Pakolaisten vastaanottokeskuksista on suorastaan huutava pula, kertovat valtakunnan mediat uutislähetyksissään.
Mitä mieltä Värtsin lukijat ovat tästä ajankohtaisesta puheenaiheesta?
Värtsi avaa mahdollisuuden lukijoilleen ilmaista ja vaihtaa mielipiteitä aiheesta. Onko Tohmajärvellä sopivia tiloja vastaanottokeskukselle? Mikä on Tohmajärven kunnan kanta asiaan? Pystymmekö ja haluammeko me auttaa ja ottaa pakolaisia vastaan? Kuka kustannukset maksaa?
Olisiko kunnan kiinteistö Risteenhovi, (ent. Tohmajärven terveyskeskus) sopiva vastaanottokeskukseksi? Tilat ovat tyhjillään ja myynnissä.
Sana on vapaa! Mikäli keskustelu pysyy suht.koht asiallisena, niin kaikki mielipiteet ja näkemykset aiheesta saavat tilaa, vapaasti Värtsissä. Toivottavasti ei ole liian kuuma peruna… aiheeksi! =)
Keskustelu pakolaisista on käynyt valtakunnallisissa medioissa jopa niin ”kuumana”, että osa verkkomedioista on jopa joutunut sulkemaan keskusteluja sivuillaan. Toivottavasti Värtsissä ei näin tapahdu. Kunnioittakaamme kaikkien mielipiteitä, eikä provosoiduta!
Eira Varonen
Alla perusfaktoja .
Lähde pakolaisapu.fi
Pakolaisia saapuu Suomeen sekä vuosittaisen pakolaiskiintiön kautta että turvapaikanhakijoina.
Pakolaiskiintiö
Pakolaiskiintiön suuruudesta päättää eduskunta. Vuodesta 2001 lähtien se on ollut 750. Vuosille 2014 ja 2015 kiintiö nostettiin 1050 henkilöön Syyrian sodan takia. UNHCR esittää Suomelle pakolaisiksi katsomiaan henkilöitä, jonka pohjalta Sisäasiainministeriö, Ulkoasiainministeriö sekä Työ- ja Elinkeinoministeriö valmistelevat esityksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta alueellisesti. Lopullisen valinnan tekevät Suomen maahanmuuttoviranomaiset henkilökohtaisten haastattelujen perusteella pakolaisten oleskelumaissa, usein pakolaisleireillä. Kiintiössä valitut saavat yleensä Suomessa pakolaisaseman ja määräaikaisen oleskeluluvan, jolle voi myöhemmin hakea jatkoa. Kiintiöpakolainen pääsee muuttamaan Suomeen kun selviää, mikä kunta myöntää hänelle kuntapaikan. Pakolaisten kuntiin sijoittamisesta vastaa Työ- ja Elinkeinoministeriö. Viime vuosina kuntapaikoista on ollut pulaa ja kiintiöpakolaiset ovat joutuneet odottamaan kuntaan sijoitusta lähtömaassaan tai joskus tilapäismajoituksessa vastaanottokeskuksessa.
Turvapaikanhakija
Turvapaikanhakija saapuu Suomeen itsenäisesti ja hakee turvapaikkaa kansainvälisen suojelun perusteella. Turvapaikkahakemusta ei kuitenkaan voi tehdä Suomen rajojen ulkopuolelta tai Suomen edustustoista. Päästäkseen Suomeen EU:n ulkopuolelta tulijalla on yleensä oltava passi ja viisumi. Viisumeita ei kuitenkaan myönnetä henkilöille, joiden oletetaan hakevan turvapaikkaa. Tämä ajaa ihmisiä turvautumaan salakuljettajiin ja väärennettyihin passeihin. Geneven pakolaissopimuksen mukaan turvapaikkaa hakeva ihminen ei oleskele laittomasti maassa, huolimatta siitä, miten hän on maahan päässyt.
Saapuessaan Suomeen turvapaikanhakija jättää turvapaikkahakemuksen poliisille tai rajaviranomaisille. Hakemuksen käsittelyn ajan turvapaikanhakija voi asua joko vastaanottokeskuksessa tai itsenäisesti ja omakustanteisesti järjestämässään majoituksessa. Turvapaikanhakija on hakemuksensa käsittelyn ajan oikeutettu vastaanoton palveluihin, joihin kuuluu tarvittaessa vastaanottoraha elämiskustannuksia varten (vuonna 2015 aikuiselle 267,02 euroa kuukaudessa tai 76,29 jos vastaanottokeskus tarjoaa ateriat). Turvapaikanhakijoiden palveluista säädetään vastaanottolaissa.
