla.

    Tämäkin seuraava kohta mietityttää:
    ”jos värtsiläläiset ovat valmiit kustantamaan uudet led-valonheittimet paikalle ja maksamaan niiden vuotuiset kulut, niin mikäs siinä!” Näinkö on ajatus? Olisin voinut ”hyväksyä” hankinnan, vaikka lahjoituksena, mutta vuotuiset kulut kuuluvat kyllä seurakunnalle.

    Maailman tilanne on nyt sellainen, että meille vieraampaa uskontoa tunnustava väki lisääntyy Suomessakin.
    Siksi olen ruvennut ajattelemaan, että meidänkin, joilla tuo kirkkopolku on päässyt vähän umpeutumaan, vaikka ollaan seurakuntien jäseniä, pitää ruveta toimimaan seurakunnissa ja edes joskus kävästä siellä kirkossa
    kuuntelemassa, mitä paimenillamme on sanottavaa.
    Ja tuostapa tuli mieleen, että tulevia sukupolvia ajatellen, lapset oppimaan kirkon käyttäjiksi. Siis päiväkerho Värtsilässä takaisin kirkolle!

    Muistetaan myös se, että papit ja muut seurakunnan työntekijät ovat meitä seurakuntalaisia varten.

  15. Sori, että vielä olen täällä.
    Vastaan itse itselleni, löysin hautausmaan säännoistä yö-liikkumista koskevan ohjeen.
    Enpä olekkaan rikkonut lakia, kun öiset retkenikin ovat osuneet valoisaan aikaan. Onneksi.

    17 § Liikkuminen hautausmaalla
    Yleisöllä on vapaa pääsy hautausmaalle toukokuun alusta elokuun lop-puun klo …….. – …….. , muina vuoden aikoina valoisana aikana.
    Erityisinä juhla-aikoina, kuten pyhäinpäivänä, jouluna ja uudenvuoden-päivänä ja näiden aattoina sekä kiirastorstaista pääsiäispäivään hautausmaa on avoinna yleisölle läpi vuorokauden.

  16. Kirkollisveroa maksavat evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet.

    Kastettu ja rippikoulun käynyt.
    Ikänsä kirkollisveroa maksanut.
    Ei vielä eronnut kirkosta.

  17. Eihän tässä varsinaisilta kylän asukkailta oo kukaan kysynyt mielipidettä tähän mielestäni yhdentekevää asiaan.
    Mielestäni elävä, elämää kanatteleva usko ei tarvitse valo-opasteita, vaan se syntyy raamatun mukaan Jumalan Sanan kuulemisesta. Ja kuulemispaikkoja on tarjolla joka sunnuntai sekä viikollakin.
    Kun ei nyt tästä tulisi samanlaista turhan jauhamista kuin eräistä tienviitoista…

  18. Periaatteessa tarvitaan hämäräkytkin jokapitää valoja päällä pimeällä ja kellokytkin joka samuttaa valot sopivaksi ajaksi, esim klo 20 – 06 koska sillloin siellä ei kukaan kulje eikä valoja tarvita. Jos siellä on jo hämäräkytkin tarvitsee lisätä vain kello. Ja voihan ne ledivalotkin vaihtaa jos rahaa on tarpeeksi.
    Seurakunta haluaa kaiketi laittaa kytkimet 0-asentoon ja käsin päälle tarvittaessa. Helppo ratkaisu.

    Turistina en siellä käy talvisin joten asia ei sinänsä koske minua mutta turhaa valojen polttoa pitää välttää.

  19. Nimerkin ”Värtsiläinen” takaa tunnistan useitakin henkilöitä. Syntyperäisenä värtsiläisenä ja v. 1991 tänne paluumuuttajana tulleena olen oppinut paikallista suhdetoimintaa pintaa syvemmältä. Vaikka ikä painaakin päätä ja mieltäkin, niin osaan vielä käyttää valoja. Tiedän, miten pannaan päälle pitkät ja lyhyet valot ja miksi. Osaan myös valoilla ilmaista suunnat oikealle ja vasemmalle. Tienviitatkin tunnistan, ja ne auttavat löytämään oikeaan osoitteeseen.

