Kesäkalastuskilpailu Värtsilässä?

Viimekesäisen Kaustajärvelle tuttavieni kanssa tekemäni kalareissun yhteydessä heräsi ajatus kesäisestä, kaiken kansan ongintakilpailusta kotimaisemissani.

Kaustajärvellä 4.-5.10. käydessäni juttelimme asiasta Pekka Kupiaisen (sisareni puoliso) kanssa ja hänellä oli heti järkiajatuksia. Heti tuli selväksi, että Kaustajärveä parempi paikka kilpailulle olisi vaikkapa Värtsilän Jänisjoki. Kaikki resurssit kilpailun järjestämiseksi olisivat entisessä kuntakeskuksessa paremmat, järjestäjätahoja ja majoituspalveluja myöten.
Siinä yhteydessä kuulin, että erilaisia tapahtumaideoita oli syntymäkunnassani peräänkuulutettukin. Olenkin esitellyt kalakisa-idean alustavasti Pekka Kupiaisen lisäksi Hotelli Joen yrittäjille ja Erkki Lintuselle.

Keskeinen idea

Kalastuskisa olisi LEIKKIMIELINEN ja itse kalastamista (joka usein on totista ja miehistä puuhaa) tulisi keventää erilaisella viihteellä ja oheistoiminnalla.
Keskeinen idea on, että kisaan osallistuttaisiin NAAMIOITUNEENA joksikin muuksi kuin omiksi itsekseen – vaikka lapsuuden sarjakuva- ja satuhahmoiksi. Kilpailun päättyessä todelliset sankarit tietenkin paljastuisivat.
Salaperäisyyttä maksimoiva elementti olisi se, että kilpailuun osallistuisi joka vuosi vähintään yksi JULKISUUDEN HENKILÖ (kansallisesti tai laajemminkin tunnettu) joka jo pelkällä osallistumisellaan saisi niin yleisön kuin mediankin mielenkiinnon huippuunsa ja toimisi tietenkin kisan kunniavieraana.
Ideoiden pohjalta syntyikin ajatus erittäin epävirallisesta yhteisöstä, Kaustajärven Salakalastajista. Pekan kertoman mukaan salakalastus on Kaustajärvellä hieman arka aihe, koska jokin aika sitten siellä on jahdattu salametsästäjiä, tosin huonolla menestyksellä. Kalastuskisan karnevalistista luonnetta voidaan toki muillakin käsitteillä korostaa.
Salakalastajat-tunnus on pienellä fiksauksella käytettävissä kilpailun tunnukseksi. Ohessa siitäkin hahmotelmaa.

Muita mietteitä

Kilpailussa voisi olla kolme naaras- ja urospuolisille yhteistä sarjaa: alle 12-vuotiaat, 12–65 -vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Lasten ja nuorten painoarvo voisi muutenkin olla mahdollisimman suuri. Lastenlapsillemme Värtsilä ei todellakaan ole turhan tuttu paikka, vaikka olen minäkin puolet kahdeksasta lastenlapsestani saanut Kaustajärvelle narratuksi. Siis myös JUHLAA LAPSILLE.
Suuria palkintoja tuskin jaettaisiin, ehkä vain kunniakirjat. Ehkäpä palkittaisiin myös parhaat salakalastusasut.
Osanottomaksu ilmeisesti pitäisi olla. Sille, kuten SPONSORI- ja muille -TUOTOILLE löytyisi varmaan sopiva rahanreikä. Oma suosikkini on lapsi- ja nuorisotyö, etenkin jos tapahtumasta kehkeytyisi silmiinpistävästi nuoren väen tapahtuma. Värtsilän kirkon kunnostaminenkin on kelpo kohde.
Erityisväriä tapahtumalle voisi tarjota – myöhempinä vuosina – rajan läheisyys ja rajayhteistyö Venäjän kanssa.
Pekka esitti ajankohdaksi VÄRTSILÄ-PÄIVIÄ. Kalakisa-päivä olisi silloin ilmeisesti perjantai ja juhlat jatkuisivat Värtsilä-päivinä. Tietysti pitäisi tarkkaan pohtia yhteisen ajankohdan edut ja haitat.
Olisi hyvä ajatella kilpailun osanottajamäärän kasvunäkymiä. Onnistuneen sisällönrakentelun, tiedottamisen, uutisoinnin seurauksena se voisi olla arvaamattomankin suuri. Yksi suuruudenhullu salakalastaja esitti kilpailulle suoralta kädeltä MM-kisojen statusta!
Tapahtuman missio – itseään suurempi tarkoitus – saattaisi kirkastua yhteisen pohdinnan tuloksena.

Helppohan se on ideoita heitellä!

Jokainen tapahtumajärjestelyissä mukana ollut tietää, että tapahtumat eivät synny itsestään. Ne vaativat suurta työpanosta ja paljon aikaa. Kalastuskilpailun järjestämiseen tarvitaan omanlaistaan ammattiosaamista, jota Värtsilästä varmastikin löytyy.
Tarvitaan myös innostusta. Jo laadukas kesäteatteritoiminta osoittaa, että siitäkään Värtsilässä ei ole puutetta.
Kun nyt olen pajatsoni tyhjentänyt, voin vain heittää ajatuksen kalastuskisasta värtsiläläisten osaavien käsien ja aivojen riepoteltavaksi. Toivokaamme, että sopiva tekijätaho tapahtumalle löytyy ja ideat jalostuvat.

Leo Härkönen

P.S.
Neljä Kaustajärven salakalastajaa lupautuu eläkeukkojen pikkuriikkisellä työpanoksella toimimaan niinsanotusti ”paskana rattaassa”, eli avustamaan kilpailun järjestäjien sopiviksi katsomissa tehtävissä kisojen aikana.