Päätöksen turvapaikan myöntämisestä Suomessa tekee Maahanmuuttovirasto. Ennen turvapaikkahakemuksen käsittelyä maahanmuuttovirasto tutkii onko jokin toinen valtio vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä Dublin-sopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että jos EU:n ulkopuolelta tuleva turvapaikanhakija on tullut Suomeen jonkin toisen EU-maan kautta, hänet yleensä palautetaan tähän maahan.
Muutoin hakemus tutkitaan, ja haastattelun avulla selvitetään hakijan perusteet kansainvälisen suojelun tarpeelle. Samalla tutkitaan, voiko hakija saada oleskeluluvan myös muulla, esim. perhesiteen, työn tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää joko turvapaikka tai vaihtoehtoisesti oleskelulupa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun tai muun syyn perusteella.
Suomessa jokainen tapaus tutkitaan yksilöllisesti ja hakemusten käsittelyajat venyvät usein erittäin pitkiksi. Jos perusteet turvapaikan tai oleskeluluvan saamiselle eivät täyty, hakija käännytetään takaisin turvalliseksi katsottuun alkuperä- tai läpikulkumaahan. Kansainvälisten sopimusten nojalla Suomea sitoo palautuskielto, joka tarkoittaa, ettei ketään saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Säännökset turvapaikan tai oleskeluluvan myöntämisestä perustuvat Geneven pakolaissopimukseen, Euroopan ihmissoikeussopimukseen sekä YK:n kidutuksen vastaiseen sopimukseen.
Oleskelulupatyypit
Turvapaikka eli pakolaisstatus annetaan, jos hakija oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perusteltu syy pelätä siellä vainoa etnisen taustansa, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Oleskelulupa toissijaisen suojeluntarpeen perusteella myönnetään, jos kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella myönnetään, jos hakija ei voi palata aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi.
Oleskelulupa voidaan myöntää myös yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Tällöin otetaan huomioon hakijan terveydentila, Suomeen syntyneet siteet, kotimaan olosuhteet ja haavoittuva asema. Kyseessä ei ole varsinainen suojeluperustainen lupa, joten esimerkiksi perheenyhdistämisoikeus on rajoitetumpi.
Tilapäinen oleskelulupa myönnetään, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista. Tilapäisen oleskeluluvan saaneiden oikeudet ovat hyvin rajalliset.
Yhdyn edellisiin kommentteihin. Värtsin päätoimittajahan tämän keskustelun on aloittanut.
ja sipilän puheen peruusteella kaikesta muusta voi leikata mutta ei maahan muuton kustannuksista
Ajatelkaas kuinka moni asia saattaisi olla toisin jos näitä ihmismassoja sanottaisiin siirtolaisiksi eikä pakolaisiksi.
Taitaa olla eri asiakin. Eikä nimenmuutos ongelmaa poista. Tulisivat silti ja ongelmat on ratkottava. Ei pakolainen ole haukkumasana vaan todellisuutta.
Mitähän sekin turvapaikanhakija ajatteli Kirkkonummella, kun ei kristityn patjalla voinut muslimi nukkua vaan piti tuokaa patja tuleen.
tuskinpa näille sotalapsille risteen hovi kelpais kun ei suolahen spr leirikeskuskaan.pitää päästä kuulemma pelipaikoille missä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita
Tohmäjärven kunnan kanta oli se että ei tarjota tiloja.
Turvapaikanhakija pakenee sotaa ja nälkää. Heille järjestetään ylläpito vaikkapa Lappeenrannasta. He ovat tyytymättömiä ja ilmoittavat muuttavansa Helsinkiin. Tämä ihmetyttää, jos tavoite on elää rauhassa ja saada ruokaa, niin eikö pitäisi riittää? Minusta ulkomaalaiset ovat tervetulleita, mutta heidät pitää saada työhön ja opettaa maan tavat, joiden mukaan eletään. Muuten ei pärjätä.