    Valojen sammuttamisesta on jäänyt pysyvästi muistiin Pyhän kolmen päivän juhlan kynttilät, joiden käyttö on sittemmin – ilmeisesti tarpeettomana – lopetettu. Kiirastorstaina Värtsilän kirkon messussa paloi kaksitoista kynttilää ja niiden keskellä yksi muita isompi. Ne olivat saarnatuolin edessä. Liturgian tietyssä kohdassa sammutettiin ensin yksi ja sitten loput yksitoista. Vain yksi – se korkein – jäi palamaan. Kun pitkäperjantaina tulimme kirkkoon ilman kellojen ja urkujen soittoa, paloi tuo kynttilä paikallaan, kunnes sekin sammutettiin evankeliumin luvun tietyssä kohdassa. Pääsiäisen messun alussa sytytettiin isokokoinen kynttilä ja siitä vietiin valo muihin kynttilöihin. Laulettiin virttä 90.

    Sitten ei Värtsilän kirkossa ole enää sytytelty eikä sammuteltu noita kynttilöitä. Se oli nimimerkin ilmaisua käyttääkseni ”yhdentekevää”. Ja tämä vähättely näyttää jatkuvan. Annetaan Värtsilän tyhjentyä ja valojen sammua. Joensuun suunnasta eri teitä myöten eteen ilmestyvät Värtsilä-kyltitkin poistettaneen aikanaan. Värtsilähän on vain yksi pieni KYLÄ.

    Onneksi on kuitenkin Värtsilän PITÄJÄyhdistys ry, joka toimii hyvässä yhteisymmärryksessä Tohmajärven kunnan kanssa. Tästä yhteisymmärryksestä voisi esittää muutamia näyttöjä. Tohmajärven seurakunnan taholta taas löytyy useita esimerkkejä ymmärtämättömyydestä, mikä on hyvin surullista ja kirkon työnäyn kannalta katsottuna kummallista. Näin kirjoittaessani en suojaudu nimimerkin taakse, koska olen valmis perustelemaan kantaani vaikka ihan julkisesti. Ja vähitellen opin myös uuden taidon: vaikenemisen.

    Panen läppärin kiinni ja laitan soimaan Mari Rantasilan biisin ”Vanha mies”. Se on hieno laulu, ja laulaja osaa tulkita sen syvällisesti.

  20. Vedin alas salosta Värtsilä-viirin ja nostin siihen Suomen siniristilipun. Minusta tuntui, että jänis katseli mäeltä kummissaan. Otin hyllystä kirjan ja luin Aleksi Kiven runon Anjanpelto:

    Läksin markkinoille Anjanpellon
    Syyskuun päiväl armahal;
    Ihanasti vaalea ja tyyni
    Taivas päälläin kaarteli,
    Kellastunut, äänetön kuin hauta
    Oli Tapiolan kaupunki.

    Hyvää juhlapäivää, kaikki veljet ja sisaret!

  21. Merkittävien julkisten rakennusten valaiseminen on maassamme käsittääkseni kulttuurinen velvollisuus. Valaistus ei siis merkitse vain tuikkujen asentamista ikkunoille tai tilapäistä valaisemista vaan rakennuksen julkisivun jatkuvaa valaisemista pimeinä vuodenaikoina niiden arkkitehtoonisen arvon korostamiseksi.

    Kenelle kulttuurirakennusten valaiseminen ja kustannuksista huolehtiminen kuuluu? Onko Värtsilän kirkko – kylän vaan ei kuntayhteisön ainoa kulttuurirakennus – asianmukaisesti valtaistu?

    Tähän sopinee tuttu kommentti asioiden arvojärjestyksestä ja velvollisuudentunnosta: Se joka viimeiseksi lähtee, sammuttakoon valot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *