Kuva: Värtsin kuva-arkisto
Suomen lainsäädännön mukaan meillä on vakituisia ja virallisia liputuspäiviä. Vakituisia on tälllä hetkellä kolmetoista. Niistä ilmoitetaan allakoissa pienellä siniristilipulla. Vakituisten lisäksi liputetaan virallisina liputuspäivinä, joita ovat kuntavaalit, eduskuntavaalit, presidentinvaalit, Euroopan parlamentin vaalit ja kansanäänestys. Myös tasavallan presidentin toimneen astumisen päivänä liputetaan.
Liputus päättyy elokuun lopulta huhtikuulle auringon laskiessa. Poikkeuksena on itsenäisyyspäivä, jolloin lippu voi olla salossa klo 20 saakka. Huhtikuulta elokuun lopulle lippu voi liehua klo 21 asti.
Suomenlipun päivänä lippu nostetaan juhannusaattona klo 18 ja lasketaan vasta juhannuksena klo
21. Ohjeisiin voi tutustua netin avulla: liputusajat ja liputussäädökset.
Suomalaiset ovat turhan vaatimattomia liputuksen suhteen. Ottaen huomioon historian vaiheet
tällaiseen ei ole aihetta, päinvastoin. Lipun nostaminen salkoon on joka kerta kiitoksen osoitus
menneille sukupolville, olipa kysymys rauhanajan raatamisesta tai sodissa rämpimisestä. Paatoksen
määrässä on mahdollista liikkua sekä matalalla profiililla että korkealla tunteen tasolla. Tämä on
nimenomaan vapaassa isänmaassa mahdollista ja myös luvallista. Surulipus on asia erikseen. Se näyttää meillä toimivan. Muun liputuksen suhteen on syytä aktivoitua.
Suomen lipun rinnalla käytetään isännänviiriä. Sitä pidetään nostettuna omakotitalon, taloyhtiön tai
kesämökin lippusalkoon. Viiri kertoo isäntäväen kotona olosta. Lyhyet kauppareissut eivät aiheuta
tilapäistä lipunlaskua.
Isännänviirit ovat suku-, kaupunki-, kunta-, maakunta- tai siniristiviirejä. Kuntaviirien rinnalle on
tullut myös entisten kuntien aikaan viittaavia viirejä. Sellaisen nimi voi olla pitäjäviiri tai – niinkuin
täällä nimeksi sopii – Värtsiläviiri.
Erkki Lintunen
Nykyinen trendi on se, että kun rakennetaan hieno talo kaikkine robottikeittiöineen niin eipä sitä lipputangon paikkaa tahdo tontilta löytyä. Sitä ei pidetä tärkeänä ja eipä nuo arkkitehdit ja talonsuunnittelijat taida tietää edes mikä on lipputanko ja lippu. Kaupunkialueella tämä näyttää aika yleiseltä, maaseudulla toki vielä lippua arvostetaan ja liputuspäiviäkin muistetaan. Meillä aikaisemmassa taloyhtiössä oli kyllä lipputanko ja lippukin mutta lipunnostajaa ei tahtonut löytyä. Onneksi nykyisessä huoltoyhtiö hoitaa lipunnoston.
Olimme katsomassa kun komea
Värtsiläviiri nostettiin ensimmäisen kerran
salkoon kylätalon pihapiirissä.
Nyt en ole huomannut viiriä salossa,
ainakaan arkena. Siihen lienee jokin syy,
tai sitten en ole vain huomannut.
Arppen pihassa on viiri tangossa, vaan ei kylällä, paitsi Kaustajärvellä.